perjantai 9. toukokuuta 2014

Häntä pystyyn vaikka hakaneuloilla

Kuva: Now you know why squirrels tails are so long. 

Lipposen lippokkaat:
Sattumoisin pääministerin ensimmäisiä toimeksiantoja oli mennä Roomaan sopimaan Berlusconin valtiosihteerin kanssa Elintarvikevirastosta Helsingissä tapahtuneen valmistelun jatkamisesta ja yksityiskohdista.

Google-mainokset
Kättä päälle
ja homma pitää. S-Pankin luotettava laina. Hae.
www.s-pankki.fi
Matkapoikien Risteilyt
Bussilla omalta paikkakunnalta. Toimitusmaksu netissä 0€, varaa!
matkapojat.fi/Risteilyt

- Mutta Berlusconin lähimmän alaisen mielestä tällaista hanketta ei ollut vireillä. Ajattelin, että oli varmaan sattuma, että tuollainen asia oli Suomessa tullut julkisuuteen juuri ennen vaalipäivää, Volanen muistelee.

Urpilaisen töppöset:
SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kiisti kuitenkin tiukasti näkemykset, että uutisen julkistamisaikataulu oli ajoitettu sopivasti juuri puoluekokouksen yhteyteen. 

Politiikassa ja rakkaudessa on kaikki keinot luvallisia. Valehdella saa minkä ehtii, onhan asioilla aina kaksi puolta. Aika ja talouden madonluvut kuitenkin paljastavat, miten sykli etenee puolueen puheenjohtajista huolimatta.

Palaan alkuun. Kunnan kotihoidontuella uskalsin keskeyttää työni ja lähteä vanhempieni hoitajaksi heidän omassa osakkeessa kirkonkylässä lähellä palveluja.
Äiti hoputti lähtemään takaisin, eihän minun kuulunut tehdä valintoja heidän hyväkseen. Äiti menisi laitokseen.
- Mihinkä isä menee?
- Tulkoon mukaan.
- Minä tulen omaisena mukaan.
Äidin olisi pitänyt allekirjoittaa itse laitoshakemus, mutta se jäi tekemättä.

Kirjoitin englantilaiselle parantajapapille meidän tilanteesta. En rukoillut, että he saisivat lisää vuosia vanheta. Pyysin jäljellä oleviin vuosiin mielekästä elämää.
Kirje tavoitti papin ja sain vastauksen en kirjeenä vaan ihmeenä.
Orava ilmestyi Tuuspellon pihapuihin. Äiti seurasi sen touhuja omasta sängystä. Näin oravan istumassa koivun oksahangassa lähtiessäni kauppaan. Siinä samassa asennossa se istui palatessani. Äidillä oli seuraa keväästä 1991 kesäkuun neljännen päivän alkuun 1992.  Kukaan ei ehtinyt ajatella oravaa, äiti oli poissa.

Menimme kolmestaan kyläpaikkaan naapurikuntaa ilman äitiä. Mummon orava juoksi edellä voimalinjaa pitkin kohti taloa. Mummolla on oma oravansa. Se lohduttaa minua aina oravan nähdessäni.

Politiikka menettelee toisin. Se on suuri ihmetyksen aihe vastoin parempaa tietoa, vastoin kaikkia kymmentä käskyä. Oppirahojaan he maksavat. En pyydä anteeksi isän puolesta, he kyllä ovat tienneet näinä vuosina, mitä tekevät.







 



Kohti amerikkalaista unelmaa
omien menetysten kautta
Suruliputus 11.9. 







On tullut mutkia matkaan, kun tiedän oikeuteni ja käytän oikeuttani riippumatta siitä, kuka on puolueen puheenjohtaja. Kuka jättää asemapaikkansa ja lähtee aidan toiselle puolelle vihreämmän ruohon perään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti