maanantai 24. syyskuuta 2012

Monk, yksityisetsivä minussa

Monk
Hartausohjelmat: Aamuhartaus 24.9 24.09.2012
Rukoushetkessä viikon aluksi puhuvat maanviljelijä Topi Haarlaa ja yhteisvastuusuunnittelija Laura Hytti. Taizé -yhteisö esittää kappaleet "Fiez-vous en Lui" ja "Sanasi on lamppu". Säv./san./sov. Taizé.
Kuuntele aikaa 31 päivää (Vain Suomi)
Harvinaista herkkua 23.6.2014 luettavaksi uuteen hallitukseen kutsuttujen tueksi.

Aamuhartaus ma 24.09.2012
Topi Haarlaa, maanviljelijä, Nummi

Taizé-laulu "Fiez-vous en Lui"

Mitä sinä odotat tältä viikolta? Tapahtuuko viikkosi varrella jotain, mitä olet jo pitkän aikaa toivonut? Tai, mikä saisi viikkosi tuntumaan erityisen onnistuneelta, kun tulevana sunnuntaina katsot taaksepäin mennyttä aikaa?

Minä odotan tältä viikolta paljon. No, monesti olen montaa asiaa odottanut. Välillä epävarman kutkuttava toivon tunne sydämessä eläen, ja samalla pelonsekaisin tuntein, kuten aikoinaan opiskelupaikkaa hakiessani. Tulisiko postilaatikosta määräpäivänä ohut vai paksu kirje? Toteutuuko pitkäaikainen odotukseni vai kohtaako syvä pettymys. Jo painavan kirjekuoren tipahtaminen yksiöni postilaatikosta loi toivon, minkä postin selaaminen vahvisti. Olin onnekas ja riemullani ei ollut rajoja, kuin asuntoni singahteluani rajoittavat seinät. Toisenlaista on odottaa vastaanotolla havaitun kasvaimen laadun selviämistä. Oman tai läheisen. Ajatukseni eivät pysy koossa rutiinihommissanikaan. Ystäväni tila nousee mieleen jokaisen mutkan takaa, aamun lehden uutisotsikoita selatessani, varjona päivän kohtaamisissa, illalla pään tyynyä vasten painaessa. Sydänalaa kalvaa epävarmuus ja pelko. Kunpa tulos jo selviäisi. Tämän odotuksen voisin hyvin vaihtaa elämästäni pois, vaikka se elämääni mukaan kuuluukin.

Mutta kun odotan rakasta ystävääni pitkästä aikaa kahvintuoksuisen kantakuppilamme pöydässä, kuuma kaakaokuppi sormiani lämmittämässä, en vaihtaisi tuota hetkeä toiseen. En vaikka olen kokenut saman jo aiemmin. Odotus on siinä hetkessä täynnä onnellista jännitettä, jossa tuleva hetki riemastuttaa jo hetkeä, kun vasta odotan.

Odotus voi kulkea mukanamme vuosikymmentenkin ajan. Kuluneena viikonloppuna yksi pitkä taival päättyi, kun virsirunoilija Anna-Maija Raittila laskettiin siunauksin maan poveen. Yksi hänen elämänsä suurista rakkauksista oli Ranskassa sijaitseva Taizén ekumeeninen yhteisö, jonne hänellä oli vahvat vuosikymmeniä kestäneet siteet, ja minkä yhteisön rukousmusiikkia olemme menneet kuukaudet kuulleet näissä maanantaiaamuissa. Anna-Maija toi Taizén hengellisyyttä Suomeen toivoen, että jonain kauniina päivänä Taizé tulisi myös tänne kauas pohjolaan, meidän keskuuteemme. Hänen vuosikymmeniä kestänyt odotuksensa täyttyy tällä viikolla. Itse hän ei ole sitä enää todistamassa, mutta hän iloitsi siitä, että tie tähän hetkeen oli hyvä.

Aamumme laulun sanoin: Luota häneen, älä pelkää. Jumalan rakkaus kätkeköön turvaan sydämemme.

Taizé-laulu "Fiez-vous en Lui"

Kuulkaamme Taizén yhteisön tämän aamun raamatuntekstiä kirjeestä efesolaisille:

Jumala herätti meidät yhdessä Kristuksen Jeesuksen kanssa ja antoi meillekin paikan taivaassa osoittaakseen kaikille tuleville aikakausille, kuinka äärettömän runsas on hänen armonsa ja kuinka suuri hänen hyvyytensä, kun hän antoi meille Kristuksen Jeesuksen. Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä. Mekin olemme Jumalan tekoa, luotuja Kristuksen Jeesuksen yhteyteen toteuttamaan niitä hyviä tekoja, joita tekemään Jumala on meidät tarkoittanut.

Taizé-laulu "Sanasi on lamppu"

Rukoilemme:

Herra, me käymme uuteen viikkoon luottavaisin mielin ja toiveikkain ajatuksin. Sinä näet odotuksemme ja toiveemme. Johdata meitä kulkemaan viikossamme tietä, jolla on hyvät seuraukset.

Herramme, sinä näet meidät arjen touhussa, työssä ja levossa, omalla paikallamme. Ole keskellämme läsnä tukena ja turvana, kun otamme askelia eteenpäin omalla luottamuksen pyhiinvaelluksellamme. Rohkaise meitä uskallukseen elämämme vaikeissa asioissa.

Taivaallinen isämme. Kiitämme kaikki rajat ylittävästä kristittyjen yhteydestä, jonka ilmentymänä tuhatpäinen joukko nuoria kymmenistä eri maista kokoontuu Helsinkiin tulevana viikonloppuna, Taizén laulujen ja hiljaisen rukouksen äärelle. Rakenna meitä ihmisiä niin yhteydessä toinen toisiimme, kuin sinuun, elämämme antajaan.

Jumalamme, maailman rauhattomuuden ja kärsimyksen keskellä tuomme eteesi huolen, mitä moni kantaa tulevasta päivästä. Anna leivän riittää, terveyden kestää ja rauhan rakentua riitelevien osapuolten välille. Anna meidän löytää tapamme kantaa vastuuta hädänalaisten tukemisesta.

Taizén veli Rogerin sanoin, ”Pyhä Henki, sisäinen valomme, sinä loistat hyvinä päivinä yhtälailla, kuin päivinä, jolloin käymme elämässämme läpi vaikeuksia. Ja milloin valonsäde näyttää katoavan, sinun läsnäolosi säilyy.”

Ylösnoussut Kristus, varjele meidät tänään autuaaksijulistusten hengessä, ilossa, yksinkertaisuudessa ja armahtavaisuudessa. Aamen. 

Monk
TV series
Monk is an American comedy-drama detective mystery television series created by Andy Breckman and starring Tony Shalhoub as the eponymous character, Adrian Monk. Wikipedia
First episode: July 12, 2002
Final episode: December 4, 2009
Theme song: It's a Jungle out There
Network: USA Network

Vaalitentissä on tentattavana Tuusniemen miniä. Näin hänet livenä omaishoitajien poliittisena juhlapuhujana. Silloin tein pesäeron poliittisen omaishoidosta puhuvan ja omaishoitajan välillä. Nyt on lastenhoidosta ehdotus, että päiväkoti-ikäinen saisi puolipäivähoidon, jos kotona on vastasyntynyt ja äiti. Yhtä hämmentävää oli kuulla omaishoitajien tilaisuudessa eduskunnassa kunnan lakimiehen iloinen ilmoitus.
- Minäkin olen sosiaalihuollon asiakas. 2 -vuotias tyttäremme on kunnallisessa päiväkodissa. 
Sitten tulee luettelo lakipykälistä, joita ei ainakaan sovellettu kunnissa omaishoitajiin.
Minulle ei selvinnyt, olinko minä sosiaalihuollon asiakas vanhempieni omaishoitajana. Vai oliko vanha isäni sosiaalihuollon asiakas, kun häneltä perittiin sosiaalilautakunnalle takaisin minulle maksettu omaishoidontuki palvelumaksuna minun tekemästä työstä. Perusteluksi sosiaalijohtajan kirjeestä; "että isä tietää arvostaa tyttärensä tekemää työtä, hänen pitää maksaa palkkaa tyttärelleen ja erikoisesti sosiaalilautakunnalle."

Mitä kauemmin tuosta omaishoitoajasta on kulunut, sitä selvemmin näen lakipykälien umpisolmun. Olen ottanut miekan ja sivaltanut Gordionin solmun auki. Summaset lakia laatiessaan ovat onnistuneet sotkeutumaan omiin housuihinsa. 20 vuotta sitten oltiin tässä kaksoisvajeessa. Hullut miehet Huittisista ovat syöneet enemmän kuin ovat tienanneet. Tätä valitusta kestää kuntavaaleihin asti. 

Konekielinen käännös antoi Munkkiklubi- blogilleni nimen Monk Club. Derrikin kuoltua on kansainvälisessä rikostutkinnassa ollut rikostutkijan puute. Toivotan Monkin tervetulleeksi, vaikka uusintoja en jaksakaan katsoa. Rikossarjoissa pitää olla jännitystä, tappajia ja tapettuja, jos inhorealistinen kyrsiminen pitää minut hereillä. 
Takana on aika, kun käytiin käsiksi vahingoittamismielessä, tilalle on tullut henkinen piina sanallisesti. Kun takanapäin vähättelyt ovat tulleet korviini, olen vaihtanut maisemaa. Samaan ratkaisuun ovat päättyneet pahanpuhujat. Itse tietävät puheensa seuraukset. 

Minulla ei ole seliteltävää, miksi äänestän jaloillani. 6.2.2000 isä antoi äänensä ja 7.2.2000 antoi henkensä. Minulta odotetaan rahaa tai menisi henki kidutuksen jälkeen. Annan ajan selvittää Monkin kanssa, missä mennään ja kenen kaa.
Omaishoitajille järjestetyssä tilaisuudessa tutustuin Anna-Maija Raittilaan. Pääsiäisenä 2000 hän antoi radion kautta runon "On opittava uudestaan". Sitähän tässä olen tehnyt, yksin siihen en kykene. Pidän lapsia opettajana ja silmät täynnä luontoa. Meidän on uudesta luotava maa, raukat vain menkööt merten taa.

Nälkämaan laulu - Polyteknikkojen kuoro - YouTube

www.youtube.com/watch?v=u-eI6eEU2jM6 Feb 2009 - 4 min - Uploaded by Sentimental84
Kainuhun kansa, ah, arpasi lyö! Missä on ryhtisi, kunnia, työ? Meidän on uudesta luotava maa! Raukat ...


Fun Club

Vitas-Voice From Angel - YouTube

www.youtube.com/watch?v=FnkjH68FhnM5 Dec 2007 - 8 min - Uploaded by fionachow53
He is so amazing .... Really want to thank him to bring us into a beautiful mythical world with his great music ...

sunnuntai 23. syyskuuta 2012

Monk Club/Context

After the municipal elections will show whether we have no longer any need for regional municipal divisions. Transferred to the eastern border of Ohtaansalmen bridge to the west. Finland is divided into damsel-in half lengthwise east and west. Incredible Reconstituted families where their own language in their territory in the east and the west tervehdyttäjänä royal heritage. History is repeating itself.

"This meet each other in the west and the east,
as people encounter each other.
Only one left to remember it,
and the second one is needed. " George Pride

Description Täyssinä peace treaty was signed between Sweden and Russia in the village of Täyssinä Ingria 18 May 1595. Täyssinä peace signs marked the border of Sweden and Moscow, the Russian border. The new limit was entered in the major terrain boundary locations, which
present in North Karelia and Savo and Kainuu were the most important
North Karelia Maanselkä and North Savo Ohtaansalmi, Pisa Act, Lower Keyritty and Tiilikka Lake. Figure Pisalla character limit.

perjantai 21. syyskuuta 2012

"Tässä seison!" - Luther Wormsin valtiopäivillä

Tässä seison, vaikka monta kertaa haluaisin painua maan alle häpeästä. Meistä jokainen Lutherin housuissa valtiopäivillä seisonut tietää, mistä puhuu. Omasta puolestaan, mutta poliitikolla on taipumus kilpalaulantaan saattaa toisen näkemys suohon. Koskaan en sekavampaa keskustelua ole kuunnellut illasta ja uusintana aamusta. En voi puhua kuin omasta puolestani kuntakentässä. 

Sota loppui, tuli rauha. Nuoret miehet sankareina haudattiin kirkkomaahan. Itsenäisyyden kahinoissa vakaumuksensa puolesta mestatut köyhät maattomat saivat tyytyä siunaamattomaan hautapaikkaan tai joukkohautaan. Sota surma -projekti liikautti jonkun omaatuntoa ja näitä mestattuja on siunattu uudelleen. 

Sama veivaus on käynnissä kunnissa, kun kuntalaisten etu muuttui toissijaiseksi virkamiesten edun ajaessa ohi. Sotakorvaukset maksettiin, syntyivät suuret ikäluokat. Lapsia oli kuin Ryysyrannassa, mutta ei kouluja eikä päteviä opettajia. Minulla oli kuitenkin halu oppia enemmän kuin luku- ja laskutaito. Koivuharjun kammari ja Korpelan tupa saivat jäädä viiden lukuvuoden jälkeen. Se on kunnan anti minulle 12 -vuotiaaksi. 

Enhän tuota enempää osannut vaatia. Seuraavat kahdeksan vuotta valkolakkiin vieraalla paikkakunnalla joidenkin opettajien silmätikkuna, Juhanista tuli nuorisorikollinen. Varasti minun kukkaroni, jonka vahtimestari palautti pannuhuoneessa kuin olisin itse kätkenyt halkopinoon kukkaron valokuvineen. Katson luokkakuvaa, Juhani hakeutui selän taakse seisomaan.

Yo-tyttönä paikkasin opettajapulaa kansakouluissa juopon miesopettajan jälkeen ja toisen vuoden purettavassa mökkitönössä, kun varsinainen koulurakennus kävi ahtaaksi. Eipä ollut kehumista johtajaopettajassa, humalahakuinen rakkaudessa pettynyt räähkä. Minut saisi heittää vaikka lampeen. Ei väliä, pääsenkö sieltä pois vai hukunko? 
Vuosi Helsingissä käsityönopettajan opiskeluun vaadittavassa käsityökoulussa tilkkutieteen ylioppilaana. Vielä kaksi lukuvuotta opettajana susirajalla.

Opettajaksi minulla ei ollut edellytyksiä, eikä muuhunkaan ammattiin. Tekstiilikemian sanastosta oli kuitenkin se hyöty, että toimitusjohtajan kanssa voin puhua työasioissa samaa kieltä. Sairaanhoitajakouluun liian vanha. Konkurssiaalto tuli tilauksesta 1970-luvun rakennemuutokseen. 40 vuotta naisia työllistänyt yritys haettiin selvitystilaan johtajan muuttaessa Floridaan.
Työttömänä viljelin kesän aarin alaa Launeen pellolla. Odotin hierojakurssille pääsyä sillä ehdolla, etten jäisi Lahteen. Isä Juntunen kutsui minut Yksityiseen Hieromaopistoon, joka koulutti Suomessa ainoana oppilaitoksena näkeviä hierojia. Onni onnettomuudessa sain asua kotona hierojakurssiajan.

Koskaan en lakkaa kehumasta oppisopimukseen verrattavaa koulutusta, oppia ammatti harjoittelemalla oikeilla asiakkailla;  4 kokohierontaa päivässä 5:nä päivänä viikossa. Anatomiaa hierojan tarpeisiin. Puolenvuoden kuluttua rekisteröiminen lääkintöhallituksen luetteloon laillistettuna hierojana. Asiakastyössä vuodesta 1979 tähän päivään, kun tuotteesta en ole luopunut.

5 -kymppisenä palasin syntymäkuntaani vanhempieni kotonahoitajaksi. Kunta ojensi auttavan kätensä 1700 mummonmarkan kotihoitotukena halvaantuneen äidin ja syöpäsairaan isän hoidosta. Se on yhtä merkittävä ajanjakso syntymäkunnassa kuin 5 luokkaa kansakoulua 12 -vuotiaaksi. 
Kunnassa puhalsivat muutoksen tuulet. Laitospaikat lopetetaan, avopalveluja ei tilalle. Valtio tulee apuun antamalla asetuksen omaishoidontuesta. Kh-tuki tarkistetaan lainmukaiseksi 1070mk/kk. Peritään isältä takaisin palvelumaksuna sosiaalilautakunnalle minun tekemästä työstä. Omaishoidontuki ei lisännyt pennin vertaa meidän käyttörahoja. Kunta sai mittavan työmäärän veivata omaishoitotuenmaksatuksen kanssa. Tietokonevirheeksi en suostunut.

- Tietokone on yhtä tyhmä kuin käyttäjänsä. Mittava tietokoneuudistus käänsi palkkalistan pystystä vaakaan. Päätöksiin tyytymättömänä minulle annettiin  valitusosoite lääninhallitukseen. En jakasanut enkä osannut. 
Minulle riitti Sirkka Hämäläisen vastaus mittavan eläke-edun maksamisen estämisestä tulevaisuudessa ja pelko takaisinperinnästä.
- Minun veskaan ei kosketa, nurkkavitsinä rahalaukun vetäjästä. 

Minunkaan veskaan ei kosketa. Sosiaalinen lompsa on tyhjennetty ja sitten radioateljeen bisnesenkeli sai rahaa sijoittajien ahneutta ostaa minun velaton työhuone. Uhkaaminen välimiesoikeudella hinnan määräämiseksi tein puhelimessa myyntipäätöksen.
"Vanhuspalvelulain" toteuttaminen vei työhuonetta käyttäneen sairaanhoitajan Ruotsiin. Siellä on ollut työtä, josta saa palkkaa. Kauppahinnalla pelastin lapsuuskodin halkomisessa velattomat osuudet miljonääri-isän perinnöstä osakkaille. Kunta naapurina, tiekunta isäntänä ja kunnan uusrikkaat mökkiläiset (sijoittajat) edunsaajana ovat miehittäneet minun osuuden. En saa edes ajatella sukupolvenvaihdosta tiettömän taipaleen takana 1900 -luvulta perheen elättäneessä lapsuuskodissa. Kunta vaihtaa kuntalaiset sijoittajiin. Kukaan ei tee enää työtä elääkseen. 
Siinä lyhyesti vanhuspalvelulaki kuntaliitoksissa palveluntuottajana. 

Syntymäkunnassa
  1. 5 luokkaa kansakoulua 12 -vuotiaaksi.
  2. lomilla vanhempien luona 5 -kymppiseksi.
  3. zu Hause Pflegen kunnallisella kotihoitotuella 1991 -1993.
  4. zu Hause Pflegen omaishoidontuki 1994 - 1999, minulle maksettiin isältä perittiin takaisin.
  5. isän laitoshoitoa 10.11.1999 - 7.2.2000. Kuningas on kuollut. Eläköön uusi Naispresidentti!
  6. perinnönjakoa  kesti 27.6.2012 asti, käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä ja -jakaja.
  7. syntymäkunta sallii jätemaksun perimisen omistuksesta ei tuottamisesta, valitus hallinto-oikeudessa odottaa, että tulen hulluksi. 
Kuntavaalit eivät tuo mitään muutosta vallitsevaan tilanteeseen. 
- Ihan sama. Ei ole kyse enää yhteisten asioiden hoidosta, vaan jostakin henkilöpalvonnasta puolijumalina markkinataloudessa. Palaan talouden madonlukuihin.

torstai 20. syyskuuta 2012

KKK - kotikunta-, kotikirkko-, kotikontukorvaus

Hartausohjelmat: Aamuhartaus 20.9 20.09.2012
Viestintäpäällikkö Simo Repo, Espoo. Virsi 429. Virsi alkaa sanoin "Ylitse kaikkien rajojen". Psallamuskuoro, joht. Ilmo Riihimäki, kitara Juha Unkari.
Kuuntele aikaa 31 päivää

Voiko päivän ihanammin alkaa, ohittaa kuuden uutiset kuulematta ja sen jälkeen kuulla viestintäpäällikön tutun äänen puhuvan viime päivien maailmaa kuohuttaneista tapahtumista. Omalla lomalla salaa otetut auringonpalvontakuvat julkaistaan lehdistössä siellä täällä. Voi, teitä, reppanoita. Tyttönä, naisena, äitinä tiedän, mistä tämä tirkistelyn tarve johtuu. Reppanat ovat pudokkaita, poikia ja tyttöjä varjoisilta kujilta. Lapsuudessa tunne-elämän kehityksessä tapahtunut kolaus jättää jälkensä. Katupojasta kirurgiksi vei vuosia tajuta oma tuhoisa elämäntapa. 

- Laula vielä se "äidin pieni kiharainen pää", pyysi pieni tyttö kuultuaan pojasta varjoisella kujalla
 Guaglione - Olavi Virta - Poika Varjoiselta Kujalta 
(Video on poistettu ja korvaan sen Robertinolla.)
Guaglione - Olavi Virta - Poika Varjoiselta Kujalta - Street Boys Säveltäjä: Fanciulli Giuseppe Suom. sanat: Saukki Levytysvuosi: 1958 Singin ...
Chicagon jälkeen 19.10.2014 Guaglione - Olavi Virta - Poika Varjoiselta Kujalta
äitisi Amerikasta WTC  tuhouduttua.

Ihan tavallisia asioita tekemällä kotona, saa lapsi hyvät eväät elämää varten. Perimänsiirroksi sitä voisi sanoa. Kirurgi-isä kertoi pojilleen automatkalla entisestä elämästään. Tuli pitkä hiljaisuus, sitten toinen uskalsi sanoa. 
- Kuule, faija, ihan tuota en olisi sinusta uskonut. 

Joku jää katupoika-asteelle, joku huomaa tilaisuutensa tulleen ja ryhtyy poliittisesti määrittelemään lapsen etua ja syrjäytymisvaaraa. Nuori ei ole selvittänyt omaa traumaansa eikä ole sinut itsensä kanssa. Se saattaisi olla poliittista aivopesua jo aivan lapsesta, tuntea oma paremmuutensa presidenttiin verrattuna.

Koulu on antanut minimaaliset mahdollisuudet oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Tietotekniikan hyväksikäyttö on käyttäjälle mahtava väline levittää kyseenalaisia alastonkuvia, pilakuvia ja tekstejä. Niilläkin voi leipänsä tienata, mutta se leipä on karvasta evästä tarjottavaksi kohteille. Vartiointia pitää lisätä, mutta julkaisemista ei mikään estä. Vedotaan sananvapauteen ja ihmisoikeussopimuksiin. Skenaario on laadittu vuoteen 2075. Sykli on alkutekijöissä ja käy samat vaiheet 10 sukupolven aikana. Tutkin Talouden madonlukuja tarkkaan, tietääkseni missä mennään.

Ei huolta tietokonevirheestä KolmeenKovaanKoohon. Aurinko nousee idästä. Kotikuntakorvauksena siirtäisin itärajaa lännemmäksi. Saatiinhan sieltä kunnanlääkäri, jonka leski uumoilee Tuusniemestä Floridaa. Se on ollut Joulusanoma kuin rauhanruhtinaan joulukiireet.
Kotikirkkokorvauksena on minut siirretty "muuhun uskonnolliseen yhteisöön" luopumatta lapsenuskosta.
Kotikontukorvauksena odottaa sijoittajia muukalaisten hautausmaa lapsuuskodin uimarannassa. 

Käännän reijitetyn tikkataulun takapuolen ja luen omalla tunneäidinkilellä.

Kaheksaas ukkaasi
Elä vöhni toisesta.

Mikkäänhän eijjoo niin mukavoo, kun toisten vikkoen tutieraelu. Eto errökset kyllä pannaan merkille vallannii, jos niitä tekköö joku muu kun ite. Ja sitten on niin hupasoo huastoo liehkasta ja vähä livvaattoo lisseekii selän takana jollennii toeselle. Vuan minkä tähen? Ei varmasti tunnu kestään hyvälle, jos tyhjee takana rupatettaan.

Ennemminnii pitäs koettoo oekasta viäryyksiä ja huastoo toisesta hyvvee. Ja jos jottaen moetteen sijjoo on, niin pitäs itelleen männä asia selevittämmään, eikä siitä tuttuin ja nuapuriin kanssa vätystellä. Eikä paranis ruveta tuomihtemmaan ennen kun on varma tieto asiasta. Monen immeisen maene ja kunnia on männy, kun on toeset tienneet eeltäpäen asiat paremmin kun asijanommainen ite taekka oekeuslaetos. Eikä niitä kunnioeta taho suaha millään lehti-ilimottelulla takasin.

Jos johhii niin, niin tämä käsky koskoo kielen kurissa pittoo. Lystiä suap pittee ja tyhjeekii hurpattoo, vuan sitä ei pitäs millonkaan tehhä muihen kustannuksella. On sitä mualimassa muutae kuljaelemista ja jos omille toelauksilleesa naaraa, niin aena lystiä piisoo. Ja voep sitä jollonnii pittee leipäläpesä ihan ummessakkii. - Savolaesten katkismus / toimittanut Raili Pursiainen


Robertino Loretti - Guaglione

Sydämen asialla haastatellaan nuoria, joiden lapsuus on ollut sodan jaloissa. Samoja kokemuksia 5 -kymppiseksi kotikuntaan palatessa. Palautus lapsuuteen tulee kuin tykinsuusta korkealta toimistonhoitajan paikalta. Jouduin keskelle taistelua leivästä ja lihasta, eikä omaishoitovuosien jälkeen ole taistelu lakannut. Bräiviik on tekojensa vanki 21 vuotta. Oma aikani omaishoitajana on ollut puolustustaistelua. Sen jälkeen yhteiskunta pitää otteessaan kuin pahantekijää velkavankeudessa. Viimeinen villitys on pahempi kuin vaikenemisen aika 50 vuotta, omaishoitoaikana ei ehtinyt suremaan. 
- Nyt on se perinnönjako.

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Kutsu minulle

Hartausohjelmat: Aamuhartaus 19.9 19.09.2012
Keskiviikon katekismussarjassa puhuu pastori Risto Leppänen, Turku. Lopussa virsi 318:1-3. Virsi alkaa sanoin "Jeesus, sä ainoa heikkojen auttaja." Sopraano Soile isokoski, piano Marita Viitasalo.
Kuuntele aikaa 31 päivää

Viime päivien aikana on tykätty ja tökätty, ei kuitenkaan pahoittelukirjeillä tekemistäni valinnoista. Soini on tarpeeksi massiivinen hahmo otettavaksi vastaamaan kaikesta maan ja taivaan välillä. Olen varoittavana rikkana rokassa kentällä, soppatykkiin vaalitorilla en vielä ole joutunut.

Aamuhartausseurakunnan katekismussarjaa  yritin pakkosyöttää tuliukoille käskyjen muodossa. Teologiset eivät halunneet allekirjoittaa näkyvästi olevansa käskyjen takana. Nuotiopiiri keskustelee ja kirjoittaa tehtävän  kautta käskyt uusiksi. Tuliukko -blogista ne on luettavissa. 

Pyrkimykseni on pitää yllä arvokeskustelua perinteisesti kodin, uskonnon ja isänmaan puolesta. Tunnen   juureni 1/8 vanhempieni yhteisyrityksestä lapsuuskodissa. Luopumatta lapsenuskosta maistraatti ilmoitti siirtäneensä minut "muuhun uskonnolliseen yhteisöön". Suomi-neito isänmaana on hätää kärsimässä. 
Aamuhartaus puhuu juuri minulle mihinkään kuulumattomalle, mitään tekemättömälle, mitään omistamattomalle. 

Neljä vuotta sitten osallistuin kirkon 150-vuotisjuhlaan suurlähetystön puutarhassa. Pieni Hattara konttasi nurmikolla määrätietoisesti minua kohti isän seuratessa vierestä. Hattara halusi tulla syliini. Polvella körötettiin kirkkoon lasten lorun tahdittamana. Palautin tytön äidille ja sain Hattaran perheen osoitteen. Pari vuotta sitten yhteys katkesi. Nyt tiedän syyn, he ovat muuttaneet Saksaan. Tästä pitää kertoa huomenna matkapastorille, kuinka muistaminen on ollut yksi tapaamisen muoto ja antanut uuden osoitteen. Näitä pieniä ihmeitä saan kokea silloin tällöin. Ainoa odotettava on hallinto-oikeuden päätös. Menee ikä ja terveys vuosia kestävässä kierteessä. Se on este edes ajatella paluuta mummonmökille. Sen esteen julistaa rauhanruhtinas, ettei yrittäjyys koskaan ole kuulunut työhistoriaan. Lakiin on kirjattu ja allekirjoituksella vahvistettu. 
- Tyhjän saa pyytämättä. Bisnekset lasketaan omanedun hyödyn mukaan, kuinka paljon on saanut kasaan toisten tekemän työn kustannuksella. Sitä pidetään poliittisesti esimerkillisenä vielä tänä päivänä. 
Varastetun vihkiraamatun korvaa saksankielinen Die Bibel Luther-Übersetzung. Tuomittuna avioeroon (X) rastina ruudussa avioliitossa elävästä on yksi minulle langetetuista tuomioista. Myöhemmät erot ovat olleet yksipuolisia, joskin olen saanut moitteita, että he ovat menettäneet maksavan jäsenen. He eivät kuulu enää tykkäysten eikä tökkäysten piiriin. 

Olen oppinut nukkumaan sängyssä koko yön puhuttelematta parantamaan maailmaa. 
- Lopeta, haluan nukkua! 
- Nythän minä vasta aloitan, tuli vastaus samaa linjaa. Elinkautinen 12 vuotta on päättynyt, on tullut vanhuspalvelulaki. Bräiviik istuu 21 vuotta ja minä jaksan odottaa hallinto-oikeuden päätöstä velkavankeudessa. Bräiviik hymyili vinosti tuomion kuultuaan. Elämän pelissä pelisäännöt laatinut hymyilee yhtä ivallisesti yhteiskunnasta ulosheitettyjen odotukselle. Julma jumala ei enää ole meiltä salattu, vaan näyttää kasvonsa päättäjissä, joissa ei mitään vilppiä havaita.
 
1.7.2014 lisään tekstiversion, kun ministeri Päivi Räsänen on tulilinjalla.

Aamuhartaus ke 19.09.2012
Risto Leppänen, pastori, Turku

Raamattu on kristityille pyhä, muttei välttämättä helppo kirja

Ainakaan se ei ole helppo kirja hänelle, joka uskoo löytävänsä sen sivuilta ristiriidattoman maailmankuvan, jumalakuvan tai vaikkapa kiiltokuvamaisen Jeesuksen. Raamattu ei ole helppo kirja hänellekään, joka etsii sieltä vastauksia niin kuin internetin hakukoneesta. Eikä sille, joka hakee Raamatusta tukea tasa-arvoisemman maailman rakentamiseen. Pyhä kirja avautuu niin moneen suuntaan.

Historia tietää kertoa miten Raamatusta on rakennettu ratsu asialle jos toiselle. Sopivin korostuksin Raamattuun on voitu ripustaa tulkintoja, joissa vaikkapa lapsen, naisen, sairaan tai eri rodun edustajan elämä on käynyt mahdottomaksi. Tämä Jumalan nimissä tapahtunut mitätöimisen historia on pitkä ja vakava.

Jokaisen sananselittäjän on tärkeää paitsi tuntea tätä historiaa myös kyettävä ajankohtaiseen itsekritiikkiin. Mistä tänään vaikenen? Mitä katson nyt sivusta hiljaa hyväksyen? Keiden puolelle olisi maineesta välittämättä uskallettava asettua?

Samalla on muistettava, että Raamattu ei sellaisenaan puhu. Me ihmiset luemme, tulkitsemme ja puhumme. Siksi jokaisella sananselittäjällä on myös vastuu. Siihen kuuluu sen tiedostaminen, että Raamatun äärellä on aina kysymys valikoinnista ja tulkinnasta, ja vasta siten rakentuu tosiasiallinen ”raamattumme” tai ”raamatullisuutemme”. Vastuu ja nöyryys pitää tuntea silloinkin, kun tuntee vilpittömästi löytäneensä totuuden.

Vaikka Raamattu on tuhansien tulkintojen lataama kirja, eikä useinkaan päästä lukijaansa helpolla, silti toivottomuuteen ei ole syytä. Kirkon historiassa on runsaasti antoisaa raamattukeskustelua, onnellisia löytöjä ja kirkkaita lukuohjeita. Yksi kirkon tärkeä uskontulkinnan askel otettiin siinä murroksessa, jonka Martti Luther kävi aikanaan läpi:

”Yötä päivää herkeämättä meditoiden kiinnitin huomioni sanojen keskinäiseen yhteyteen. Ymmärsin, että merkitys on tämä: evankeliumin välityksellä ilmestyy Jumalan vanhurskaus, armollinen Jumala tekee meidät uskon kautta vanhurskaiksi, kuten on kirjoitettu. Silloin tunsin olevani kuin täysin uudestisyntynyt ja astuneeni avoimista ovista itse paratiisiin. Siinä Raamattu näytti minulle välittömästi toisenlaiset kasvot.” (Kansankirkko allekirjoitti Porvoon sopimuksen ja Suomen saksalainen evankelisluterilainen kirkko jäi ulkopuollelle. Vaihdoin osoitetta luopumatta lapsenuskosta, maistraatti siirsi "muuhun uskonnolliseen yhteisöön". Kirkolla hyvä muisti, mutta lyhyt, kun ei tunne taustaa, mistä evankelis-luterilainen kirkko sai oppinsa.)

Tämä armollinen löytö vahvisti lukemaan Raamattua pelastuksen lähteenä. Ehkä samalla kirkossa tuli tilaa lukea Raamattua myös kriittisesti, kuten Lutherkin kiistojen keskellä lausui: ”Jos vastustajamme kääntävät Raamatun Kristusta vastaan, me asetamme päättäväisesti Kristuksen Raamattua vastaan”.

Lutherin löytö kannattelee yhä tämän päivän raamatunlukijaa ja vie meitä etsimään armollisen Jumalan kasvoja. Silti on tervettä nähdä Luther myös aikalaistaustaa vasten ja menneen maailmankuvan keskellä painivana pappismunkkina.

Tänään nimittäin tarvitsemme uudet uskon uudistajat ja tulkinnan herättelijät. Ehkä tarvitsemme entistä rohkeampaa raamattukeskustelua, uskallusta kysyä ja etsiä tästä kontekstista nousevia löytöjä. Se edellyttää sitä, ettei Raamatun kertomuksia siirretä julkisen keskustelun marginaaliin. Ne kuuluvat kaikille toreille ja kaikenlaisille ihmisille. On oltava tilaa myös keskeneräisyydelle ja epäonnistumiselle, vain niin kirkko voi elää jatkuvassa uudistumisen tilassa.

Entä jos kaikkein tärkeintä olisikin lukea Raamattua leirin ulkopuolelle heitettyjen kanssasisarten ja veljien näkökulmasta, katsella häpeästä välittämättä elämää heidän silmillään. Niiden, joiden kanssa oikeamieliset eivät tahtoneet aterioida tai niiden, jotka oli pahoinpidelty Jerikon tien varteen. Juuri niin kuin Jeesus tapasi tehdä.

Tänä aamuna tekee mieli pöllyttää ”raamatullista” tekopyhyyttä. Ravistella hereille kaikki tämän päivän ”uskovat” ja ”uskovaiset”. Siis meidät, jotka tavalla tai toisella olemme hengellisellä mukavuusalueellamme. Meidät, jotka tiedämme tietävämme. Meidät, jotka tarkkailemme yksittäisiä sanoja. Ja meidät, jotka näemme epäluuloisesti huolenaiheita siellä täällä. Voi meidän taakkojamme ja pikkumaisuuttamme! Olemmeko ottaneet tehtäväksemme myös itse Jumalan kannattelemisen? Olemmeko jo tulleet esteeksi myös Jumalan suurelle kutsulle? (kysyn pahoittelijalta)

Uskovaisten sijaan haluaisin löytää ja tervehtiä tänä aamuna erityisesti sinua, joka syystä tai toisesta tunnet olevasi epäraamatullinen, leirin ulkopuolella, työhön ja elämään uupunut, hengellisen painin väsyttämä tai eristyksiin joutunut. Juuri sinulle kuuluu armo ja syntien anteeksiantamus Jeesuksen nimessä ja sovintoveressä. Sinulle kuuluu kaikki Jumalan hyvät lahjat ja suosio. Tekee mieli huutaa, joka kolkkaan tämä Jumalan valtakunnan taivaallisen avara kutsu: ”Tulkaa kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat”.

Tekee mieli kutsua kuoroon muitakin. Huutamaan niin kovaa, että moniselitteiset opin kehittelyt, loputtomat tulkinnat, rajaukset ja lisäehdot peittyvät alleen. Niin, että jäljelle jää puhdas evankeliumi, ei ehtoja, ei vaatimuksia, ei rajauksia. Vain kutsu ja sitä seuraava taivaallinen lupaus: ”Minä annan teille levon!”

Ehkä sitten, kun tämä kutsu peittää muut alleen, astumme jälleen avoimista ovista itse paratiisiin ja Raamattu kääntää meille kokonaan toiset kasvot.

Virsi: 318:1-3

tiistai 18. syyskuuta 2012

Metsäkukkia

- "Lopetan toimintani Neuvostoliiton presidentin virassa." Supervaltaa ei ollut kukaan koskaan voittanut, mutta se hävisi itselleen.
- Vaikea uskoa. 20 vuoden jälkeenkin näen sosialismin elävän unussani. En uikuta, kun herään. Kuollut ja kuopattu. Kadonnut ikiajoiksi, ja se siitä.
FAREWELL COMRADES!
HYVÄSTI TOVERIT!
- Ei, isä. On muutakin. Et kai halua unohtaa järjestelmää, jossa elit. Päätin tutkia historiaa. Ajattelin, ettei menneestä sovi vaieta. Monet kauheudet ovat tuttuja. (lainattu teksti Hyvästi toverit/areena, 1/6. Hauras tasapaino 1979 - 1980)

- Ei, isä. On muutakin. Vuosi 1979 oli meille muutoksen vuosi. Muutitte kirkonkylään omaan rivitalo-osakkeeseen. Neuvostoliiton tapahtumat eivät olleet joka päivä tapetilla. Naapurit muistuttivat aina tilaisuuden tullen, mistä olimme lähtöisin. Olit vaiennut menneistä. Kukkien vieminen tapulin taakse koivun juurelle oli yksi niistä. Kenelle kukkia vietiin? Keitä olivat ne siunaamattomaan maahan haudatut, joiden muistomerkissä on teksti.
-Vakaumuksensa puolesta kaatuneille:  Tuusniemen kunta ja seurakunta. Häpeäkö? Ei minulle. Viiden haudan rivin ohittaessani potkurilla tuli mieleen ajatus.
- Tuohon riviin minäkin haluasin tulla haudatuksi.

Isä lähetti kirjeen ja pyysi polttamaan, ettei jäisi kenellekään paha mieli, kuinka isä seurasi silmillään meidän maailmanvalloitusta. Hän oli pettynyt ja syystäkin. Valtaapitävien valkoisten kautta kaikki tapahtui. Kuoltua havuseppele haudalle sotaan osallistumisesta! Se lupaus on huippujen huippu. Vieläkö vallalla on kahtiajako itsenäisessä Suomessa? Vielä, mutta minä en sitä hyväksy. 

Mummolle ja papalle; Opas isovanhemmille
Muistatko vielä lapsen naurun?

Oppikouluajan tärkein anti saksankielen aakkoset ja perimän tervehdyttäminen. Heittäytyä kuninkaallisena satamajätkäseikkailuun, työn perässä ympäristöön kaikesta kauaksi, luokallinen oppimishaluisia lapsia Syntisenlaulunmaassa.

Äidinkieli ja historia olisivat olleet minun vahvuuteni opiskella enemmän. Nyt voin kirjoittaa vapaasti, ilman opiskelun määräämä tyylilajia, mitä "taide ja taudit" Riverside Medical Clinic'alla pitää sisällään. Katja Kettua Kätilöstä en lukisi ääneen seisomaan nousten lapsille iltasatuna. Osaavat he kaiken opettamatta. Lapsen kyselyikään ei kuulu vanhemmat vastaamaan, vaan lapset kuulevat kaiken liian aikaisin ymmärtämättä, mitä sanat tarkoittavat. 
- Sinä, kulkija 16 -vuotias, mikä särki sun sydämesi? Jos presidentti puhuu sydämellä, nuoret vihreät vastaavat politiikalla. Onhan heillä kellokas näyttämässä esimerkkiä tanssissa tahtien kanssa. Voisiko pidemmälle päästä vihreästä linjasta. En koskaan ollut valmis menemään niin pitkälle, että poliisit olisivat vetäneet pitkin kannokkoa selkänahka verillä. 

Oliko se ystävällisempi teko johtajaopettajalta kavereineen ottaa väliaikainen tyttö kiinni, raahata humalaisten voimin polkua pitkin rantaan ja vauhdilla viskata lampeen. Kerroin äidille, mistä mustelmat olivat tulleet. Aika paljastaa kaikki agentteihin liittyvät yhteydet. Mielenkiintoista verrattuna maailmanmenoon saarikiistassa omistuksesta, tiekartassa Länsirannalla ja muukalaisten hautausmaalla lapsuuskodin uimarannassa.

Hartausohjelmat: Aamuhartaus 18.9 18.09.2012
Tiistaiaamujen hartauksissa nostetaan esiin kristillisen kirjallisuuden helmiä. Toimittaja Kaisa Kariranta, Kerava, puhuu Anthony de Mellon kirjasta Katseleminen. Virsi 125. Se alkaa sanoin "Kosketa minua Henki". Tenori Topi Lehtipuu, positiiviurut Jonte Knif, viola da gamba Mikko Perkola.
Kuuntele aikaa 13 tuntia

sunnuntai 16. syyskuuta 2012

Prästkragen

Jumalanpalvelus: Yhteispohjoismainen ... - YLE Areena 

areena.yle.fi/tv/1634976 

Århusilaiset rovastit Anne Bredsdorff ja Finn Dyrhagen kutsuivat Egebakken-koulun oppilaita mukaan jumalanpalvelukseen Skjoldhöjin kirkkoon askartelemaan rukoushelmiä yhdessä heidän kanssaan. Tuotanto Tanskan televisio.



Tiistain 11.9. aamuhartauden ja sunnuntain 16.9 jumalanpalveluksen välillä on tietty yhteys, rukousnauha. Ajatukseni vaeltavat menneisiin kesiin isovanhempien ja lastenlasten leirille Kuortinkartanossa. Ohjelmaan kuului srk:n taholta järjestetty tuokio papin puhetta ja kanttorin laulatusta. Nuorten palautteissa pidettiin sitä vähimmän kiinnostavana. Omat murkut istuivat mustat hupparit niskassa, kun pienet tytöt ja pojat olisivat laulaneet kerhossa oppimiaan lastenvirsiä ja -lauluja vihkosen kannesta kanteen.

Yhteispohjoismaisuus saa minut teeveen ääreen. Papinkaulus antaa nimen päivänkakkaralle. Mutta mitä muovipusseja pappi jakaa lapsille. Ei se ainakaan ole kirkkovaltuustoehdokkaan pöytään kolauttama yhteisvastuukeräyspinssipussi omaishoitajan myytäväksi. Puheenjohtajan oivallus kerätä vaalirahaa ja ääniä ei ollut oikein ajoitettu. Tuuli työntää kulkijaa, tuuli puskee vastaan. Valtakunnan isovanhempana pappi saa leikin lopettamiskäskyn.

- Matti kotiin ja pojat nukkumaan. Uskonto ei ole pakottamista eikä sulkemista ulos yhteisöstä. Kirkko on kriisissä eikä se ole ainoa kriisipesäke julman jumalan hallitsemassa maailmassa. Mikään ei riitä maailmalle, sen olen kokenut eri elämänvaiheiden kautta. Historian tärkeät päivämäärät ovat menneet ohi korvien, tänään kuullut ja huomenna unohtanut. Siksi areena on ollut verraton apu toistaessaan ohjelmia, jotka jäävät mieleen. Palaan niihin uudelleen, katson ja kirjoitan tekstit sanasta sanaan. Olen oma kirjurini ja tulkkini.  

Työn alla on "Hyvästi toverit", valmiina "Talouden madonluvut", "ITO - kilvoittelijan päiväkirja", "Surukin on rikkautta/ Helene Schjerfbeck" ja "Placido Domingon Juhlagaala".
Aamuhartausseurakunta muistaa jos muistaa julkaista hartausohjelmia netissä. Siinä minun uskontoni. Hyvästi toverit liittyy isänmaani kohtaloon, Helene Schjerfbeck'iin samaistun äidin ja isän omaishoitajana, Talouden madonluvut ovat käymässä toteen poliitikkojen puheista ja teoista huolimatta tai ehkä juuri siksi. Placido Domingo viihdyttää itseäni paremmassa kuninkaallisessa seurassa.

Valituspäätöstä odottaessani näistä ohjelmista ja omista kirjeistä sydämeni laulun teen. Presidentti on vaihtunut, hallitukset vetävät köyttä ja kunnat kuolevat ennen uudistumistaan.
Siihen antoi aiheen rukousnauhan kokoaminen.