keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Tuleeko poika kotiin kolhuitta

Reissussa rähjääntyy kovinkin kundi.





Tämän kevään saavutuksiin on kirjattava vaalit, hallitusneuvottelut erillisjärjestelyin, kevään ylioppilas, jota mummo voi fanittaa. Minulle tämä viimeinen saavutus on merkittävin, vaikka en olekaan hänen mummonsa. Suomen Isovanhemmat etsivät mummoille ja vaareille tilaisuuksia, missä voisi perimää siirtää seuraaville sukupolville hiljaisena tietona.

Tavattiin torilla lasten kansanjuhlassa MM-kullan jälkeen. Tilanne oli kaoottinen. Kulta-Leijonat kaikilla valinnoillaan jäivät historiaan. Tähän on tultu, kukaan ei ollut oikeassa paikassa osoittamassa suosiotaan. Juhlakalut kännissä, musiikkivalinnat harjakaisineen kieli poskella. Presidentti, suomalaisen työn palkintoa kiikuttaessaan pojille, joutui lähikosketukseen. Musta hahmo sulkee hänet syleilyynsä. Pitää käyttää tilaisuutta hyväkseen, sehän on hulluille ja humalaisille sallittua. Eihän meillä muuten saa vapaasti ilmaista tunteitaan kuin tullakseen leimatuksi hulluksi tai humalaiseksi.

Juhlin 10-vuotistaivalta omaishoitajana Talvipuutarhassa. Tuli kutsu yhdistykselle ja halusin osallistua. Muuten ei ollut lähtijöitä, mutta tieto tohtori Arajärven osallistumisesta sai naiset liikkeelle. Itse juhlassa oli kuitenkin presidenttikin mukana. Adjutantti takasi presidentin turvallisuuden, ettei kukaan höperö ainakaan halaa presidenttiä.

Tämä oli alkua juhlabuumille 10 vuotta sitten. Kutsujen vastapainoksi tuli myös vähätteleviä kysymyksiä.
- Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä?
- Sitä juuri, en ole vielä varannut paikkaa vanhainkodista lakanoiden välissä.
Halusin oppia verkkokirjoitustaidon 61/64 -vuotiaana. Laki sen tekee tyhjäksi, mitä minä sillä taidolla tekisin. Ja mitä minä hankkisin koulutusta sukupolvenvaihdokseen, olinhan koko ikäni tehnyt työtä yrittäjänä. Lisäkseni sain maatalousyrittäjät, omaishoitajat ja perhehoitajat. Meidän työ ei näy työhistoriassa. Lain allekirjoittaja on menettänyt muistinsa ja kiertää maailmalla komukkina hieromassa Rauhaa, jos saa Rauhan kiinni. On ottanut pitkät aika päiviä sitten. Rauhat ovat olleet pakko-Rauhoja. Sotia ei lopeteta ojentamalla käsi sovinnon merkiksi. Diplomatiasta ei ole mitään opittu, selvittää puhumalla erimielisyytensä. Pitää varustautua ydinpommilla ja uhata Naton pommituksilla. Pistetään valtiot maan tasalle. Jälleenrakennus voi alkaa aina alusta uudelleen.

Nämä ajatukset ovat kypsyneet mielessä, kun minulle on tehty ilmaveivi, suljettu pois keskustelupalstalta. Yritetty saada psykiatriseen sairaanhoitoon uudelleen polvikipujen takia. Pakkopaitaa odotin jo isää hoitaessa viimeistä vuotta. Lääkäri lopetti sairaudenhoidon lisäksi kivunhoidon. Minä tilasin isälleni kuolintodistuksen, että saan haudata. Lääkäri häkeltyi ja lupasi ottaa isän pakkohoitoon ja minut lähettää pakkopaitaan. Kaikki vaiheet olen käynyt läpi hoitoaikana ja sen jälkeen. 

Tänään viettää Omaishoito - Liitto 20- vuotisjuhlaa Helsingin Yliopiston juhlasalissa. Peruspalveluministeri tuo tervehdyksensä (lukihäiriöisen tulkinta; peruspalveluministerin erehdys).  Erehdykset pitää korjata, mutta kun ei ole hiljaista tietoa, kuinka miespolvet ovat vaipuneet unholaan. Odotetaan  köyhien ihmisten eliniän lyhentymistä. Laitoksissa on valmiudet hoitaa siististi tuottamattomien ihmisten eliminointi. Euroopan Kulttuurisäätiön Suomen Osaston 40-vuotisjuhlaan osallistuin Yliopiston juhlasalissa muutama vuosi sitten oman kulttuuriyhdistyksen lähettämänä.

Nuoruus ja hulluus on vallitseva trendi. Tulevan koulunlopun uskotaan menevän överiksi. Joku sen on sallinut aikapäiviä sitten ja ollut mukana itsekin. Ollaan riemuylioppilaita tänään osallistumatta juhliin entisten aikojen muistoksi. Ei ole mitään muisteltavaa, oli se sellainen häkki ulkokuntalaiselle. Olen kuitenkin mummona ylpeä fanittaja nuorelle miehelle, jolla on unelmansa. 

Voimauttavan valokuvan kokoelmaan liitän kutsut juhliin, joihin olen osallistunut. Ne tasapainottavat muistot elämästä sinkkuajan lopun ja uuden alun välillä verkossa. Mummouskin saa uudet mummotettavat. Jos olen niin kulunut kuin lääkäri voi sen minulle sanoa, viistää reppu maata. Minusta on tullut munamiehen mummo ja laulan: Pidä huolta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti