perjantai 29. lokakuuta 2010

Eine kleine, rote Zahl

Unen hiljainen portti aukeaa ennen aamuhartautta tänään. Utsjoella aurinko nousee klo 9.25 ja laskee klo 16.25. Kuuluttaja seitsemältä ilmoittaa auringon liikkeistä käännetyssä järjestyksessä enkä saa kiinni, milloin se näkyy Utsjoella. Nukahdan uudelleen, kun Sauli ei vielä ole tulossa haastateltavaksi.
Tänään oli viikkoja sitten ilmoitettu aika polilla, olin menossa. Se kuitenkin peruttiin puhelimitse ja siirrettiin muutaman viikon päähän. Olin jo luullut olevani vapaa kaikista pakollisista menoista, mutta on hypättävä vielä tähän hullunmyllyyn ja pitää seurata kutsuja. Itella lakkoilee ja siksi puhelinilmoitus. Tulihan kirjekin seuraavana päivänä kuten luvattiin.

Jatkoin unia ja juoksen portaita ylös kuin Tuiskun Antti ottaessaan yleisönsä. Minun tahdit tuntuivat tutulta. Tunnistan sen kitaralla soitetuksi virreksi. Oi, Herra, jos mä matkamies maan. Sopi hyvin lyhyisiin juoksuaskeleihin. Eilen esitteli aamuhartaus essu-kummin ja tänään oli äiti vuorossa. 
Essukka oli äidin sisko ja minun kummitätini. Hänestä kirjoitan hullun jutun järjestetystä avioliitosta, kovasta kohtelusta veljien taholta. Kuitenkin voin hänen saavutuksiinsa ihaillen laskea kuusi  komeaa miestä, tädin omia poikia, haudalla. Joku oli isätönkin alkunsa antaneen kuoltua. Tässä ajassa voi tapahtua kaikkea perillisten ja perinnönjättäjien kohdalla. Voi tehdä makkaran mieleisekseen hankkimalla sopivan lakimiehen. Sitä en ihmettele koskaan selvin päin.  Olen niin kännissä, että en pysy pystyssä fysioterapeuttien järjestämän taukojumpan aikana. Meniköhän viestini perille eroavasta mielipiteestä?

Katson päivän Derrickin ja sovellan monta kohtaa huumekauppiaan kilpailijan murhaan. Derrick kyselee väärän todistajalausunnon antaneelta tuntemuksia murhasta ja vaikenemisesta saaduista rahoista. Minä olen aina joutunut maksamaan puolustaessani vanhempiani ja perintöämme. Tuusniemestä on tullut rikollisella rahalla rikastuneiden diilereiden mellastuspaikka. Kaikille heille löytyy kesämökkiranta  ja minulta muukalaisten hautausmaata lapsuuskodin uimarannassa. 

Käännän kanavaa ja siellä vielä uusintana Kyrön tenttaamista menneistä tapahtumista. Se herättää inhorealistisia tunteita kuin sukupolvenvaidokseksi koottu näyttökansio. Siitä näyttötutkintomestari tuli samoihin johtopäätöksiin. Eikö se ikinä lopu, vaikka meillä ei ole enää kirjahyllytöntä ja kirjatonta kulttuuriministeriä rahanjaosta päättämässä. 
Salapoliisintyö jatkuu terveellä maalaisjärjellä. Elämäni harharetket §§§§§§§ -viidakossa ovat päättyneet runoroskikseen heitetyissä miinusmerkkisissä pankin velkavaalirahakarhukirjeissä. Onko Tuhkimo vielä elossa, kun hänen tavaransa oli kipattu muovipussissa kaatopaikkajätelaatikkoon?

Kuva Kaj Stenvall ankkajulisteet: artshop.fi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti