sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Minun markkinat posttraumaattisena neuroosina

VITAS - Лечебный голос / A salutary voice 

Markkinalauantain viimeinen vaellus palata kotiin omin jaloin. Ehtookellot ja tervehdys: 

Isän ja Pojan ja Pyhän hengen nimeen. 

Kristuksen rauhaa sinulle, Kristuksen rauhaa itsesi ja maailman kanssa.

Hartausohjelmat: Iltahartaus 14.7 14.07.2012

Lauantai-illan rukoushetkessä puhuu seurakuntapastori Kaija Jyrkkä, Lahti. Virsi 509: 1-4. Virsi alkaa sanoin "Herra, elämääni valvo". Psallamus -kuoro, joht. Ilmo Riihimäki, kitara Jukka Helin.
Kuuntele aikaa 30 päivää

Kaksi viikkoa sitten palasin kotiin yhtä vahvistavaa kokemusta rikkaampana. Jako sisaren kuolinpesässä saatiin päätökseen. Nyt on toiset askeleet otettava nimienmetsästyksessä valitukseen koskien jätemaksua yli sata vuotta asutusta lapsuuskodista. Kunta ahneudessaan ahmii omat kuntalaisensa maksattamalla perusteettomia maksuja. 

Borreliosin kurissapitämiseksi on lääkärin ohje.
- Vältä stressiä, särkylääkkeitä, roskaruokia joiden tiedät aiheuttavan oireita. Aina ei pysty stressinhallintaan, kun on kyse ryöstöstä kerta toisensa jälkeen.  

Iltahartaus la 14.07.2012
Kaija Jyrkkä, seurakuntapastori, Lahti
Isän ja Pojan ja Pyhän hengen nimeen.

Kristuksen rauhaa sinulle, Kristuksen rauhaa itsesi ja maailman kanssa.

Vien äidin haudalle kukkia, jotka olen poiminut omasta puutarhastani. Äiti kun ei paljon perustanut kaupan komeille kukille, niinpä itsepoimitut saivat aina parhaimman paikan pöydällä.

Pysähdyn myös ventovieraiden haudoilla.

Jotkut haudat ovat tulleet melkein kuin osaksi maata, sillä sammal peittää niin hautakummun kuin myös melkein koko kiven.

Joitain hautoja koristavat kauniit kukat, joita joku on hellin käsin hoivannut. Hiekkakin on huolella haravoitu ja kivi pesty niin, että kirjaimet ja luvut loistavat kullan kirkkaina.

Jossain on enkeli hautakiveen istutettuna, ehkä se lohduttaa vanhempia lapsensa pääsystä taivaan kotiin, ehkä enkeliksi.

Joskus minusta tuntuu että hautausmailla kohtaan kaiken tärkeän, siis elämään kuuluvan kärsimyksen ja yksinäisyyden tuskan, mutta myös onnen, kärsivällisyyden ja hyvyyden, siis kaiken sen, mitä ihmiset voivat täällä maan päällä toisilleen antaa.

Hautakiven nimi kertookin aina enemmän elämästä kuin kuolemasta ja haudoilla elävät kaikkien ihmisten muistot, myös heidän, joiden oli lopulta kuljettava tiensä yksin. Mutta hautojen äärellä ei enää kysellä, kuka saavutti millaisen aseman tai kuka voitti jonkun kilpailun. Vain sillä on merkitystä, onko elämässä ollut siunausta ja rakkautta, ja lopulta tärkeintä on ollut rakkaus. Onko rakastanut ja onko ollut rakastettu.

Hautausmaiden viesti on oikeastaan aika yksikertainen:

Rakasta, siunaa ja rukoile, vielä kun voit.
Soita hänelle, joka joskus on pahoittanut mielesi, lähesty heitä, jotka ovat töykeitä, hankalia ja torjuvia. Rakasta, siunaa ja rukoile niitä ja niiden puolesta, jotka vähiten sitä sinulta odottavat, ja jotka eniten sitä tarvitsevat.

Vielä kun voit tee tämä niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.

Rukoilemme.

Rakas Jumala
Anna minulle enemmän kuin suvaitsevaisuutta, anna iloa erilaisuudesta. Itseriittoisuudessani en tarvitse tukea keneltäkään, eikä silloin minusta ole myöskään tukea kenelläkään muulle. Herra, auta minua tyytymään siihen mitä olen, sillä särkyneisyys ja rikkinäisyys ovat mahdollisuuteni keskinäiseen yhteyteen. Auta minua ymmärtämään, että sinä etsit meitä kaikkia. Sinussa me myös löydämme oman paikkamme. Täytä minut rakkaudella kaikkia lapsiasi kohtaan Auta minua ymmärtämään, että todellinen ihmisyyteni on toisen avun tarve, toisen heikkous, toisen hauraus, toisen rakkaus!

Aamen.

Virsi 509:1-4

Isä meidän, joka olet taivaissa.
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Tapahtukoon sinun tahtosi,
myös maan päällä niin kuin taivaassa.
Anna meille tänä päivänä meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen,
vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.
Aamen.

Siunatkoon meitä kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä henki.

On aika palata haudoilta kotiin. Taisin käydä samalla menneisyysmatkalla moniin ja monenlaisiin muistoihin, ja myös matkalla kohti omaa ihmisenä olemista. Hyvä niin ja kotiin ajaessani sateenkaari tummalla taivaalla lupaa, että taivaassa tavataan.

Virsi: 509:1-4
Hän ei tiennyt haudalla  käydessään, että muutaman vuoden kuluttua hautakivessä olisi hänen nimensä. Leski olisi jättänyt hänet seurakunnan haudattavaksi ilman yhtään omaista siunaustilaisuudessa. Isä oli elossa, hän halusi, että tuhkauurna kätkettäisi äidin arkun päälle. Kaikki siihen liittyvän voi järjestää tavallaan, mutta hänenkään kolkuttelunsa taivaan portilla ei mennyt suunnitelmien mukaan. Pietari lähetti lesken osakkeen kuolinpesäosuuden paluttamaan sinne, mistä hän oli sen perinyt. Nämä eivät ole anteeksipyydettäviä asioita. 1.10.2014

keskiviikko 11. heinäkuuta 2012

Tekstinä kuuroille Tuliukoille


Aamuhartaus 11.7 


Aamuhartaus 11.7. Katekismussarjassa uskontunnustuksen ensimmäisestä uskonkohdasta puhuu kirjailija Kaija Pispa, Ylöjärvi. Lopussa Jaakko Löytty ja Mika Nuorva esittävät kappaleen "Luomakunnan laulu". Laulu, kitara, huuliharppu ja harmoni Jaakko Löytty sekä kitara ja taustalaulu Mika Nuorva. Säv. Jaakko Löytty, san. Kaija Piispa. 


Valtakirjaan yhteistenasioiden hoitoa varten nimien metsästäminen pitää minut kiireisenä jatkuvasti. Kirjailija puhuu lähteestä. Minullakin on lähde parvekkeen eroottisella hautausmaalla. Auringonkukka ylitti elämänpellon Otavassa ja sai paikan lähteellä. Oikeasti lähde on maalla Kertun puolella. Sukupolven vaihtuessa pitää kaivaa juoksuhaudankokoisia ojia ja lähde ei enää pulppua. Sitä suuremmalla syyllä lähteen muistoksi taideteos. Löysin suuren, kapeasuisen pullon, auringonkukalle sopiva maljakko. Mikä siitä tekee lähteen? Jouluiset hopeanauhat upotettuna pullonsuusta sisään pulppuavat alas kuin vesiputous. Kukkiva kukkakeppi houkuttellee perhosia ja sudenkorentoja versoilleen. Maapallon kiertorata planeettoineen muistuttaa ajanrataa, missä olemme menossa. Yksittäinen vihreäraitainen joulupallo on meidän maanmatosten olopaikka.

