tiistai 26. huhtikuuta 2011

Sovinto Kiikkukalliolla

Havainnekuva Berliiniin valmistuvasta
kaupungin yhdistymisen muistomerkistä.

Kuva: EPA/Milla Partner/Sasha Waltz
Kylän nuorten kokoontuminen Kiikkukalliolla ei aiheuttanut eripuraa naapurien välillä. Pidettiin harmitonta hauskaa tutussa ympäristössä tuttujen nuorten kesken. Jos joku tunsi tulleensa väärin ymmärretyksi, hän piti luovan tauon ongelmansa ratkaisemiseksi ja palasi kiikkumaan.

Berliinissä on hyväksytty idän ja lännen yhdistymisen muistomerkki, keinulauta skeittaajille.
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/04/jattikeinu_muistuttaa_berliinin_yhdistymisesta_2529319.html 

Oma kiikku nimikkokalliollaan on vaatimaton narukeinu. Juuret hiekassa -kuva muistuttaa perinnönjaosta. Yhden toive oli saada Kiikkukallio omakseen. Toimitusinsinööri ryhtyi jakamaan, että osuus olisi kallioineen puolet vanhasta kantatilasta. Osakkaan oli tyytyminen myymään osuutensa, ettei luu jäisi jakajan käteen. Menisihän koko maa halvasta hinnasta ystävälle, jos sovintoon ei päästä.
Voimauttavat valokuvat tulevat taas avuksi käsitellessäni perinnönjakoa rauhan aikana. 

- Mies liittyy vaimoonsa. On sanan tutkimisen paikka. Vanhempien jälkisäädöksillä ei ole merkitystä. Hyökkäys on paras puolustus.
- Maaoikeushan sen viimekädessä päättää, kuinka kunta jakaa meidän omaa uusrikkaille sijoittajille. Kaikki saivat osansa - vai saivatko? 

Minä olen vai minulla on, kehitysyhteistyötä sarjakuvan avulla tekevä kordinaattori vastasi kiintiöpakolaisen ottamisen seurauksista omaishoitajayhdistykseen.
- Ich bin - Ich habe. Siinäpä pulma Hamletille.
-Ollako vai eikö olla? Omistaminen on tärkeintä, olemisesta viis veisataan politiikan kuorossa. Kenellä on, sille annetaan. Kenellä ei ole, siltä otetaan ja annetaan sille, jolla on jo kaikkea yli oman tarpeen. Muistamatta, ettei kuolinpaidassa ole taskuja. 

Hilima pisti Antvlihon piippunysän mukaan arkuun ajatellen, kuinka tärkeä se kulunut nysä oli aikanaan. Kun mä kuolen kaiken vanhan roinani sä saat, sillä taivaan kultamailla, piippua en ole vailla. Borrelian vien mukanani polttohautaukseen asti. Idän taigapunkkeja tauteineen riittää meille jokaiselle veriaterian ottajaksi. Jaksavatko tulevat sukupolvet maksaa vampyyrien viemät velkarahat kulutusjuhliin aikanaan. Jo näissä juhlissa riittää maksamista viihde- ja vapaa-aikaa viettäville, ettei sairastamiseen ole enää varaa kuin teho-osastoilla amerikkalaisittain viihteenä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti