Varjo vierellä, jäljet perässä

Pellot pakettiin ja postimerkillä varustettuna uuteen osoitteeseen tai maata kiertävälle radalle.

"Vihtaniemen ylle lankeaa isoisän pitkä varjo. Ollaanhan Tuusniemestä kehittämässä Floridaa itärajan takaa saadun kunnanlääkärin jättämän lesken kautta. 

Maailmaa kiertää muitakin muistinsa menettäneitä komukkeja. Nimensä unohtanut, muistinsa menettänyt kansakoulunopettaja, ikäneito Komulainen, siirsi muistinsa menettäneille maankiertäjille oman brändinsä. Komukki peitti uudessa yksiössään huonekalut lakanoilla. Lähti kiertämään opettamiensa lasten perheissä kuin Vihtaniemen venemestari mieroa kestitsemisen toivossa. Kun kukaan ei halua muistaa olevansa vanha, olkoon komukki. Venemestarilla ja muilla komukeilla on paljon kerrottavaa maailmanmatkoiltaan. Tiitisen listat ovat tulossa tutkijoiden käyttöön.
- Kuule, "faija", ihan tuota en olisi sinusta uskonut.

Trumpettikurkien pelastajat auttoivat koneellisesti haudotut muuttolinnut lentokykyisiksi ensimmäiselle etelänmatkalle. Ilahtuivat keväällä, kun heidän kurkensa palasivat. Kymmenestä munasta kuoriutuneesta poikasesta kaksi ei tullut lentokykyisiksi, pääsivät lintutarhaan lemmikeiksi, Yksi lensi voimalinjaan ja toinen joutui pedon suuhun. Kuusi kymmenestä palasi keväällä. 

Putin lennätti kurkia etelään, mutta ne on palautettu takaisin. Eivät ymmärtäneet poliittisen johtajan johtamista. Sama pätee ihmiseen, perimänsiirto tapahtuu hyvällä hoidolla lapsesta aikuisuuteen. Seuraava polvi osaa huolehtia jälkikasvustaan saamansa opin mukaan. Huostaanotot ovat lisääntyneet, lasten ja vanhusten hoiva on ulkoistettu kilipailutuksen kautta ulkolaisille bisnesfirmoille. Raha ratkaisee, mutta ihminen ei muutu maksuautomaatiksi päättäjien päättämisellä. Sopeutumiseläke poispudonneille takaa helpot päivät "pöhöttyneen yhteiskunnan elätteinä". Se on pesästä pudonneen hietakurjen kohtalo joutua lemmikiksi."

Tänään on seurattava jälkiä lumessa; Jäljet johtavat isopeikon varasavavaroille lyhyen blogilistan seurattuna blogina. Suden jäljittäminen on päivän puheen aihe. Isopeikko ajattelee jälkiä toisesta näkökulmasta. Jokaisen reitit tunnistaa hiili- ja muista jäljistä, eikä ihmisellä ole mitään keinoa suojautua, jos jäljet pelottavat.


Auringossa aina varjo seuraa kulkijaa. Varjo kulkee mukana lyhyenä ja pitkänä auringon porottaessa Saharassa täydeltä terältä aamusta iltaan. Onko Sahara ollut aina hiekkaerämaata? Suomi-neidon maaperää ollaan ryöstämässä rikkauksista sijoittajien ahneutta. Tähän tullessa jo jäljet pelottavat, Talvivaaran varjo tulee näkyviin päivänvalossa. Ihmiset voivat huonosti. Jäljet ja varjot ovat yhtä pelottavia.

Aamuhartaus 12.3. Tiistaiaamuisin kuullaan hartauksia kirjallisuuden pohjalta. Rovasti Leila Valtonen, Helsinki, puhuu fransiskaanimunkki Richard Rohrin uudesta kirjasta "Kuolematon timantti". Virsi 589: 4. Virsi alkaa sanoin "Rauhan Herra, siunaa meitä". Jaakko Kortekangas (baritoni), Eero Annala (urut). Hartausohjelmat: Aamuhartaus 12.3 12.03.2013 06.15

Jotakin kuolematonta kuitenkin tilalle eilisen "Sinivalkoisen valheen" jättämän häpeän jälkeen. Näitä meille syötetään pajunköytenä muulloinkin kuin aprillipäivänä.
ITE-arviointi näkyy kuvasta, jonka näkymisen joku estää. Hattutempusta hyötyvät kaikki. Toinen kotimainen kieli kuuluu  sarjaan"suomi on ruotsalainen". Kielisukulaiset Venäjällä ovat jäämässä vähemmistöksi ja puhuvat venäjää. Mandariinikiinaa opetetaan jo ruotsalaisissa lukioissa. WO AI NI MEN.

Viimeistä sinistä

 Radiomasto
Olen sanaton, älynavigaattori ohjaa oikeaan osoitteeseen. Matkapastori on huomannut Lahden juhlavalaistuksen jo Aleksanterinkadun yllä ja sitten Taiteilukoulun ohitettua radiomastot. Oh, ja ei, tiedän mitä hän ihastelee ja kysyy, mutta en saa sanaa suustani. Enhän ollut koskaan, en kenenkään kanssa puhunut saksaksi Lahden radiomastoista, Salpausselän kisoista.  Minulle kisat lakkasivat olemasta 2001, kun palkintojenjakojuhlallisuuksiin tuli muutos pääministerin ulkolaisten vieraiden silmien edessä. 

Toki Lahden hiihtoladut ovat tutut. Tonavan varrelta hiihtäjä pakkasi sukset autoon, ajoi satoja kilometrejä, otti sukset autosta, nautti hiihtolenkistä, pakkasi sukset autoon ja ajoi saman matkan kotiin. Siitä hän kirjoitti saksaksi, mutta itse tapahtuman muistan suomeksi.
Näin on minun hiihtämisen laita. Odotin hiihtolunta työaikana. Emäntäasiakas kertoi, kuinka hän joka aamu joutui avaamaan tien maitoautolle pellon reunassa. Aukean yli sopivasti lumisade kasasi kinokset metsän reunaan. Nyt saa lumisade riittää, hiihtämään pääsen Launeen pellolle ja emännän aikainen tien avaaminen loppuu.

Olen myös jalaton. Borrelia on aktivoitunut uudelleen, olen melkein valmis pyörätuoliin. Luotan siihen, että jalat kantavat kadulta ulko-ovelle, hissiin, 6. kerros ja olen kotona. Kaikki hyvin erotessa, olihan virkistävää käydä kirkossa, kuunnella jokapäiväisestä leivästä, laulaa saksaksi, juoda kirkkokahvia pienessä piirissä.
Lääkärit eivät tunne borreliaa autoimmuunisena oireiluna. Itse olen ymmärtänyt enemmän ettei se ole synnynnäinen vamma kuin savolaisuus. Puhutaan samaa kieltä eri lähtökohdista. Ihmisen kivusta on tullut riiston kohde, kuka sillä saa rahastaa. Lahtelaisena minulla oli etuoikeus saada antibioottitiputus kotona. Kolme viikkoa sitä kesti. Ulkokuntalaisena olisin ollut täysihoidossa sairaalassa, Saanut lääkkeen lisäksi vuorokausimaksulla petin ja ateriat. Mokoma punkki, siitä tämä kipu ja rahanmeno hyvinvointivaltiossa, jossa epäonni sairautena on tullut rahastuksen kohteeksi.

Inhimillinen tekijä esittelee kaksi naista, joilla syntymässä ei annettu kaikkia valinnanmahdollisuuksia, mutta syntymän jälkeen he itse ovat tehneet päätöksensä. Sieltä saattaisi minullekin löytyä vertaistukiryhmä sairauteen, johon ei ole parantavaa hoitoa. Omaishoitajana minut on heitetty ulos omaishoitajayhdistyksestä ja liitto suositteli "omaisena edelleen" -yhdistystä. Kirkko ei ollut kiinnostunut palkattoman vertaistukiryhmän perustamisesta. Kristitty osoitti minulle potilasjärjestöä yhteisvastuukeräysrahat luovutettuaan paikallisen yhdistyksen käyttöön. Löysin syntymävammani perusteella savolaiset. Sen jälkeen on ollut helpompi hengittää kuin ensimmäisen kerran täytettyäni keuhkot omin avuin.

Aamusoitto vie oopperan maailmaan LA DONNA É Mobile oli kaikkien huulilla heti julkaisunsa jälkeen. Näinä vuosina olen La Donnasta jotakin aavistellut, kuunnellut tarkkaan ja nyt tiedän paljon enemmän.  
Olen jo keittämässä kahvia, kun kuulen aamuhartauden toistamiseen.
Aamuhartaus 11.3. Rukoushetkessä viikon aluksi puhuu kappalainen Anna-Kaisa Tuomi, Kauniainen. Hartautta rytmittää kelttimusiikki, jota soittaa Marku Asunta (puuhuilu). Hartauden keskellä virsi 331:5-6. Virsi alkaa sanoin "Ylistän Herran nimeä". Topi Lehtipuu (tenori), Jarmo Julkunen (teorbi), Jonte Knif (cembalo) ja Mikko Perkola (viola da gamba). Hartausohjelmat: Aamuhartaus 11.3 11.03.2013 06.15

- Mennään sinun luokse syömään. Ehdotus oli yllättävä. Puolustaudun omilla eväillä työpäivänä. 
- Olen syönyt näkkileipää välipalana eikä minulla ole kotona kaapissa vierasvaraa. Siihen nälkään minulla ei ollut mitään annettavaa. 
- Menehän kotiisi, kehoitan kadunkulmassa. Kevään perjantai-iltoihin radio tarjoaa pohdittavaa.

Keväisinä perjantai-iltoina pohditaan elämän tarkoitusta
Kevään perjantai-iltojen hartaudet johdattavat elämän perimmäisten kysymysten äärelle. Elämää kokeneet opetusneuvos Kalevi Virtanen, toimittajat Viena-Inkeri Lounela ja Ann-Christine Marttinen sekä opettaja, pastori Pekka Kivekäs puhuvat vuoroviikoin niin elämän haavoista, rakkaudesta kuin anteeksiantamisestakin.
Maanantai-iltaisin kuullaan Matteuksen evankeliumia näyttelijä Elsa Saision lukemana. 

Maaliskuu saa merkityksensä tämän aamun teemojen mukaan. Maanantaiaamuna en ole menossa päivystykseen kysymään, mikä minulle on tullut. Sain sieltä 2 annosta vahvoja kipulääkkeitä, että selviän kotona ja kehoituksen.
- Älä tule tänne toista kertaa. Pyysin kuitenkin piikin olkapäähän, kun pukeminen oli niin vaikeaa. Tuli uusi oire viikkojen perästä. 
Istuin päivystyksessä muiden sairaiden joukossa. Kansanedustaja on priorisoinut itsensä kulkemaan suoraan ilmoittautumisluukulle ja sieltä suoraan lääkärin luokse. Siinä patsastellessaan hän antaa katseensa kiertää laidasta laitaan, istuuko yhtään hänen äänestäjäänsä odottajien joukossa. Hän oli värväytynyt mielenterveyspotilasjärjestön puheenjohtajaksi varmuuden vuoksi. Eihän kukaan täysjärkinen häntä enää äänestäisi. Pässiä viedään narusta toisten pässien kulkiessa edellä. 

- Tämä vaiva paranee itsestään syömällä valkosipulia ja inkivääriä, lääkäri määrää syntyperänsä mukaan pysyä terveenä syömällä oikein. Oireet hävisivät, mutta tulivat takaisin entistä voimakkaampina. Koepaloja on biopankissa sen päivän varalle, kun joku lääkäri syventää tietojaan epidemiaksi asti levinneestä punkkihyökkäyksestä. Tilaan lääkäriajan loppuviikosta, jatkan verenpaineenhoidon seurantaa. Olemme sairauskertomuksia kaikki. Missä on parantajat.

Radioateljee

Katedraalin katto vuotaa - akustinen metafora kapeasta tiestä ikuiseen länteen. Moni on ihmetellyt, miksi taloudesta on tullut kaikkea hallitseva voima. Onko taloudessa itsessään jokin, mikä ohittaa politiikan, kulttuurin ja saa ihmiset kommunikoimaan vain rahasta? Miksi uusliberalismista on tullut globaali uskonto? Onko siis kysymys uskomisesta?

Kuunteluaikaa 29 päivää. Löydänkö edes tienpään länteen? Olet tässä (X). Alkupiste on sentään tiedossa, olen siinä missä olen. Osoittavatko kengänkärjet edes oikeaan suuntaan? Paljain jaloin matkanteko on taittunut. Sitä pidetään jo muistinmenetyksen merkkinä, jos istun katukiveyksellä ilman kenkiä. Tästä on hyvä jatkaa akustisella metaforalla.

Naispappeus 25 vuotta -juhlamessu Helsingin Vanhasta kirkosta klo 10

Jumalanpalvelukset radiossa: Naispappeus 25 vuotta -juhlamessu Helsingin Vanhasta kirkosta klo 10 10.03.2013

Saarnaaja: piispa Irja Askola. Liturgi: hiippakuntasihteeri Jaana Räntilä. Avustajat: Pirkko Lehtiö, Arja Launis ja Marjaana Toiviainen. Tekstinlukijat: Riitta Kaajava ja Tarja Meijer. Urkuri: Pekka Suikkanen. Kanttori ja Choeur de Barytons -kuoron johtaja: Risto Pulkamo. Kilven Kuoron Naisten johtaja: Hanna Remes. Kanteleen soittaja: pastori Tiina Komulainen. Virret: 59, 224 ja 473. Kuorojen laulut: "Nyt iloiten laulakaa Herralle" (J.Hannikainen, Ps. 95), "Onnellisia ne" (J. Haapasalo, Ps.84), "Jeesus Kristus, vapahtajamme" (J. Haapasalo, I. Askola), "Leivästä enkelten" (C. Franck, T. Akvinolainen) ja "Kanteleeni" (K. Haapasalo, K. I. Nordlund, Mikkola). Jumalanpalvelukset radiossa: Naispappeus 25 vuotta -juhlamessu Helsingin Vanhasta kirkosta klo 10 10.03.2013 12.00

Keltainen puutalo soi. Tässä perheessä nauretaan paljon.Yhteinen huumori auttaa keräämään voimia niihin äärimmäisen vaativiin ja kunnianhimoisiin töihin, joita laulajatar Anu Komsi ja kapellimestari Sakari Oramo kotimaassa ja maailmalla tekevät. Anu Komsilla on keikkoja ympäri maailmaa aina orkesterin solistina laulamisesta monologioopperoihin, ja Sakari Oramon ylikapellimestaripestit sijaitsevat Tukholmassa ja Lontoossa muiden vierailujen ohella. Myös yhdessä perustettua Kokkolan oopperaa pitää vaalia. Kun yhteinen hetki joskus löytyy, mikä silloin soi idyllisessä espoolaisessa puutalossa? Toimittajana Anu Jaantila. 

Musiikkia, muistoja, tunteita

Hämeenlinnassa eläkepäiviään viettävän Jaakko Tiaisen elämään kuuluivat vuosikymmenten ajan työelämään liittyvät asiat, työskentelihän hän Kansan Uutisten työmarkkinatoimittajana. Klassinen musiikki on ollut hyvä vastapaino arjelle ja rakas harrastus. Eläkkeellä olevaa journalistia onkin viehättänyt kontrasti työn ja hyvin kauniin klassisen musiikin välillä.

Näistä levyistä en luovu La 9.3. klo 16.05, uusinta su 10.3. klo 7.03
(odottaa julkaisua)

 

Melojan sielu on palannut

Angel without a Wing korkealta ja kovaa soitettuna saa lähipiirin kaikkoamaan ja jään yksin äänivallin sisäpuolelle. Aikalaisten rivit ovat harvenneet omasta syystä tai syyttä. Tilalle on valikoitunut nuorempia joka kymmenes vuosi. -41, -52, -61, -72, -81 päättyneen vuosituhannen (19.) loppuosalla merkittynä. Ykköset erottaa toisistaan heidän omat äänensä. Kakkoset muistan, mitä tunnetiloja he minussa herättävät.

- Me tulemme käymään perjantaina, mutta soitetaan siitä tarkemmin. Ilahdun ilmoituksesta. Kaikki käynnit ovat olleet kiireisiä ajan puutteesta. Mieleen hiipii ajatus, miksi he tulevat. Kysynkin varmistussoitolla, onko käyntiin joku erikoinen syy. Puhuttaisiko paikan varaamisesta palvelutaloon? Tuleeko ulkopuolinen arvio minun kotona selviämisestä? Itse en vielä sitä ole huomannut.

- Illalla on saksankielinen jumalanpalvelus, ilmoitan menokseni. Kuinka minä Savon sydämestä olin joutunut näihin piireihin. Puhumaan en ole oppinut, olenhan vasta viime viikkoina kuullut areenassa äidinkielenään saksaa puhuvien puhetta. Kaapelien korjaus on sen minulle mahdollistanut. Kouluaikana kirjeenvaihto saksaksi takasi kirjesalaisuuden. Päiväkirjat olivat pahimmat paljastajat salaa luettuna. Se aiheutti turhanpäivästä riitaa realismillaan. Muutenhan meillä ei ollut koulukodissa ajatuksenvapautta. Mitä olisi pitänyt tehdä toisin kielitaidon hankkimiseksi? En jossittele, sillä silloin kävijät eivät olisi niitä, joiksi heidät tunnistan. Voin olla ylpeä heistä tänä päivänä.

Kivun kautta on ilta vietävä läpi. Lähden kuitenkin ilman särkylääkettä. Selviän omin avuin taksista ulos. Kipu aaltoilee ja tulen kotiin papin kyydissä älynavigaattorin opastuksella. Vielä tämän kerran selvisin enkä kanna huolta seuraavasta kauppa- enkä asiointireissusta.
Yhteiskunta ja kirkko tekevät omia lehmäkauppoja. Tunnustan uskon saksaksi sisällöltään sama kuin suomeksi, Isä meidän ja Herran siunaus sanasta sanaan sama suomeksi. Vaihtaessani seurakunnan osoitetta pysyväksi maistraatti erotti kirkosta ja liitti "muuhun uskonnolliseen yhteisöön", syyksi ilmoitetaan puuttuva allekirjoitus Porvoon sopimuksesta.

Onko sekin EU-direktiivin vaatimus? Samoin on EU-direktiivi määrännyt, IKÄ ehdoton 61/64 vuotta. Yrittäjällä, maatalousyrittäjällä, perhehoitajalla eikä omaishoitajalla ole TYÖHISTORIAA. Lainlaatijoita viedään kuin pässiä narusta. He ovat itsensä ylentäneet käyttäessään ylintä päätäntävaltaa sysäten vastuun kaatopaikkakansalle. Uskottelevat itselleen että hyvinvointivaltio jatkaa kasvua.

Vitas Angel Without a Wing 070707

Vitas live. ~~~~~Words in English: I am returning to my childhood. I see the days flying back. I am breaking my heart, It is ...

Takaisin luontoon katsomaan kevään heräämistä ihan omalla kottoopoistumisluvalla. Ensiksi oli vain sotakorvausten maksaminen, sitten tulee avainkaulalapset ja vapaa kasvatus. Rakkaus ilman rajoja on sotaa, onhan näissä kummassakin kaikki keinot luvallisia. 

Sininen ja valkoinen
(Säv. & san. Jukka Kuoppamäki)

Kotimaa kun taakse jäi, mietin hiljaa mielessäin,
Mitä siitä kertoisin, kysyjille vastaisin.
Kertoisinko köyhyyden, laudat eessä ovien?
Tai sen kaiken rikkauden? Kunnes tiesin vastauksen.

Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien.
Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen.

Find More lyrics at www.sweetslyrics.com
Juuret kasvoi maahan sen, kylmän sekä routaisen.
Lämmön tunsin kuitenkin lujuudesta graniitin.
Hiljaa kuusten kuiske soi, terveisensä tuuli toi.
Sininen ja valkoinen värit ovat vapauden.

Sininen on taivas, siniset on silmänsä sen.
Siniset on järvet, sinisyyttä heijastaen.
Valkoinen on hanki, valkoiset on yöt kesien.
Valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen.

Mikä pakko?

Suomensukuiset 30 päivässä 
10/10: Hantimansia. 30-päiväinen matka huipentuu jokilaivamatkaan Objokea pitkin. Ville vierailee silakkatehtaalla ja pienessä suomensukuisessa kylässä, jonne ei pääse kuin kesällä, vesireittiä pitkin.
 
Seurasin Villen matkaa suomensukuisissa kylissä omalla elämänkokemuksella alkaen Vihtaniemeltä, jonne ei ollut kuin vesireitti kesällä ja talvitie jäätä pitkin. Syksyisin ja keväisin lapset siirtyivät mantereelle käydäkseen joka päivä koulussa. Rospuutto heikkoina jäinä keväisin ja syksyisin oli este yöpyä kotona. 

Olen punaisen heinäkuun lapsi. Tiedän tuon ajan kuin hantimansit suuren ja mahtavan syleilyssä. Vihtaniemeltä tieni aloin paljain jaloin. Samaistun Villen tunnetilaan, surulliseen, epätoivoiseen, mitään ei ole tehtävissä. Hantimansiassa vanhat ihmiset elävät elämäänsä loppuun. Vihtaniemellä sijoittajat syrjäyttävät alkuperäiset asukkaat. On niin muodikasta aloittaa oman käden oikeudella vallankäyttö Tiekarttana Länsirannalla. Ville pohtii, mitä voisi tehdä suomensukuisten auttamiseksi. Pyörähtää ympäri ja ulvoo ääneen toivottomuutensa.
- Minä lähden kotiin.

Oppikouluun oli lähdettävä kauaksi kotoa 12-vuotiaana. Vihtaniemi säily lapsuuskodin lomapaikkana. Työn perästä 20-vuotiaana susirajalla ja sitten ruuhka-Suomeen. Vieläkin käyntipaikka kesäisin oli Vihtaniemi. 5-kymppisenä oli tehtävä ratkaiseva päätös. Vanhemmat eivät selvinneet enää ilman apua kotonaan kirkonkylässä omassa osakkeessa.
- Minä tulen. Sitä en tiennyt kuinka pitkäksi aikaa.
- Minä olin syntymäkunnassani joulusta 1990 pääsiäiseen 2000. Siinä ajanlaskumme kaksi tärkeintä kirkollista juhlapyhää neljännen käskyn noudattajana. 6.2.2000 vaihtui valta, sekin on merkittävä tapahtuma luopujan ja jatkajan näkökulmasta. He itse kertovat presidenttiajastaan omista lähtökohdista. Kertokoot, minulla ei ole kokemusta, mitä on olla Suomi-neidon piäsnuatikka neljännen käskyn selitysosan varassa.
- Minä lähden kauas pois ja muutin turvapaikanhakijana Verkkokirjoittajan taloon.

Suomensukuisten kansojen tämä päivä vastaa meidän suomalaisten aikaa. Henkilökohtaisesti on kyse työstä ja palkasta. Koulutusrahastolaki stipendiporkkanasta sanoo tarjoten keppikeittoa. "Ikä ehdottomasti yli 61/64 vuotta. Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa." Sukupolvenvaihdosta ei tule. Maaoikeus päättää kunnan puolesta, kenelle perintöosasi kuuluu. Tässä tilanteessa yks puhuu yhtä ja toinen toista EU- ja €urokriisistä.
Työpaikat ovat vähentyneet tasaista tahtia, nuoret haahuilevat ilman päämäärää. Ja "Minä olen Jari Sarasvuo" ilmestyy kuvaruudulle vääristynein ilmein. Poissa on itsevarmuus ja leveä hymy. Käskee vielä kuuntelemaan Yle puhetta.
Yrittäjillä ei ole sen paremmin kuin ilman työtä päivästä toiseen leipäjonossa odottajalla.

Olen tehnyt palkkatyötä, 30 vuotta yrittäjänä ja 10 vuotta omaishoitajana. Minulle riittää oma työhistoriani eikä siihen pitäisi olla kenelläkään nokan koputtamista. Yrittänyttä ei laiteta vanha sanonta kieltää yrittäjän moittimisen. Yrityksen lopetettuaan velallisena hoiti valkopää ulkolaisen perinnän kohteeksi punapääoman tehtyä konkurssin. Näin meitä myydään orjuuteen, velkavankeuteen loppuiäksi.

Minulla on ollut oikeat opastajat, että olen säästynyt tältä kohtalolta. Lasken sen neljännen käskyn noudattamisesta seuraavaan lupaukseen - että kauan eläisit maan päällä. Muuten 100 -vuotiaaksi eläminen ei ole itsetarkoitus niin kuin ei ollut yrittäjänä maksaa vain tulevaa aikaa eläkevakuutuksena. Sillä siitä työstä piti ostaa jokapäiväinen leipä. 

S-ryhmä muutti rauhan välikappaleen osuutta sponsoroimalla rauhannobelistia rahoittamalla rauhantyötä. Meidän kallisti maksaman ruuan hinnasta hän ohjasi osan rauhanruhtinaalle. Tee minusta rauhasi välikappale -rukous ei alunperin tarkoittanut sitä, kuinka S-ryhmä sen tulkitsi.

Nyt olen vapaa sitoumuksista ja totean Villen matkassa Venäjällä pyöriessäni. Turhat tuttavat odottavat pahoittelukirjeineen uutta käsittelyä. Avasin juuri oven summerilla kolmanteen soittoon. Kukaan toinen ei halunnut päästää Uusi Lahti lehden huonosti suomea puhuvaa jakajaa sisälle. Hän tekee työtänsä ja meillä herrakansana on ylpeytemme olla avaamatta ovea.

Keväällä lehmät järjestivät iloisen näytöksen päästessään laitumelle. Ne kiersivät katsomassa kuinka kauas laitumen raja ulottuu. Tähän asti, ei edemmäs, on minun ylpeitten aaltojeni raja. Se on Eduskuntatalon alin rappu ollut vuodesta 1931. Eikä kynnykset ole alentuneet esteettömästä elämästä huolimatta. Puolueet pistävät parastaan hyvä veli verkostoillaan. Niitä kaloja saa mitä pyytää, saa jokainen kertoa kalavalheensa käsiä levitellessään. On lähdetty merta edemmäs kalaan.  

Verkossa

Olen verkon silmässä kala. En pääse pois:

ovat viiltävät säikeet jo syvällä lihassa mulla.

Vesi päilyvä, selvä ja syvä minun silmäini edessä ois.

Vesiaavikot vapaat, en voi minä luoksenne tulla!

Meren silmiin vihreisiin vain loitolta katsonut oon.

Mikä autuus ois lohen kilpaveikkona olla!

Kuka rannan liejussa uupuu, hän pian uupukoon!

– Vaan verkot on vitkaan-tappavat kohtalolla.  

Uuno Kailas

Tänään seuraan ohjetta, en kerro hyviä asioitani suruksi sulle enkä ikäviä asioitani iloksi sulle. Tunnetusti vahingonilo on puhtain ilo suomalaisittain. Samassa veneessä en tunne iloa enkä surua, en istu hiljaa vaan keikutan venettä. Pieni tyttö pelkäsi ukin hurvittelua aallon harjalta toiselle. Hän varoitti ukkia pyytäen hiljentämään vauhtia.
- Ukki, perkele! Minulle ukki ihmettelisi maailmanmenoa.
- Kyllä ne ovat viisaita.

 

Hedelmäpeli

Vuokravakuuden pidättämiselle on omat pelisääntönsä vakuuden haltijalla. Jos maksajalla ei ole puoltajaa, olet menettänyt rahasi, jotka maksoit saadaksesi työhuoneen. Pankki on ylitse muiden huiputtajana. Maksettu työhuone voidaan ottaa sinulta pois pankin antaessa vuokralaiselleen oikeuden lunastaa kaikkien omistusosakkeet. Isojen poikien eduksi on säädetty välimiesoikeus ja niin joudut luopumaan kalliin koron aikana maksetusta työhuoneesta. Näin varmistat, että saat korvauksena maksamastasi kauppahinnasta edes osan takaisin. 

Työhuoneen käyttäjän on muutettava vuokrahuoneistoon jatkaakseen työtänsä. Siitä on maksettava vuokravakuus. Nuori, koulutettu työntekijä käy Ruotsissa kesätyössä, tulee takaisin kokemusta rikkaampana. 
- Lähden Ruotsiin, siellä saan työtä ja siitä maksetaan palkkaa. Tuosta päätöksestä on kulunut aikaa 14 vuotta eikä ole takaisin tulossa. Ratkaisut on tehty oikeaan aikaan, oikean suuntaisina.

Työhuoneen vuokra siirtyi minulle, olihan isäni vielä elossa, mutta minusta oli tullut yö- ja kokopäivähoitaja. Kun Suomi sai presidentin 6.2.2000 oli isäni aika palata paimentamaan Tuonelan karjaa. Olin vapaa lähtemään ja jatkamaan työtä eläkeikään asti. 
Sanoin työhuoneen irti, kun eläke alkaisi. Kaikki kuitenkaan ei mene niin kuin pitäisi. Ilmoitus eläkkeen alkamisajata tuli, mutta ei mitään tietoa eläkkeen suuruudesta tai tapauksessani pienuudesta. Kysyin sihteeriköltä vuokravakuuden takaisin maksua.
- Saat sen sitten, kun tarkastetaan, että työhuone on kunnossa. Silloin aukesi johtajan työhuoneen ovi.
- En ole nähnyt 25 vuoteen niin hyvin pidettyä työhuonetta. Vuokravakuus palautetaan.

Olihan sekin kokemus, kun pankit olivat hävinneet, mistä pankista mahtaisin vuokravakuuspankkikirjan löytää. Vuokravakuus oli tyttären nimellä, sain rahat, mutta tiliä en voinut lopettaa jne, jne, loputtomiin. Kun tytär tuli käymään, mentiin pankkiin tilinlopettamista varten. Tuli sähkökatkos ja alkoi odotus, milloin koneet taas toimivat. Tutkimattomat ovat Herran tiet, mutta vielä tutkimattomampia ovat pankkiherrojen pykäläviidakot kassavahteina.

Muistan aina lämmöllä johtajaa, joka puolusti minua, kun itse en pystynyt itseäni auttamaan

Hartautta

Aamuhartaus 5.3. Tiistaiaamuisin kuullaan hartauksia kirjallisuuden pohjalta toimittaja Saila Keskiaho, Helsinki puhuu Arto Mellerin runokokoelmasta "Johnny B Göte". Uspenskin Katedraalikuoro laulaa kappaleen "Voi, minun sieluni". Säv. Leonid Bashmakov, san. Andreas Kreetalainen. Aamuhartaus 5.3 05.03.2013 06.15

Viime vuoden puolella aamuhartausseurakunta tiesi, miksi kuuntelee  jo aamukuudelta lyhyen hartauden. Se meni vanhasta tottumuksesta, onhan aikainen herääminen työpäivän sanelema juttu. 
Poliitikot sanelevat kaikesta, keksivät hartaushetken tilalle mukamas parempaa kuunneltavaa. Kun se sai paljon vastustusta, uudistettiin areenaa eikä toisto ole palautunut ja varsinkin, jos toistoa ei tule. Tiistaiaamuissa käsiteltiin kirjallisuuden helmiä. Nyt on vain kirjallisuuden pohjalta. Omassa vastapestyssä ikkunassa lokin jälki on yhtä  ei-toivottu kuin Töölönlahden rantatiellä lokki pommittaa päähän.

Tältä minusta tuntui tänä aamuna. Puhuttelijalla oli konseptit järjestyksessä, kun avasi koko omaishoitoajan vaihe vaiheelta. Kun kuuntelen yläpuolelle asettuneiden puheita nousee vertaus lehtikirjoituksesta. Yläkerran ukot ovat aina ampuneet kovilla ja kehuneet osumiaan Lämmöllä lehtien palstoilla. Kuntauudistus ja sotepalvelut syötetään meille ylhäältä. Ei oteta huomioon työn jatkamista sukupolvenvaihdoksen kautta. Se ei tuo siunausta päättäjille, mutta itseriittoisudessaan eivät he tarvitse meitä kuin maksumiehiksi ylivarojen eläneiden pankkien pelastajiksi. Kauppavaltuuskunta avaa mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille lähteä öljysheikkien maahan. Toinen vaihtoehto on sijoittaa öljyvaroja Suomi-neidon maaperälle. Eletään välivaihetta, mihin yli 65 -vuotiaat häivytetään pois silmistä, samalla pois myös sydämestä.

Minulla on moraalinen krapula omaishoidosta, perinnönjaosta ja sukupolvenvaihdoksesta. Lainlaatijat ovat olleet kaukaa viisaita, jos he näkivät, mitä heidän toimenpiteistään seuraa. Jos he eivät näe työnsä tuloksia, on muistinmenetys armahtanut valtapelistä tuntematta vastuuta. Siitä Katainen aina muistuttaa vallankahvassa, mutta vastuu on aina siirretty veronmaksajille ja tuleville sukupolville. Tähän asti, ei edemmäs, on minun ylpeitten aaltojeni raja.

Iltahartaus ke 27.02.2013
Jukka Lehti, pastori, Espoo

Siunaus

”Hakekaa Bileam tänne”, Moabin kuningas Balak käski. ”Kolmatta kertaa hän ei voi uhmata käskyäni!”

Muutamaa päivää myöhemmin oli Bileam hänen edessään.: ”Tehtäväsi on kirota Israelin kansa, joka on leiriytynyt Jordanin takaiselle alueelle”, kuningas sanoi ja jatkoi: ”Siellä he vain odottavat mahdollisuutta hyökätä maahani ja tuhota sotajoukkoni. Kiroa heidät, jotta he heikkenisivät!”

Bileam pyysi kuningasta rakennuttamaan seitsemän uhrialttaria, joilla hän uhrasi seitsemän sonnia ja seitsemän pässiä. Uhraamisen jälkeen Bileam vetäytyi syrjemmälle, jossa Jumala ilmestyi hänelle. Jumalan tahto oli kuitenkin erilainen kuin kuninkaan. Niinpä Jumalalta saamansa tehtävän mukaisesti Bileam ei kironnut Israelin kansaa vaan siunasi heidät.

Kuningas Balak luonnollisesti vihastui Bileamille ja vaati kuulla perustelun. Bileam vastasi: ”Minä sain tehtäväkseni siunata, ja kun Jumala siunaa, en minä voi siunausta peruuttaa.” (4. Moos. 23:20)

Mitä siunaus oikein merkitsee? Latinan kielen sana bene dictio - joka suomennetaan siunaukseksi - tarkoittaa hyvää puhetta, hyvän sanomista tai hyvän toivomista.

Apostoli Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä: ”Siunatkaa niitä, jotka teitä vainoavat, siunatkaa älkääkä kirotko.” (Room. 12:14) Näinhän Jeesuskin opetti. Meidän tulee rakastaa toisia ja kohdella heitä kunnioittavasti, toivoa heille hyvää ja tehdä heille hyvää. Mutta toiminko minä oikeasti näin? Siunaanko, vai kiroan?

Jos minä toivotan siunausta jollekin toiselle, toivon hänelle parasta mahdollista tulevaisuutta. Parasta mahdollista jatkoa elämään. Ja kun minulle toivotetaan siunausta, tiedän, että minulle halutaan hyvää.

”Minä sain tehtäväkseni siunata, ja kun Jumala siunaa, en minä voi siunausta peruuttaa.”

Mutta valitettavan usein löydän itseni tilanteesta, jossa toisen ihmisen toiminta saa minut harmistumaan. Jokin asia, jonka hän tekee tai sanoo. Ja silloin en itse toimi, kuten tiedän oikeaksi, vaan puran pettymykseni tuohon toiseen. Ajattelen pahasti tai sanon pahasti. Siis kiroan. Rikon Jumalan käskyä vastaan.

Onneksi meillä on armollinen ja rakastava Jumala, jonka suojaan voin paeta omaa pahuuttani. Vaikka minä kiroan, Jumala siunaa.

Siunauksella on suuri merkitys kirkon elämässä: Jokainen jumalanpalvelus ja kirkollinen toimitus päättyy Herran siunaukseen. Herran siunauksen sanat pysäyttävät minut joka kerran: että minäkin saan kulkea Jumalan suojeluksessa, että minunkin polkuni kulkee kirkkaudessa ja armossa. Että joskus minäkin saan nähdä Herran kasvoista kasvoihin. Ja saan Herran rauhan. Sitä minä kaipaan ja odotan.

Siunauksen lopussa, kolmiyhteisen Jumalan nimen kuullessaan, osa kirkkoväestä tekee ristinmerkin. Nuorempana koin ristinmerkin tekemisen itselleni kovin vieraaksi, mutta aikuisiällä olen alkanut kiintyä siihen kovasti. Ristinmerkki on kokonaisvaltainen. Tuolla voitonmerkillä siunaan ajatukseni, tunteeni ja tekoni – siunaan siis henkeni, sieluni ja ruumiini, koko olemukseni. Jumalan hyvä tahto ulottuu kaikkeen, jokaiseen osaan minussa ja sinussa.

On myös sanottu, että siunaus tarkoittaa Jumalan läsnäoloa tässä maailmassa. Mitä tämä sinulle merkitsee? Koetko sinä Jumalan läsnäolon elämässäsi? Mitä sanat ”Herra siunatkoon sinua” tarkoittavat sinulle tänä iltana? Tuovatko ne elämääsi rauhaa? Aiheuttavatko tarvetta tehdä parannuksen? Saatko sinä niistä voimaa? Kuuletko niissä Jumalan hyvää puhetta sinusta ja sinulle?

”Minä sain tehtäväkseni siunata, ja kun Jumala siunaa, en minä voi siunausta peruuttaa.”

”Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua, Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen. Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.”

Isän ja Pojan ja pyhän Hengen nimeen. Aamen.

Virsi: 584