torstai 11. marraskuuta 2010

Odottavalla kannalla

Sitä ei voi aina tietää, kuinka pitkä on odottavan aika. Laskennallisesti 10 vuotta omaishoitoa x 5,4 työaikalakia noudattavan hoitajan työajalla kerryttää 54 miestyövuotta. Nimenomaan MIES-, eihän naisten tekemällä työllä ole mitään mittaa ajassa, määrässä eikä hinnassa. Saan kuitenkin itse arvottaa tekemäni työvuodet. 
Aloitin 5- ja lopetin 6-kymppisenä. Sain pitää äidin 50 vuotta ja isän 60 vuotta. Luovuin sovinnolla, en toivonut heidän vaivaisen vaelluksensa jatkumista. Millään tavalla en jouduttanut heidän lähtöään.
Käydessään Arto esitti kysymyksen, kuinka monta kertaa vielä kävisi isovanhempia katsomassa. Siinä sitä oltiin hämmästyneitä, miksi pieni poika tuommoisia kyseli. Sehän oli tosiasia lapsen suusta kuultuna.

Pidän nuo 54 miestyövuotta ikälisänä elettyihin vuosiin, joita kertyi silloin 114 vuotta. Se oli minun eletyn elämän kokemus 10 vuotta sitten. Tarjan toinen kausi presidenttinä umpeutuu kahden vuoden kuluttua. Löytyykö meille jatkajaa vastaamaan valtion asioista? 
Totesin äskettäin EU-direktiivin määräyksen, että minunkin ikäni lisääntyi neljällä vuodella. Ikä on ehdoton 64 vuotta, sen jälkeen et enää ole olemassa kuin varhennettuna vanhuksena. Sinulle annetaan taskurahaa henkesi pitimiksi. Tallella on ikä eletty, joten 118 -vuotispäivä häämöttää.

Vuosi sitten tutustuessani Otavan toimintatapaan huomaan eläneeni väärään aikaan, ehkä vähän väärässä paikassakin. Liian aikaisin jouduin lähtemään kotoa vieraisiin nurkkiin. Se oli kuitenkin vapaavalinta käydä koulua suljetun yhteiskunnan säännöillä. Paremmin ei ole tänään muuttuneessa maailmassa. Liian aikaisin lapset ja nuoret joutuvat valitsemaan. Jos valinnat eivät kiinnosta, kaveripiiri valitsee puolesta ja ollaan ihan pihalla.

Vuosi selvitti minulle SWOT-analyysin neljä kuvaa, joista vahvuudet - heikkoudet tunnistan itsessäni. Mahdollisuudet ovat olemassa, Juojärven saaret laskemista vailla, mutta uhat ovat hävinneet. Kukaan ei enää ole minua vastaan. Nelikenttä kuitenkin on olemassa. Käytän päätä, kättä ja sydäntä taiteillessani ihmisten kanssa. Tieto, taito ja tunne ovat minun puoleni. Onneksi minulla on kaksi kättä eikä kumpikaan ole hiirikäsi.

1 kommentti:

  1. upeaa tekstiä, etenkin tuo loppukaneetti... "Mahdollisuudet ovat olemassa, Juojärven saaret laskemista vailla, mutta uhat ovat hävinneet. Kukaan ei enää ole minua vastaan..." Voisikos swottia viisaammin enää tulkita?!

    VastaaPoista