keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Presidentti ja First Lady

Kuuntelin presidentin esittelyä valinnan jälkeen. Se on siinä käytettäväksi meilläkin. Ei ole rouvittelua, ei puoli-soittelua eikä muutakaan nimittelyä. Meillä on Presidentti ja First Lady Amerikan käytännön mukaan. Olemmehan Euroopan amerikkalaisin maa jo kielellisesti. Naisten aseman parantaminen oli yksi vaaliteemoista. Sitä toivoisin meilläkin parannettavan. Liian usein kuulee ylemmyydentuntoisen käyttävän naisesta nimitystä vanhimman ammatin perusteella.

Komeron ovessa on tyttöjen käynnistä mitat, kuinka he kasvovat pituutta. Nyt on vuorossa järkiintyminen, pukkihypyt on tehty. Jokaisen perhealbumeista löytyy kuvia pienistä ja isommista tytöistä.


Tätä päivää juhlistamaan lehtikuvat presidentin perheestä neljä vuotta sitten ja tänään.

Sitä kun yrittää....

Nousen täpötäyteen linja-autoon, joka on ½-tyhjä. Seteli kädessä ilmoitan matkan pääteaseman. 
- Jään pois rautatieaseman pysäkillä.  Kuski ottaa setelin ja ajattelee ääneen. 
- Sitä kun yrittää päästä halvemmalla. Saan vaihtorahat käteen vähennettynä Mäntsälä - Lahti lipun hinnalla. Nyt minäkin ajattelen ääneen.
- Mitään en yrittänyt, riittihän seteli moninkertaisesti matkan hintaan. 
Kukaan ei tee elettäkään antaakseen istumapaikan siirtämällä kassin pois. Sitten joku lähetyssaarnaaja siirtyy sen verran, että voin puoliksi istua alas. Käyttää tilaisuutta hyväkseen käännyttääkseen minut uskoonsa kolmenvartin matkalla. 
- Stop -merkkivalo näyttää, tässä jään pois. Kuljettaja hyppää joustavasti alas, antaa kohteliaasti laukkuni tavaratilasta. Ääni kellossa oli muuttunut. Olin maksanut pyydetyn hinnan, jäin pois ilmoittamallani pysäkillä. Sain laukkuni ja jatkoin kävellen kotiin. 

Yöllä kuuntelin CD -iltasadun. Kerrontaa ja välillä musiikkia menneestä maailmasta. Siihen oli hyvä nukahtaa. Aamulla avaan radion kuulematta missä mennään. Ovatko panssarit lähteneet liikkeelle ja uutisointi peitetään musiikilla. Jos avaisin teeveen ja sieltä tulisi balettia, tietäisin päämiehen kuolleen.

Kahdeksalta kuulen Obaman tulleen valituksi uudelle kaudelle Amerikan presidentiksi. Olen ilahtunut valinnasta, pelastihan hän maan autoteollisuuden ja uudisti terveydenhoitoa. Meilläkin on onnistuttu presidentin valinnassa. Toivon heille tyyneyttä, rohkeutta ja viisautta serenety prayer'in mitalla, että elämä voisi jatkua ilman suurempia kahinoita. 


Nousutahtien viimeinen valinta on Mozart: Alkusoitto oopp. Teatterinjohtaja (Wizards!).  Aamusoitto siirtää keittiömaailmaan. R. Strauss: Alkusoitto balettisarj. Kuohukermaa (Detroitin SO/Neeme Järvi). Raymond: Pienessä konditoriassa (Salonkiorkesteri Cölln). Ravel: Teekannun ja teekupin tanssi oopp. Lumottu lapsi (World Saxophone Orchestra/Ed Bogaard). Goldfaden: Rusinoita ja manteleita (Itzhak Perlman ja Israelin FO/Dov Seltzer). Vaughan Williams: Keittiökalusteiden ohimarssi näyt. Ampiaiset (Liverpoolin kuninkaallinen FO/James Judd). O. Straus: Nadinan valssilaulu oper. Suklaasotilas (Hilde Güden ja Wienin valtionoopperan ork./Robert Stolz). Massenet: Ravintolassa orkesterisarj. Elsassilaisia kuvia (Uuden-Seelannin SO/Jean-Yves Ossonce). 

Talvivaara tursuaa yli saastuttaen ympäristöä ja uhkaa Vuoksen vesistöä. Tällä on opetuksensa meille oppia hyväksymään, että rikastuminen vaatii riistoa. 
Pienessä mittakaavassa Tuusniemi on ennakoinut jätelain toteutumisen. Kunta rakensi jätevesipuhdistamon Pahkasalon saareen. Kaasilansalmen rannalla oli mökkikylä köyhille työläisille. Kunnalliskoti sijaitsi saaressa. Oliko saarella Pirunsaaren maine joutua vaivaistaloon ja sillä kaunis saari pilattiin jätevesipuhdistamoksi?

Isä parkissa
Saaressa huoltotyöt ovat vaatineet uhrinsa. Nuori koneyrittäjä hukkui velkakoneineen Juojärveen. Talvitie ei kantanut. Jyväskylässä sortui vesitorni. Miten käy Tuusniemen vesitornin, asuuhan Wiljami vesitornin rinteessä? Kiinan tulva vei hiekat rinteestä. Isä niitä lapioi takaisin sateen jälkeen. Minä en suostunut lapiohommiin. Eletään kuin pellossa, sananmukaisesti Tuuspellossa. Sillä on oma kaikunsa.

Jätevesiputket eivät kestäneet järvessä. Katastrofaalinen näky pilasi Juojärven juomakelvottomaksi. Meidät alkuperäiset asukkaat syyllistetään kunnan tekemiin virhearviointeihin. 
Jätekukko kiekuu tunkioilla. Metsäyhtymää laskutetaan jätemaksulla olemattomasta jätteestä. En hyväksy maksua, ja siitä valitus hallinto-oikeudessa antaa odottaa päätöstä ja viivyttää minun paluuta Vihtaniemelle.
Tarvitaan kunnon katastrofi, että voi nähdä metsän puilta. Se on Talvivaaran ja Vihtaniemen Tiekimpan mittasuhteiden ero jätelaista koko Suomessa. Sitten vielä ongelma, kuinka luonnon Stalinin kanava,  järvimatkaa 7 km, muutetaan sijoittajille talvitieksi?

Aamun ajatus
Hukkaan heitetyn ajan katuminen on
- lisää hukkaan heitettyä aikaa. -Mason Cooly

EVVK politiikan jorinat, teeveetarjonta. Yleverolla heitetään hukkaan aikaa, jonka voisi käyttää hyödyllisesti. Lasten mehukestit päättyy kamalasti ilman rakkautta ja rajoja.

Keskiviikkoaamujen hartauksissa puhutaan uskosta joka muuttaa maailmaa. Apulaistoiminnanjohtaja Sari Vapaavuori, Helsinki. Virsi 509:1-4. Virsi alkaa sanoin "Herra, elämääni valvo". Psallamus-kuoro, Ilmo Riihimäki (joht.), Juhani Haapasalo (urut).
Hartausohjelmat: Aamuhartaus 7.11  

Aamuhartaus ke 07.11.2012
Sari Vapaavuori, apulaistoiminnanjohtaja, Helsinki

Usko joka muuttaa ainakin yhden tai kahden maailmaa

Kaksi tärkeää kysymystä: Uskotko siihen, että voit muuttaa maailmaa?
Kyllä. Voit muuttaa maailmaa – voit muuttaa toisen ihmisen maailmaa, ja omaasi.
Voit muuttaa maailmaa. Jos haluat.

Entä voiko yksinäisyyteen kuolla? Voi. Voi kuolla.
Tosiasia on, että tänäkin päivänä, armon vuonna 2012 näin tapahtuu.
Tiesitkö, että joka toinen päivä yksinäinen vanhus tekee itsemurhan. Tai että suomalaisnuoret pitävät hallussaan kyseenalaista ja järkyttävää tulosta – he ovat kärkisijoilla kansainvälisissä itsemurhatilastoissa.
Se pysäyttää. Heti näin aamusta.

Vanhuus tulee usein yksin. Iän karttuminen usein myös altistaa yksinäisyydelle. Erilaiset sosiaaliset verkostot vähenevät. Ikääntyneen elämässä monet tärkeät ihmiset, ystävät ja läheiset ovat saattaneet kuolla pois, tai he asuvat niin kaukana, että minkäänlaista yhteyttä tai yhteistä arkea ei ole.
Monissa palvelutaloissa ja laitoksissa olevat ihmiset ovat päivittäin toisten ihmisten lähellä, mutta silti voi olla niin, että he eivät tunne toisiaan, ja he saattavat tuntea itsensä todella yksinäiseksi. Hoitohenkilökunta tekee parhaansa, mutta valitettavasti usein heidän aikansa menee perushoivatoimen-piteiden tekemiseen. 13.6.2014 Kataisen häähyväispuheen jälkeen olen vanha katujätkäprojektin läpikäynyt. 
- Ei pätkääkään, särähti korvassa.
- Ei riitä resurssit, täydensi Ahtisaari Tiekartan selvittelypyyntöön.
Minun on vain jatkettava omilla resursseilla Katujätkä-projektin loppuun asti. Poliitikko tekee toista, ihminen toista.

Myös nuoruus tulee usein yksin. Voi olla niin, että nuoren elämässä ei esimerkiksi ole yhtään aikuista. Tai on – mutta ei sellaista aikuista, johon turvata. Sellaista aikuista, joka välittää – rakastaa – hoivaa. Opastaa.
Jokainen nuori tarvitsee vanhemman. Vanhempien tehtävä on kasvattaa lapsesta ja nuoresta aikuinen ihminen. Vanhempien tehtävänä perheessä on näyttää mallia. Kyse ei välttämättä ole biologisesta vanhemmuudesta. Kyse on aikuisen mallista. Isyyslomasta on kyse, ottaa vastasyntynyt afterski -tapahtumaan Tahkolle puolueen kannatusta nostattamaan, kun pääkallon paikalla ratkotaan tärkeitä asioita. En ollut isän mukana rintamalla punaisen heinäkuun päivänä 1941, tuli kastelomalle antamaan nimen. Venäjällä olen kulkenut Villen kanssa kielivähemmistöksi jääneiden suomensukuisten luona 30 päivää. Kansainvälistyminen kasvattaa välimatkaa kotimaahan ja olemme täällä kielivähemmistönä rahankielellä puhuvien sijoittajien kanssa. Muukin tässä romahtaa kuin NL, jonka hajoamisen pelosta mainitsi eroava pääministeri. Talouden madonluvut käyvät toteen ja sitten kaikki alkaa alusta.

Tutkimusten mukaan nuorten kohdalla itsemurhia vähentävät mielenterveys, hyvät sosiaaliset suhteet ja kohtuullinen toimeentulo.
Yleensä on niin, että erilaiset riskitekijät kasautuvat ja vaikeudet voivat jatkua pitkään. Nuorilla yksittäinenkin vastoinkäyminen voi johtaa itsemurhayritykseen.

Ja usein on niin, että ei ole ketään. Ei toista ihmistä istumassa vierellä. Olemassa vain ja ainoastaan toista varten.
Yksikin ihminen – yksikin riittäisi.

Molemmilla – niin vanhuksella kuin nuorellakin olisi tuhat tarinaa, mutta ei yhtään kuulijaa. Kenelle kertoisi tarinansa, kenelle mukavia muistoja menneisyydestä. Kenen kanssa miettisi tulevaa.
Kuka ehtisi kuunnella.

Yksinäisyyttä voi olla vaikea nähdä, sitä voi olla vaikea ymmärtää.
Me emme aina voi tietää kuka on yksinäinen – ihminen voi myös valita yksinäisyyden.
Mutta silloin kun yksinäisyys ahdistaa, silloin kun sitä ei ole itse haluttu tai valittu, yksinäisyyttä kuvataan usein esimerkiksi sanalla tyhjyys.
Elämässä on vain tyhjyyttä – ei siis mitään.
Elämässä ei ole värejä, ei edes sävyjä.
Elämä valuu – se valuu ohitse.

Yksinäisellä on usein vahva tunne ulkopuolisuudesta, erillisyydestä. Hänen elinpiirinsä on kapea.
Yksinäinen ei ole osa yhteisöä. Yksinäisellä ei ole vastavuoroista suhdetta ympäristöönsä, ei toisiin ihmisiin.
Ei toiseen ihmiseen.

Niin – toiseen ihmiseen. Se on avainasia. Yksikin ihminen riittää.
Olemaan. Kuulemaan. Välittämään. Rakastamaan. Myötäelämään.

Ja juuri tuo rakastaminen – uskon todeksi eläminen on meille vaikeaa. Huolimatta siitä, että meille on annettu selkeä ohje rakastamisesta.
Meidän tulee rakastaa toisiamme.
Mutta se ei ole aina niin helppoa – eikö totta.
Sillä rakkaus ei kasva käskemällä.
Se ei synny vaatimalla.
Rakkaus kasvaa yksin Jumalasta.

Ja kuitenkin juuri rakkaus on uskon todeksi elämistä.
Se on katseen kääntämistä kohti kärsivää, kohti avun tarvitsijaa – kohti lähimmäistämme.

Juuri sitä ihmistä, jonka niin helposti arjessa saatat ohittaa.

Miten on? Näetkö sinä jokaisessa ihmisessä lähimmäisen?
Entä välitätkö? Rakastatko?
Tai teetkö toiselle niin kuin toivoisit itsellesi tehtävän?

Tänään on hyvä päivä tehdä päätös. Päätös välittämisestä.
Ja samalla päätös myötäelämisestä.
Tarvitaan vain rakkautta – uskoa ja luottamusta siihen, että sinä riität – sinä riität muuttamaan toisen ihmisen elämän, toisen ihmisen maailman.
Anna siis lähimmäisellesi rakkauden lahja.

Myös me saamme luottaa ja turvata siihen, että Taivaallinen Isämme pitää meistä huolen.
Hänen rakkautensa meitä kohtaan on epäitsekästä rakkautta. Ja hän antaa itsensä lahjaksi. Joka päivä.

Virsi: 509
 

tiistai 6. marraskuuta 2012

Rikastuminen vaatii riistoa

Isän kirjeestä muistan lukeneeni osallistumisesta Suur-Suomi- hankkeeseen sotimalla. Eihän Luoja kiellä suurista suunnitelmista, mutta siunaus tältä hankkeelta puuttui.
Stalinin kanavasta kertova dokumentti puistattaa. Sen rakensivat vangit lyhyessä ajassa uudelleen koulutettavina Neuvostoliiton kelpo kansalaisiksi. Suomi-neito joutui rasvaimukuurille hävittyään sodan. Maa-alueiden menetyksen lisäksi tulivat maksuun mittavat sotakorvaukset. Suomi maksoi köyhyydestään huolimatta velvoitteensa.

Sodasta elävänä palanneet ryhtyivät työhön vapaina kansalaisina. Jotenkin jälleenrakentamisen olosuhteet muistuttavat Stalinin kanavan rakentajien kohtaloa tulla kelpo neuvostoliittolaisiksi. Kanavan rakentaminen vei aikaa 20 kk. Luurangot kerättiin keväällä ja jauhettiin kanavan seinämän betoniin. Nimiä ei kuitenkaan kaiverrettu näkyviin. Se on myöhempien aikojen muistamista varten. He eivät jaksaneet loppuun asti.

Vihtaniemellä puhalsivat muutoksen tuulet. Kunta myi rantansa sijoittajille. Seitsemän talvisavun hankkima metsätie muuttui mökkitieksi. Tie Vihtaniemen sai Stalinin kanavan piirteitä. Meille 7 km järvimatka Meijerinrannasta piharantaan oli tuttu. Maata myöten 7 km Vihtaniemen yksityistietä Kojanlahden tielle, sitten Luostarintietä päästiin kirkolle. Kuinka Vihtaniemeltä jatketaan kirkonkylän satamaan Juojärven yli ympäri vuoden? Tauti tanssii talvitiellä ja nauraa niille, jotka eivät tunne asumista tiettömän taipaleen takana.
Kunnan strategialla otetaan koko meille kuuluva maa.

Kunnan anti minulle on ollut 5 lukuvuotta kansakoulua epäpätevien opettajien puuhaillessa omiaan tunneilla. Vanhempani olivat tulleet omillaan toimeen ja ostivat kirkonkylästä osakkeen palvelujen läheltä. Kateus paistoi läpi naapureista, kuinka piikalikan ja renkipojan yhteiselo oli tuottanut tuloksen säilyttäen lapsuuskodin ja elättäen suuren perheen. Kansakoulunopettajina sotaherrat olivat lapsettomia. Muutaman vuoden oltiin vieraskoreita, käytiin samoissa ikäihmisten tilaisuuksissa. Ainoa ero oli valkoisten veteraanien ylemmyyden tunne järjestötoiminnassa. Muistinmenetys palautti vanhat asiat mieleen sota-ajalta. Isäni oli ikuisesti syntyperältään kunnan torppari ja minä punaisen pentu tunnustamatta mitään väriä tai puoluetta.

Tämän sain kokea 5-kymppisestä 6-kymppiseksi. Siitä ajasta omaishoitajana laskeskeli Folkhälssan kertyvän 54 työaikalakia noudattavan hoitajan miestyövuotta. Isälle sain välittää tiedon veteraaniveljien kunnianosoituksesta kuoltua havuseppele haudalle.
- Ehtiihän tuon sittenkin, antoi isäni jatkoajan lupaajille. Silloin en vielä tiennyt päivää, milloin se tapahtuisi. Nyt tiedän. Siirryttiin uudelle vuosituhannelle. Oli presidentinvaalit. 6.2.2000 isä antoi äänensä ja seuraavana aamuna henkensä. Voiko täydellisemmin täyttää velvollisuutensa alusta loppuun?
Havuseppelettä en pyytänyt. Minusta tuli sijaiskärsijä perinnönjaossa. Kunta kuristaa otteellaan pitäen kiinni alkuperäisistä suunnitelmista ottaa koko meidän suvun halussa 1900 -luvulta ollut maa omiin tarkoituksiin sijoittajien viihde- ja vapaa-ajan käyttöön.

Mikä pitkittyy, se mutkistuu. Poliittisesti ollaan tilanteessa Stalinin kanavan rakentamista hyväksi  käyttäen uudelleen koulutettavina. Suomi-neito on vedetty mukaan EU:n ylivelkaisten maiden pankkien pelastusoperaatioon. Kuinka  tärkeää on velkarahalla tulevien sukupolvien rakentaa Stalinin kanavia lyhentämään yhteyksiä maailman joka kolkkaan. Sotakorvauksia maksetaan rajojen sisäpuolella kuntauudistuksella. Pidot ei parane, jos vieraat ei vähene. Historia toistaa itseään.

Neuvostoliiton hajomista edelsi aika kuulla ajankokeneita ihmisiä. Nobelistilla ja nobelistilla on ero. Alexander Solzhenitsyn kirjottaa omista kokemuksista kirjassaan "Vankileirien saaristo". Meidän rauhanruhtinaan kansakoulunopettajanpätevyys toistaa.
- Älä tee niin kuin minä teen.Tee niin kuin minä opetan. S-ryhmä teki minusta rauhan välikappaleen sponsoroimalla rauhantyötä rauhanruhtinaan kautta. S-ryhmä kerää sponsorirahan aina vain kalliimmalla ruuanhinnalla. Perässä vedettävä 60 €:n ruokakärry on tänään kevyempi kuin 20 €:n ruokaostokset joulun edellä muutama vuosi sitten. Mormoonipojat kysyivät kadulla tuiskussa ja tuulessa.
- Tarvitsetko apua? Niin vaivalloista oli silloin kaupassa käynti.

Ruotsalaisuuden päivän sää sopii kuntavaalien jälkeiseen tunnetilaan. Suomi-neito selittelee pohjoismaista puolustusyhteistyötä loukkaamatta itänaapuria kieltämällä Nato-yhteydet. EVVK niin kauan kun saan vapaasti kirjoittaa ja matkustaa maan rajojen sisäpuolella.

Tiistaiaamujen hartauksissa nostetaan esiin kristillisen kirjallisuuden helmiä. Hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen puhuu Albert Schweitzerin teoksesta "Jeesuksen elämän tutkimisen historia". Virsi 436:3-4. Virsi alkaa sanoin "Rakkaus olet ääretön". Vox Cantorum (sekakuoro), Seppänen Heikki (joht.), Mäkinen Markku (urut). 

Hartausohjelmat: Aamuhartaus 6.11

maanantai 5. marraskuuta 2012

Il dolce suono

Inva Mula - Il dolce suono

Äänikirje kaukaa kuvat tutuista paikoista kolahtaa postiluukusta. Oikeastaan se on vain postikortti lomalta. Musiikki soi päässäni. Konekieliset käännökset ovat vaikeutuneet tekstittäjien irtisanouduttua "neloset" ulkoistamisen myötä. "Makea ääni" soi taustalla, kuvat aiheuttavat pyörremyrskyn ajatuksissa. Se ei ole Sandy, joka sai paljon aineellista tuhoa keskeyttäen presidenttivaalikampanjan. Jotakin samaa toivoisin meidän tilanteeseen, millä Obama perusteli työpaikkojen säilymistä kotimaassa. Se antaisi työtä maan kansalaisille ja raha kiertäisi omassa maassa hyödyttäen maan taloutta.

Tätä samaa periaatetta kehittelin omaishoitajana sisarusten kesken, olihan pienistä rahoista kysymys vanhempieni kotona selviytymisessä. Kunnan yritys tuottaa palveluja ei ollut mistään kotoisin. Siinä lainsäädäntökokeilu ei tuottanut toivottua tulosta saada rahat riittämään. Laskutus oli ulosotonuhalla turvattu, eihän kukaan halunnut menettää luottotietojaan. 

Kuinka paljon on tienattava rahaa, että saa katetuksi muuttuvat kustannukset, että työn tekeminen olisi fifti-fifti. Se on kriittinen piste. Sen jälkeen tulevat kiinteät kustannukset; vuokrat, verot ja PALKKA omaishoitajalle omiin lakisääteisiin maksuihin. Yrittäjänä sen tiesin ja selvitin, ja selvisin. Sijoittajien ahneutta maksoin lahjotuista virkamiespäätöksistä turhaan. Viimeinen kunnan kynnysraha jätemaksuna on valituskierroksella. Vihtaniemellä on asuttu 1900 -luvulta. Työväestöön kuuluvana setä maksoi hengellään talollisten huviksi. Nyt maksu on jätemaksu perinnön pelastamisesta. Kuinka sen tein, kun minulla ei ollut kuin tyhjä pää ja tuulenhuuhtoma pee? 
Neljännen ukkaasiin noudattamiseen liittyy lupaus. Tätä lupausta ei tule tapahtumaan Suomi-neidon taloudenpidossa, eihän Suomi-neito tiedä vanhemmistaan, joita kunnioittaisi. Suomi-neito on isänmaana ja äidinkielenä lehtolapsi. Nasse-sedät nenäpäivänä ovat hyvin vihaisia.

Valta vaihtui 6.2.2000. Uusi presidentti kuuluu neljännen ukkaasin selitysosan piiriin asioiden hoitajana. Minulla on ylempiä kohtaan tietty arvostus, eikä meillä ei ole mitään valittamista, jos hän hoitaa tehtävänsä moitteettomasti. Hyvä niin. Presidentin tekijät ryhtyivät ylemmyyttään komentamaan meitä vain yhden ilmaisen äänen antajia. Heidän tekonsa ovat pistäneet minut liikkeelle ja vaatineett jättämään yhteisöt, yhdistykset, jopa seurakunnan, kun minusta tehtiin vain maksaja. Nyt olen vapaa tahtomaan tahtomisen jälkeen vain minulle kuuluvia asioita. 

I do! I do! Mistä se alkaa ja mihinkä päättyy? Kaikkialla maailmassa ei voi itse tahtoa tärkeimmästä asiasta. Siihen perustuu nais-, huume- ja asekauppa. Amerikkalaisen unelman vastakohtana löysin venäläisen videon. Lapset ovat sijaiskärsijöitä vanhempien riidellessä "rakkauden" loppumisesta. 
Suomi-neito katsoo sivusta surullisena, kun taloudesta päättävät yhteisten asioiden hoitajat riitelevät rahasta. Se on huonoa johtamista, eihän päiväkotihoitajan pätevyydellä voi tehdä tärkeitä päätöksiä, jos ei osaa hoitaa edes omia raha-asioitaan. Peruspalveluministerin lemmenlomat ja yksityisyys EVVK. Tästä me eletään ja tällä meitä hämätään. On mennyt puurot ja vellit sekaisin kuin teinien kirkkopäivien viimeinen ateria. Ensiksi puuroa, sitten lihavelliä ja sitten tähteet sekoitettuna. EU-direktiivi olisi kieltänyt tähteitten tarjomisen sijoillekin. Kaatopaikkakansa elää kaatopaikalla. Vihtaniemen ensimmäisenä ja viimeisenä ylioppilaana tiedän lukutaidon minut pelastaneen sijoittajan rahastuksen kohteeksi. 

 Ksenona & Vitas
Agnes'in  ja Michael'in tarina Marian ja Jarin tähdittämänä Riverside'lla suomalaisittain. Ajankohtaisen venäläisen parisuhteen koukeroita esittävät Ksenona ja Vitas.
Sen pituinen se. Näinhän kaikki sadut päättyvät vielä tänäänkin.

sunnuntai 4. marraskuuta 2012

Kohtaus elämästä

Vitas Lucia Di Lammermoor live in Beijing 2007

Äänellään se variskin laulaa, varsinkin lakovaris veisaa virsiä. Omaperäinen lääkäri toimi kunnanlääkärinä syntymäkunnassani koko virkakautensa. Lääkärintoimen lisäksi oli hänellä muitakin intohimoja alkuperäisiä asukkaita kohtaan. Hänen sanansa oli laki, että kaikki lakisääteisten etuuksien hakeminen tuli hylättynä takaisin hänen päätöksellään. Mursin tämän muurin, sain vaikean omaisen nimen, kun yhteen kielteiseen päätökseen en tyytynyt. Jos yhteistyö olisi ollut kitkatonta, olisin onnellinen tuusniemeläinen. Rahasta on kuitenkin kysymys sijoittajien eduksi. Sitä saitte, mitä tilasitte.

Samanlaista on elämä kaikkialla tyhjenevissä kunnissa. On ollut oksanottajia ja kauttakulkijoita. Kukaan ei tee enä työtä elääkseen, vaan ohjailee yhteiskunnan rahoja omaan plakkariinsa. Kukaan ei enää muista, että joku voisi ostaa palvelun omakustanteisesti. Saadakseni vuokrata työhuoneen uudesta palvelukeskuksesta oli minun hyvksyttävä määrätyt ehdot kaupungin puolelta. Antaa hierontaa eläkeläisille 10% :n alenuksella. Tänään pidetään eläkeläisiä rikkaina, joille on kertynyt varallisuutta. Etuoikeutettuja olisi pitänyt ottaa jonon ohi ja hieroa vielä ilmaiseksi. En suostunut ja sain nimen "halpa, sosiaalinen hieroja". Kukaan ei korvannut minulle 10%:n työtulon vajausta.

Saman olen kokenut elinikäisen oppimisoikeuden kanssa. 6 -kymppiseksi elämä oli kantanut noudattaen kymmentä käskyä. Siinä rauhanruhtinas löi kirveensä kiveen vahvistaessaan lain ehdottoman yli-ikäisistä kesken elämän ja mitätöimällä tehdyt työt. Afrikkalaiset maat eivät kannattaneet Suomen jäsenyyttä YK:n  turvallisuusneuvoston vaihtuvaksi jäseneksi. 
- Ei elämä tähän lopu, sanoi presidentti tuloksesta.

Se on totta, elämää on muuallakin. Opin verkkokirjoitustaidon ja 2007 aloitin blogin kirjoittamisen, onhan meillä näennäinen sananvapaus. Joku vetää herneen nenään kirjoituksistani, se on hänen oma asiansa. Alkon pussi päässä en suostu kulkemaan edes halloweenin aikaan. Olen otettu, että joku esittelee minut minuna tutulleen. Verkkokirjoitustaito on lisännyt osallisuuttani elämääni. Siksi juhlin sitä jälkikäteen Beijing:issä 2007 kuuntelemalla Lucia Di Lammermoor livenä, Il dolce suono  suomennoksena. Hulluinta mitä tiedän Vitas'in kanssa. Matka jatkui Jamaicalle enkä vielä ole kotiutunut pyhäinpäiväksi.

Vitas Jamaica live in Beijing 2007

lauantai 3. marraskuuta 2012

Hej, Du!

Masha, Bear ja Panda

Voiko rasitus tuntua kropassa sairaudelta? Odotin matkaa lomaviikon loppuhuipennuksena. Nyt se on tehty, olen kotona. Menomatka sujui rauhallisesti tuntemattomien matkakavereiden  kanssa samassa vaunussa. Ei puhuta eikä pukahdeta. Nähty esitys oli hauska, kitkerän suloinen, otti sydämestä. 
Nelimarkan taulu huoneen seinällä toi muistoja mieleen. Olen ollut täällä ennenkin. Palelen yöllä, nukun koiran unta. Olenko tulossa kipeäksi? Aamupala ja kuppi kahvia virkistää, hyvissä ajoin olen asemalla. Istun takki päällä lämmetäkseni. Vaunu alkaa täyttyä viikonlopun matkustajista. Eteen istuu äiti ja 8 kk -ikäinen tyttö. Tyttö tekee tuttavuutta hymyillen. Hej, Du! Näin tervehti kastepiispa pientä prinsessaa. Se oli liikuttavaa, olihan prinsessa pääosassa kaikkien katseen kohteena.

Käytävän toiselle puolelle istuu äiti ja 9 kk -ikäinen poika. Kuukausi kehityksessä merkitsee paljon, tyttö oli juuri oppinut konttaamaan, poika seisoi vaappuen omilla jaloillaan. Myöhemmin ottaa paikkansa pappa puhuvan pienen tytön kanssa. Tyttö tekee tuttavuutta vauvojen kanssa.
-  Tosi ihana vauva, hän ihastelee itseään pienempää tyttöä. 
Äiti saattelee 10 -kesäisen tytön paikalleen. Hänen viereensä istuu nutturatäti. Kyselee yksin matkustavalta tytöltä perheestä, matkasta. Lupaa huolehtia määränpäässä tytön ulos. Onko tytöllä rahaa lähteä ravintolavaunnuun? Saatuaan myöntävän vastauksen he poistuvat hetkeksi. 
Aikaisemmin nuori poika istui vieressäni pitkän matkan. Houkuttelin hänet liikkeelle ravintolavaunuun, ostaisin hänelle jotakin piristykseksi. Perillä hän venyttelee sanoen.
- Olipa siinä matkassa istumista. Tarkoitus pyhitti keinot, kesä, loma ja mökki rannalla odotti pientä lomalaista.

Vaunu täyttyy joka pysähdyspaikassa. Joku kännykkähäirikkö aloittaa puhelinpajatuksen. Kontrolli ei pelaa soittajalla eikä vastaajalla. Kumpikin kännissä ja koko vaunuosasto tietää ongelmaisten elämän sotkut. Viimeisellä asemalla joku jää pois, kaksi tulee tilalle. Naiset kuulevat puhekinkälätyksen ja paheksuvat ääneen mulkoillen äänen suuntaan.

Neljän tunnin matka on takana, hyvästelen tosi ihanan vauvan äidin, beetsillä sataa vettä. Otan lyhimmän tien kotiin, hissillä ylös asemalle, pysähdyn liikennevaloissa lepäämään. Avaan huoltoportin, vedän laukkua perässä alaovelle. Hissillä kuudenteen kerrokseen, siirrän postit oven välistä syrjään. Halloween on täällä ja minä väsymyksestä sairas. Teevee menee yli hilseen, iso kuppi teetä ja burana rauhoittaa.

Aamulla väsymys on poissa. Kiitän akuutin tietoiskua punkista. Tiedän idän taigapunkin jättämistä oireista. Punkin aiheuttamalla aivokuumeella kahden rokotuskerran jälkeen on samoja oireita kuin minulla. Viiveellä pääsin lääkäriin ja oireenmukaisesti olisi leikattu. Mutta en suostunut, kun vielä silloin en tiennyt, mikä minulle oli tullut. Borrelia on minussa aiheuttaen oireita. Odottaa polttohautausta aidosta kiinansilkistä tehdyssä kuolinmekossa. Parempaan en ole pystynyt, mutta mitä lääkärit, politikot, yhteisellä nimityksellä katujätkät ovat saaneet aikaan Suomi-neidon hyväksi. Pahaa ovat tehneet yksi eteen kaksi taakse  kerta toisensa jälkeen.

Riverside Medical Clinic siellä ja Riverside Medical Clinic täällä ovat kaksi eri todellisuutta. Siellä vireystaso nousee, täällä jäykkä nikamaväli selässä toipuu kivun kautta.
Suomen Chicagossa kaikki on mahdollista. Tohtoreille ja poliisille riittää otsikon aiheita. Niitä käsitellään tv-sarjassa "tohtorit" uusintana.

12.30
Järkevä epäilys. Isä David ei ymmärrä Katen käyttäytymistä, eikö hän haluakaan tuoda heidän suhdettaan päivänvaloon? Komisario Trent on päässyt raiskaajan jäljille, mutta pitävätkö hänen todisteensa?

PS. Jospa saisin leipomisintoni takaisin. On yhtä vaikeaa minulle kuin runon synty.  Silloin "Perhonen ylittää tien".

Nukkumaan käydessä ajattelen:
Huomenna minä lämmitän saunan,
pidän itseäni hyvänä,
kävelytän, uitan, pesen,
kutsun itseni iltateelle,
puhuttelen ystävällisesti ja ihaillen,
kehun: Sinä pieni urhea nainen,
minä luotan sinuun.
- Eeva Kilpi - 









torstai 1. marraskuuta 2012

Repojen aamu

Ennen lähtöä ehtii aurinko nousta Utsjoella (klo 8.42), mutta perillä se on jo laskenut (klo 15.07). Ehdin vasta puolitiehen, yövyn ja tulen takaisin. Lähtö on mieluinen lomaviikon jälkeen, ihan superhieno juttu. Sen jälkeen saa kaamos alkaa, olen saanut kirkasvalohoitoa pimeyden varalle.

Viestintäpäälikkö Simo Repo palauttaa mieleen kunnan synnyn. Kunta muodostui kirkon ympärille. Kirkko keskellä kylää on jäljellä. Kirkon hallinto on yhdistetty Järvi-Suomen seurakuntayhtymäksi. Tätä samaa rataa noudattaa kuntauudistus, mutta seurakuntayhtymä ei ole yhtä kuin kuntayhtymä. Onko kumpikin yhtymä menettänyt alkuperäisen merkityksensä.

Hartausohjelmat: Aamuhartaus 1.11

Hartausohjelmat: Aamuhartaus 1.11 01.11.2012
Viestintäpäällikkö Simo Repo, Espoo. Virsi 603:1-5. Virsi alkaa sanoin "Isä Jumala, nyt katso maamme puoleen". Vokaaliyhtye Human Organ.

Aamuhartaus to 01.11.2012
Simo Repo, viestintäpäällikkö, Espoo

Viime viikonvaihteessa valittiin tähän maahan noin 10.000 kunnanvaltuutettua. He tulevat seuraavan neljän vuoden ajan kantamaan vastuun yhteisten asioiden hoitamisesta omassa lähiympäristössään.

Suomalainen kunta syntyi aikanaan kirkon ympärille pitämään huolta köyhistä ja sairaista sekä opettamaan tiedon ja sivistyksen ensi askeleita. Samat asiat ovat edelleen kuntien perustehtäviä. Yhä edelleen köyhät, sairaat ja turvattomat kurkottavat anovia käsiään ja kysyvät: kuinka mekin voimme elää ihmisen elämää?

Vallanhimo, itsekkyys ja oman edun tavoittelu käyvät jokaisen ihmisen sisimmässä taistelua laupeuden, lähimmäisenrakkauden ja hyvän tekemisen kanssa. Julkisissa tehtävissä toimivien ja yhteisiä päätöksiä tekevien ihmisten sisäisen taistelun voitot ja tappiot avautuvat kaikkien ihmisten nähtäviksi ja tuomittaviksi.

Vastuullisiin tehtäviin valitut tarvitsevat ehkä enemmän tukea kuin arvostelua. Arvostelu tehdään enimmäkseen jälkikäteen, kun päätökset ja virheet on jo tehty eikä niitä voi enää peruuttaa. Tuki sen sijaan ohjaa etukäteen myös kunnanvaltuutettua tekemään oikeita ja inhimillisiä päätöksiä lähimmäisten hyväksi.

En jaksa uskoa siihen, että on olemassa hyviä ja pahoja ihmisiä. Uskon, että hyvä ja paha, rakkaus ja viha, itsekkyys ja laupeus käyvät kamppailuaan jokaisen ihmisen sisällä. Ajattelen, että tässä kamppailussaan ihmisen on hyvä asettua omantuntonsa ja Jumalan eteen kysymään, mikä lopulta on oikein ja mikä väärin.

Äänestäminen tai äänestämättä jättäminen ei vapauttanut ketään neljäksi vuodeksi kantamasta vastuuta lähellään elävistä ihmisistä. Omaa vastuutaan ei voi ulkoistaa toisille, ei edes niille, jotka on valittu kantamaan yhteistä vastuuta. Hädässä oleva lähimmäinen katsoo jokaista eteensä sattuvaa ihmistä ja ojentaa apua pyytävää kättään erottelematta kaikille. Ellemme me kaikki ole ihmisiä toinen toisillemme, ovat päättäjätkin voimattomia rakentamaan hyvää yhteiskuntaa. Perhe, sukulaiset, naapurit, työtoverit, ystävät ovat sitä turvaverkkoa, joka ehtii apuun jo paljon ennen kuin yhteiskunta tietää avun tarvetta olevankaan.

Ehkä enemmän kuin valtaa käyttämään valtuutettu on kutsuttu palvelemaan. Jeesuksen vertaus laupiaasta samarialaisesta kertoo hyvän lähimmäisyyden ohella myös huonosta maallisesta ja uskonnollisesta hallinnosta. Ne jättävät apua tarvitsevan ryöstetyn miehen virumaan pahoinpideltynä tien varteen.

Laupias samarialainen on vavahduttava vertaus erityisesti kaikille yhteiskunnallista valtaa käyttäville, sillä Jeesus kertoo sen opettajalle, jonka kysymys kuuluu: Mitä minun pitää tehdä, että saisin omakseni iankaikkisen elämän?

Uskoa ei voi erottaa arjen teoista. Yhteisten tehtävien hoitaminen ja päätösten tekeminen kertovat vastuun kantamisesta paitsi ihmisten, myös Jumalan edessä. Ihmisiä voi ehkä harhauttaa, mutta Jumalan kaikkinäkevä katse paljastaa kaiken vilpin, petollisuuden ja oman edun tavoittelun.

Jumala loi maailman paratiisiksi. Meillä ihmisillä on mahdollisuus tehdä siitä toisillemme paratiisi tai helvetti. Mitä enemmän ihmiselle on uskottu valtaa, sitä enemmän hän joutuu myös kantamaan vastuuta.

Apostoli Paavali kirjoittaa: Rakkaus ei tee lähimmäiselle mitään pahaa. Niin rakkaus toteuttaa koko lain. Se on hyvä ohjenuora kaikille yhteiskunnallisen vallan käyttäjille.

Tahtoisin tänä aamuna rukoilla kristityn rohkeutta kaikille tavallisille ihmisille ja Jumalan armoa niille, jotka vuoden vaihteessa astuvat kuntiemme valtuustoihin ja lautakuntiin.

Siunatkoon sinun päiväsi kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Isä, Poika ja Pyhä Henki.

Virsi: 603


Olinhan siellä minäkin 12 -vuotiaaksi. Sen jälkeen kävin vain lomilla syksyllä, jouluna, pääsiäisenä ja 3:n kuukauden kesälomalla. Sitten lomat olivat vain kesälomia 50 -vuotiaaksi. Seurakunnat olivat vaihtuneet muuttojen myötä, mutta 10 vuotta olin Tuusniemellä kirjoilla. Sen jälkeen alkoi hernepussinheittovaihe. Srk ei huolinut toimintaan mukaan. Olin vain se pieni kirkollisveronmaksaja. Nyt srk:ni on Deutsche ev.-luth. Gemeinde in Finnland. Maistraatin päätöksellä "muu uskonnollinen yhteisö."

 Sekaisin on seurakunnat, minä vain tanssin taudin kanssa talvitiellä. NL hajosi kauan sitten. Liittolaiset itsenäistyivät ja liittyivät Natoon. Suomi-neito on holhouksen alla, mielii länteen mutta on Isoveljen lujassa otteessa kuin neuvostoaikana, jolloin nootti palautti Kekkosenkin viihteeltä kotiin. Luomisen työ jatkuu, ei Roomaakaan rakennettu yhdessä yössä. Luottavaisesti lähden ja palaan Suomen Chicagoon viettämään kummitusjuhlaa.

Joan Sutherland - Lucia Mad Scene (1962) 

Riverside Medical Clinic: I do! I do!