Siinä minun tämän aamun maailmankaikkeus. On lähdettävä hoitamaan tuliukkojen ylläpitämää valituskierrosta. Sitä en jaksanut omaishoitoaikana. Nyt on se minun pääasiallinen tehtävä, jonka tauti tanssiessaan talvitiellä minulle jätti. Sen saman lain alaisuudessa ovat tuliukoiksi tekeytyneet sijoittajat. Metallina en luovuta taistelua ennen viimeisen sinisen näkemistä. Silloin kaikki on toisin.
Toivon aamuhartaustekstin julkaisua arkistossa. Kaikki ovat niin kuuroja, etteivät kuule hätähuutoa. Katkismussarja jatkuu tuliukko-blogissa www.tuliukko.blogspot.com

tiistai 10. heinäkuuta 2012

Luomakunnan sunnuntai Saima-äidille tiistaina



Aamuhartaus ti 10.07.2012
Maaria Pätsi, kustannustoimittaja, Helsinki
Luomakunnan sunnuntai on pyhä, jota kirkkokäsikirjan mukaan vietetään jonain sunnuntaina touko- ja lokakuun välisenä aikana. Kesään luomakunnan muistaminen sopiikin erityisen hyvin. Auringon lämpö, maan tuoksu, kasvien vehreys, uimavesien suoma virkistys – monelle suomalaiselle suvi on ennen kaikkea luonnon aikaa.

Kesäiltoina istun vanhan torpan pihakeinussa ja luen italialaisen Adriana Zarrin runoja. Tältä vuonna 2000 kuolleelta teologilta, kirjailijalta ja erakolta on julkaistu suomeksi yksi Anna-Maija Raittilan suomentama runokokoelma. Kirja on ilmestynyt vuonna 1974, ja se on saanut nimensä yhdeltä kokoelman runoista. Joskus jo pelkkä kirjan nimi riittää minulle mietiskelyn aiheeksi. Rukoileminen on niitty lukee tuon vaatimattomiin paperikansiin puetun julkaisun kannessa. Rukoileminen on niitty. Niityllä kukkivat monenlaiset kukat, vaatimattomuudessaan kauniit, siellä ei ole kukkaryhmäkuria eikä raja-aitoja.
Rukoileminen on niitty, rukoileminen on kierimistä niityllä.

Adriana Zarri ylistää monissa runoissaan tämänpuoleisuutta, tätä Jumalan luomaa maailmaa, jossa elämme. Vaikka hän oli Jumalalle omistautunut erakko ja mystikko, maallisuus ja ruumiillisuus eivät olleet hänelle vieraita, vaan juuri kaikessa maallisessa Jumala on läsnä. Yhdessä runoistaan hän kirjoittaa: ”En halua taivastasi, / Herra; haluan maani: / tiet, lätäköt, kaivot / ja kuut jotka putoavat veteen; / ja jos on piikkinen karhunvatukka, / tahdon sellaisenkin / koska se kukkii keväällä; / ja jos on sammakko, polulla, / tahdon sellaisenkin / koska se kurnuttaa yöllä / pitkin lammen rantaa.” Maa ja sen ruohopeite, sen lumipeite, kuivat lehdet ja jalat likaava lieju ovat niitä elementtejä, jotka ovat parempaa kuin taivas, joissa taivas on läsnä. Runot puhuvat voimakkaasti inkarnaation, Kristuksen ihmiseksi tulemisen, puolesta, sillä juuri tähän maahan Jeesus syntyi, täällä hän asui, tässä maassa hän käveli tomussa ja istui kivipenkereelle levähtämään. Taivasta analysoivia teologeja Adriana Zarri puhuttelee näin: ”Teologit, älkää vaivautuko / kuvittelemaan taivasta niin oudoksi / että minulta kaikkoaa halu / päästä sinne.” Maalareita hän kehottaa maalaamaan maan sumuineen ja pilvineen, vuodenaikoineen ja maanteineen, ja runoilijoita kirjoittamaan kouluun menevistä lapsista, esiliinoista, käsistä, jaloista. Kaikella on sama perustelu: ”Minusta on hyvä näin.” Jumalakin on hyvä sellaisena kuin on, vaikkei runoilijamme tiedäkään millainen hän on, eikä haluakaan tietää. Mystikko, joka vuosikymmeniä mietiskelee Jumalaa, kadottaa halunsa ottaa Jumala haltuun.

Adriana Zarrille luomakunta kaikkineen on arvokas. Ei ainoastaan ihminen rukoile, myös tähdet rukoilevat, ja korallioksat meren pohjassa, ja korkealla linnakkeilla kukkivat sammalmättäät. Kissa rukoilee, ja hiiri, ja vieläpä kirppu hiiren karvoissa. Joillekin suorittamiseen ja kiireeseen väsyneille jo runokokoelman yhden osaston otsikko voi olla vapauttava: sen nimi on ”Hyödyttömiä rukouksia”. On runo, jossa Zarri toteaa, ettei ole mitään tekemistä. Kaikki on jo tehty, ja kaikki on hyvin. On runo sateisesta sunnuntaista, joka on tyhjä ja tyhjyydessään täysi. Näissä mitääntekemättömyyden runoissa minä luen myös viittauksen kuolemaan; vaikka Zarri ei kaipaakaan taivasta tai ainakaan ei halua taivaan olevan minkään muunlainen kuin tämä ihana maa, ei hän pelkää kuolemaa saati ajattele, ettei kuoleman jälkeen olisi elämää. Zarri kuvaa yhtä arkisesti niin elämää kuin kuolemaa. Hän kirjoittaa:

”Sunnuntai jona otat meidät käteesi, / väännät meitä niin kuin kangasta pestään, / ja panet meidät kuivumaan, / heilumaan, / nauramaan valkeina / vihreille ja orvokinsinisille ahoille. / Ja sitten, illalla, keräät meidät, / taivutat laskoksille, / panet paikoilleen.”

Ja kohta hän jatkaa puhumalla maahan laskettavista arkuista ja niiden ympärillä risteilevistä juurista. Torpalla, jonka keinussa Zarria luen, olen raivannut kasvimaata vanhaan ruohottuneeseen peltoon. Tiedän, mitä on valkeiden juurien syleily. Niitä on kaikkialla, elämänlangan juuria, juolavehnän juuria. Zarri päättää runonsa:

”Puusta veistetyt kirstut / odottamassa viimeistä päivää. / Ja ympärillä / valkeiden juurien syleily. / Karvaiden, /niin kuin sinun kätesi. / Suloisten, / niin kuin sinun kätesi, / kun herätät meidät, / Herra Jeesus. / Sinä.”

Virsi: 455:1-4

Hyödyttömiä rukouksia


Aamuhartaus 10.7 


Aamuhartaus. Tiistaiaamujen hartauksissa nostetaan esiin kristillisen kirjallisuuden helmiä. Kustannustoimittaja Maaria Pätsi, Helsinki, puhuu Adriana Zarrin kirjoittamasta ja Anna-Maija Raittilan suomentamasta kirjasta "Rukoileminen on niitty". Virsi 455: 1-4. Virsi alkaa sanoin "Luodut, te Herraa kittäkää". Tenori Topi Lehtipuu, positiiviurut ja dulcimer Jonte Knift, teorbi Jarmo Julkunen, viola da gamba Mikko Pelkola 


Saima-äidin nimipäivä, voi meitä, 10.7.2012 Sallan leveyspiirin pohjoispuolella viipyy vielä yötön yö. Elinkello hakee rukkausta tähän päivään. Aamulla en kuule uutisia, enkeli on sulkenut korvat hyödyttömältä höpinältä. Anna-Maija Raittila ja laulava Lehtipuu avaa korvat. Vasta kahdeksalta olen täysin hereillä. On syytäkin olla, että ehtii tekemään kaikki pyydetyt paperit valmiiksi lyhyessä ajassa. Se on menoa nyt lähtemättä mihinkään. 


Vihtaniemen yksityistien hoitokuntaan vaihtui uudet rahastajat. Pyysin kokouksen pöytäkirjaa ja luvattiin lähettää. Nyt olen ymmällä. Sihteerikkö lähetti tiemaksulaskun tietoineen, osoitteen muutokset puheenjohtajalle. Kuitenkaan puheenjohtajaa ei mainita laskussa. Laskun viitteessä mainittava "metsäyhtymä --- ym." Hallinto-oikeus vaatii valtakirjoja yhtymäosakkailta, että voin edustaa heitä jätemaksun valitusasiassa. Ei mainitse mitään YM:sta osakkaista. Silloin se olkoon viimeinen kerta, kun minua huitaistaan yhtymään kuulumattomilla ynnämuilla.

Maire Tirkkonen
Laillistettu hieroja vuodesta 1979, omaishoitajakokemusta vuodesta 1991

kotisivut
"virallinen organisaatio on tarkoitettu ratkomaan ennalta arvattuja ongelmia, epävirallinen arvaamattomia"
Daniel Goleman 

Elämäni harharetket §§§§§§§-viidakossa

  • http://yle.fi/radio1/asia/eve_mantu
    Mikä on kirkon tehtävä silloin, kun massoittain ihmisiä syrjäytetään yhteiskunnasta? Pastori Kai Sadinmaa haluaa kirkon ja sen työntekijät aivan tapahtumien keskipisteeseen, barrikaadeille, puolustamaan köyhiä ja nälkäisiä.


    Dokumenttiprojekti: Hyväksikäytetyt pojat
    Kahden katolisen sisäoppilaitoksen entiset oppilaat Britanniasta ja Afrikasta kohtasivat internetin avulla. Muistot eivät olleet kultaisia: sama opettaja oli hyväksikäyttänyt monia heistä. Hellittääkö kipu koskaan? T: BBC

    Yksi hyväksikäytetyistä heistä ja meistä lapsina, ihmisinä.

 

maanantai 9. heinäkuuta 2012

Luvattu maa

Kauriinmetsästäjät

Suomi-neito ei taivu oiken €uro-neidoksi. Rahamaailma on kääntänyt velat saataviksi ja saatavat veloiksi tulevien, vielä syntymättömien, sukupolvien maksettavaksi. Espanjatar olet sorja, luoja sut lempimään loi. Tällä lemmellä maksetaan kaikki murhaavassa heinäkuussa. Kotikatsomon "Iloinen talo" elää maalla ennen kuntauudistusta. Tytöt näkevät kaikkea lapsilta kiellettyä ennen 16. -ikävuotta. Jälkinäytöksenä on turha kieltää katsomasta K 16, kun kaikki on nähty ja koettu alusta lähtien. Vastasyntyneitä vieroitetaan huumeista huumeilla. Mitä se vaikuttaa lapsen elämään, sen jokainen tietää koettuaan.

€uro-señorita on Suomi-neidon toinen tuleminen. Kreikan jorgokset ovat huomanneet suomineidot. Aika ei kuitenkaan ole enää niin armollinen kreikkayhteyksistä. Kaikki on kaaoksessa. Raja on tullut lähelle idästä Ohtaansalmen siltaa. Joensuu tulee Outokummun liitoksen kautta naapuriin. Joku alueellinen yhteys on jo olemassa. Ja saatiinhan sieltä kunnanlääkäri Tuusniemelle. Puuhaili omiaan lääkärinä kuin epäpätevät opettajat kansakoulussa tunneilla. Masa sai villapaitansa, Esun poika tulitikkuetikettinsä ja Eeva kansakouluntarkastajansa. Isälle luvattiin kuoltua havuseppele haudalle valkoisilta veteraaneilta. Sitä en pyytänyt, en nähnyt tarpeelliseksi.


Lapsuuskoti siirtyi lahjakirjalla meille lapsille. Sijoittajat kaavailivat sitä omaksi alueekseen kunnan pienellä ja EU:n suurella rahalla. Huviveneille ei tule luiskaa eikä laituria meidän rantaan. Ovat kuitenkin ruopanneet ja jatkaneet rannansuuntaisesti tienpäätä, jossa oli vain tiessä levennys saarista kerättyjen puiden varastopaikkana. Muukalaisten hautausmaavaraus on voimassa vanhempieni omaishoidon arvostuksen mittana.

Illalla tarvitsin todellisen murhaavan heinäkuun K -katsottavan. Näen sen kaikella mässäilyllä: Varg Veum: Ruususen unta. On huumeita, alaikäisiä, kiristystä, sisäpiirikauppoja, pahoinpitelyä ja vaikka mitä. Murhanhimoni saa täyden tyydytyksen kaikesta, mitä itse olen saanut kokea. Samalla mitalla maailma antaa takaisin.

Punainen heinäkuu avasi silmäni Sudenmetsästyksen kautta. Yhteiskunta oli kahtia jakautunut patsaineen, mutta miedompi elää kuin murhaava heinäkuu. Pastori Sadinmaa puhuu pahasta meissä tappamiseen asti. Mutta hän ottaa vastavoimaksi meissä asuvan rakkaudenlain. 
En välittänyt katsoa latinorytmejä esittäjän lukkarinrakkaudesta, vaan Tuomari Nurmio etsi stadilaista tangoa yön ainoan valopilkun avulla. Sekin yöllä, mitä touhotetaan katseluaikaan ennen keskiyötä. Yövalvominen tuottaa humalatilan ilman viinaa. Eipä ole kehumista yötyön tuloksista. Pitää tulkita monta kertaa asianosaisille.
Kahdeksan uutiset muuttuvat päivänselväksi uneksi. Unen symbolit. 
Ranta: on löydettävä tasapaino maan ja veden, pään ja sydämen, älyn ja tunteen välillä. 
Kynä: Kynä on miekkaa mahtavampi. Teroitin sitä odottaessani hissiä ylhäällä eikä suunta ollut alas.

lauantai 7. heinäkuuta 2012

Maksa, tai itket ja maksat syksyllä 2012

Vitas-Stranger n Despair Cries

2003 konsertti: Stranger epätoivosta Cries Joku Melancholy itkee (transialed Natalie) Joku melankoliaa itkee syksyllä tuulessa ...

Viimepäivien tapahtumat saavat jatkoa, kun mikään ei riitä. Tietty sisäpiiri vaikenee hetkeksi. Asia on loppuunkäsitelty. Tästä jatkaa kunta naapurina kuntauudistuksen kourissa. Lähtötilanne on sama kuin 1941 punaisen heinäkuun päivänä. Erona vain, että isä ei ole rintamalla puolustamassa Suomi-neidon rajoja. Olihan siinäkin kätketty tarkoitus siirtää rajaa vähän pidemmälle Siperiaa kohti. Eikä äiti kotirintamaalla synnytyksen välillä tarvitse seivästää heinää. Elettiin todeksi luomisen aamua kaukana kaikesta eikä sotaa käyty Vihtaniemellä Savon sydämessä.

Vuosia on vierähtänyt tuosta kesästä 71. Kuntaministeri on mielipuuhassaan vähentämässä kuntia yhdistämällä niitä toisiinsa tietyin perustein. Miinaharavalla saa etsiä työtätekeviä ihmisiä. Nokiasta poispotkitut upottavat Salon kaupungin. Korkeastikoulutetuille on kysyntää Kiinassa. Kunta on myynyt maansa sijoittajille, joiden ajankulua on ottaa itselleen alkuperäisten asukkaiden maat.
Kuinka todesta on otettava Kuntaliiton edustajan antamaa ohjetta kysyessäni juriidista neuvoa?
- Lähde pois, jätä perintösi arvalla jaettavaksi sijoittajien kesken, kun siellä on niin paljon riitaa.

Lähdin tienaamaan yhdelle kulutusluotolla maksamaani osuutta. Näin omistusosuuteni lisääntyi puolella. Siitä minua rangaistaan lähettämällä tekaistuja laskuja. Kukaan ei suostu selvittämään laskun perustetta. He ovat oveluudessaan laatineet lait, että kaikki on ulosottokelpoista ilman oikeudenpäätöstä.

Yhdistyksiä käytettään keppihevosina rahankeräystileinä. Tiedän vain yhden Antin, joka pyysi syntymäpäivärahat ohjaamaan Koiviston lastenkodin hyväksi. Rahoilla tehtiin lastenkodissa remonttia ja Antti osallistui talkootyöhön. Poliitikot keräävät potilasyhdistyksen kautta vaalirahaa. Paras on syöpäyhdistyksen kautta kierrättää muistorahat  yrittäjän järjestämään veneretkeen. Tästä sanon; muistoa kunnioittaen elävänä ja kuolleena.

Tällä vauhdilla Suomi-neito muuttaa muotoa €uro-neidoksi. Se sulautuu muiden €uro-neidoiksi muuntuneiden joukkoon. Kaikilla on yhteinen €uro-velka maksettavana. Ilmastonmuutos on väistämätön tosiasia.

 
Onnistuvatko pojat kantaamaan raha-maailman haavoittunutta €uroa kaatopaikalle ennen sulamista tai jäätymistä?

torstai 5. heinäkuuta 2012

Valvoja/ylläpitäjä nukkuu kuin musta kissa nukkuu, nukkuu, nukkuu

Torstai 5.7.
AH Pastori Kai Sadinmaa, Helsinki
IH Kirkkoherra Pekka Särkiö, Lahti


Luonnossa on ahkeroitu, vesilintu hoivaa pesuettaan, marjat punertuvat puskissa. Ainoa joka ei ahkeroi on sarjakuvan kissa Karvinen. Asiasta viidenteen hartausohjelmien julkaisuun netissä. AH -puhuja Kai Sadinmaa pistäytyi eetterissä ja kuulin. Poistui vähin äänin enkä muista hänen puheestaan juuri mitään. 
IH -puhuja Pekka Särkiö on entuudestaan tuttu. Pahoitteli kirkostaeroamistani. Pahoitteluun annoin vastineen kirjallisesti. Sen jälkeen minut heitettii ulos muuhun uskonnolliseen yhteisöön. Pahoittelu noudatti sisällöltään samaa kaavaa kuin vuokrankorotuksen perusteet. Sijoitusasunnonomistaja ilmoitti rahanarvon pienentymisestä ja minun maksukyvyn lisääntymisestä. Punnukset ovat tasan. Kirkosta on tullut sijoittaja, se on kirkon oma asia. Ei toimi esimerkillisesti aamuhartausseurakunnalle.

Tänään tunnen olevani kotikissa kirjoittessani. Monta itseeni kohdistunutta väliaikaisen korvikkeen odotusta projisoin Karviseen. Toimii aurinkopaneelin ja silityspinnan palautteena, norkoilemaan en alennu nurkkapielissä. Areena lähettää hartaudet lupauksensa mukaan sitten kun lähettää. Neljättä käskyä ei päivitetä. Voimaan jää rakasta vihamiestäsi ja käännä toinen poski, jos olet tullut läpsityksi vain toiselle poskelle. Miksi lööpit kertovat aivan jotakin muuta läpsijöiden jahtaamisesta. 
Tänä iltana on Savonlinnan Oopperajuhlien 100-vuotisjuhlagaalaTeemalla.

YLE RADIO 1 - Yksi on hyvää seuraa eikä enemmästä ole väliä.

Aamuhartaus 5.7