http://areena.yle.fi/radio/1577567
Aamuhartaus to 07.06.2012
Kai Sadinmaa, pastori, Helsinki
Epätoivo ja paniikki on vallannut kirkon. Jäsenmäärä vähenee vähenemistään. Mitä pitäisi tehdä? Miten estää ihmisten joukkopako? Miten me pelastetaan kirkko? Hei, minä tiedän. Perustetaan työryhmä ja väsätään mietintö. Sitten perustetaan toinen työryhmä ja väsätään toinen mietintö ja varmuuden vuoksi muutama työryhmä ja mietintö lisää.
Sitten palkataan tuhat teologian tohtoria ja professoria vähintään viideksi vuodeksi miettimään aamenen paikkaa jumalanpalveluksessa.
Sitten järjestetään näyttävä kampanja. Palkataan Suomen paras ja kallein mainostoimisto tekemään upea ja mahtava kampanja, jossa mainostetaan kuinka upea ja mahtava tämä kirkko oikeasti on, kuinka rentoja ja nuorekkaita me kirkon herrat ja rouvat oikeasti olemme harmaiden pukujemme alla.
Isoja mainoksia sanomalehdet täyteen. Heitetään harmaat puvut nurkkaan, vedetään rennot hupparit päälle ja chillataan. Yes! Tule mukaan, hyvä meininki!
Ollaan ennakkoluulottomia ja rohkeita. Palkataan Suomen parhaimmat ja kalleimmat konsultit kertomaan meille että miten tuota evankeliumia pitäisi julistaa nykynuorisolle, millaiseen pakettiin kääriä laatutietoiselle kuluttajalle.
No pukekaa evankeliumi vaaleanpunaiseen barbivaatteeseen niin saadaan pikkutytötkin mukaan, batmanjeesuksia pikkupojille ja nuorisolle poppia, rentoa kevyttä jutustelua, ei mitään ahdistavaa jeesusjuttua, ristiä tai muuta synkistelyä tai puhetta oikeudenmukaisuudesta sun muusta sellaisesta. Urut kaatopaikalle ja kanttorit perässä jos eivät osaa soittaa gospelia ja sitten kutsukaa julkkikset paikalle. Isolla rahalla. Joku NHL-tähti vetelemään lämäreitä kirkon keskikäytävälle ja Miss Suomi maaliin. Tai sitten järjestäkää kirkon oma Big Brother-kilpailu. Lukitkaa piispat muutamaksi kuukaudeksi kirkkoon ja antakaa kansan päättää kuka se Juudas oikein on.
Ja sitten kaiken tämän päälle rakentakaa, rakentakaa, vaikka uusi kirkko tai kappeli. Mahtava idea!
Niin että maksaa? Totta kai maksaa, kaikki hyvä maksaa, maksaa aika paljon, ja vähän enemmän eikä muuten riitäkään, mutta onneksi löytyy rahaa, aika paljon muuten ja vähän enemmän, ollaan nimittäin kirkossa vähän sijoitettu. Varmat eettiset sijoituskohteet, ydinaseita sun muita.
Nyt on näillä eväillä kirkko pelastettu ja jäsenkato pysäytetty. Tästä lähtee kirkon uusi nousukausi. Aamen, hallelujaa. Vai eikö lähde hyvä radionkuuntelija? Niinkö meinaat?
No ei muuten lähde, ei varmasti lähde. Ei me näillä häpeningeillä ja rakennuksilla ketään hämätä. Kuinka uskottavaa on jos muumio esittää nuorekasta pukeutumalla rentoon huppariin?
Voi tätä epätoivon syvyyttä. Voi tätä epäuskon syvyyttä. Jos meillä olisi jotain aitoa ja todellista annettavaa niin ihmiset ryntäisivät kirkkoon valtavana laumana, he taistelisivat että ylipäänsä mahtuisivat sisälle.
Ihmisillä on valtava hengen nälkä, he ovat nääntymässä merkityksen puutteeseen. He ovat tuolla odottamassa että anna nyt kirkko jotain, anna nyt jotain muutakin kuin viimeinen kallis hautapaikka, anna nyt edes yksi tosi lause, yksi tosi sana, edes yksi tosi tavu tai sijapääte, mutta ei, kun valitettavasti meillä ei nyt ole aikaa tosille lauseille kun virasto menee juuri kiinni ja kun on noita kokouksia ja palavereja ja pitää tehdä viime vuoden toimintakertomus ja tulevan vuoden toimintasuunnitelma, projektikuvaus, projektisuunnitelma, budjettikin pitää väsätä ja projektin loppuraportti ja interenetissäkin pitää olla aamusta iltaan ja illasta aamuun ja kun on noita rakennuksia, ja häpeninkejä ja uudistuksia. Miten tässä nyt on aikaa millekään tosille lauseille.
Ihmiset ovat epätoivon partaalla ja Eurooppa on kohta ilmiliekeissä ja me mietimme kirkossa että saako ehtoollisella käyttää kotimaista marjaviiniä vai pitääkö olla ulkomaista rypäleviiniä ja että mikä onkaan kirkkotekstiilien merkitys seurakuntalaisen hengelliselle elämälle.
Vanhukset kituvat laitoksissa nälkäisinä, märissä vaipoissaan, mielenterveysongelmaiset kulkevat hylättyinä pitkin katuja, suuret kansainväliset pankit raunioittavat kohta koko maailman ja me taistelemme kirkossa henkeen ja vereen että saataisiin nyt ainakin yksi virsi veisata koulujen suvijuhlissa.
Voi hyvä Jumala, armahda meitä, anna meille anteeksi. Kirkko on kadottanut voiman, hengen, intohimon, rakkauden palon ja peloissaan käpertynyt itsensä ympärille varjelemaan omaa olemassaoloansa, menetettyjä suuruuden päiviä, samalla sulkeutuen Häneltä joka hengen voiman voi yksin antaa.
Olemme luoneet instituution jossa rituaalien moitteeton suorittaminen ja oikea oppi, on tärkeämpää kuin ihminen, jossa kirjain on tappanut hengen.
Kristus naulitaan ristille joka päivä silmiemme edessä, kaikissa kärsivissä lähimmäisissämme, kaikissa niissä jotka tämä mammonaa palvova, kova ja epäinhimillinen yhteiskunta on työntänyt ulos. On mahdotonta olla törmäämättä näihin kristuksiin. Jossain he aina hoippuvat vastaan, murjottuina tai ovat käsi ojossa edessämme, leipäjonoissa tai lähiöbaareissa, tai makaavat laitoksissa tai ovat yksin kotona ainoana seuranaan joku pleikkari tai tietskari, tai hylättyinä liian suuriin koululuokkiin, tai vaeltamassa kaduilla, mieli epätoivosta ja ahdistuksesta sekaisin. Näiden kristusten saarnaa ei voi olla kuulematta. Tai voi toki, ei tarvitse kuin sulkea silmänsä ja vetäytyä porvarilliskirkolliseen mukavuuteensa.
Onhan se niin kiva harrastaa tätä uskontoa. Ollaan täällä kirkossa ihan hissun kissun niin ettei kukaan vaan huomaa meitä, ja kun ei kukaan huomaa niin ei ainakaan kukaan loukkaannu eikä tule moitteita ja saadaan varmaan vielä pitää tuo verotusoikeus, oma eläkevirka ja piispatkin pääsevät linnanjuhlille ministerien ja kenraalien kanssa kilistelemään.
Keskitytään vaan kirkon ydinosaamisalueeseen, epätoivon ja tyhjyyttä kumpuavien monumenttien rakentamiseen, ulkoisten muotojen uudistamiseen, vaarattoman vahanukkejeesuksen julistamiseen ja happeningteologiaan.
Ei siis muuta kuin lisää työryhmiä perustamaan ja mietintöjä väsäämään. Ollaan trendikkäästi ajan hermolla. Jatketaan vaan kivoja ja harmittomia tapahtumia. Kosiskelu ja hännystely olkoon edelleen linjamme, niin että näivettynyt kirkkoparkamme saadaan lopullisesti hengettömäksi.
Mutta jos me emme ole suolana tässä maailmassa niin kuka sitten on.
Jos kirkko ei aiheuta kirvelyä tämän yltiömaterialistisen kilpailuyhteiskunnan iholla niin kuka sitten aiheuttaa. (SUURIA SANOJA pieniä askelia -julkaisu sisältää kaiken omaishoidosta, särkymisestä ja kukkaronvartijoista.)
Jos me emme välitä Jumalan rakkautta maailmalle niin kuka sitten välittää.
Jos me emme pala Pyhästä hengestä, niin kuka sitten palaa.
Jos me emme luota Jumalaan niin kuka sitten luottaa.
Teksti lisätty hartaushakuarkistosta Kai Sadinmaa 5.6.2014 tämän aamun aamuhartauden herätellessä livenä päivään.
Aamuhartaus 08.06
Viestintäpäällikkö Lahja Pyykönen, Kuopio. Virsi 601. Virsi alkaa sanoin "Maailmaa, Herra, armahda". Radion kamarikuoro, joht. Timo Nuoranne, urut Harri Viitanhttp://areena.yle.fi/radio/1577569
Iltahartaus 08.06. Perjantai-iltaisin kuullaan hartauksia elämänkaaren vaiheilta. Pastori Aino-Kaarina Mäkisalo, Helsinki. Virsi 563:1-2. Virsi alkaa sanoin "Ilta on tullut, Luojani". Soile Isokoski, sopraano.
http://areena.yle.fi/radio/1577570
