Mitäs me 7 -kymppiset

70 -kertainen rattijuoppo
alkaa väsyä.
 

Mauri on tehnyt tehtävänsä, Mauri saa mennä. Kuoli kuitenkin saappaat jalassa viimeisellä murtokeikallaan. Otin lehtileikkeen talteen paikallisesta julkaisusta, kun tunsin kohtalonyhteyttä synnyinkunnassamme. Kuoleman jälkeen kaivoin lehtileikkeen esille ja ajattelin. Hänestä tuli sijaiskärsijä ja minulle ihmeitätekevän kirjekuoren ihmeidentekijä. 

Kaikki epäasialliset kirjeet ovat olleet lehtileikkeen välissä tekeytymässä. Kas kummaa, kun on tullut aika on tullut neuvo. Ääni kellossa on muuttunut myönteiseen suuntaan pitkän odotuksen jälkeen.

 Sunnuntaisuomalainen Savon Sanomat 25.1.1998; viesti 


Laittoman lapsen äidin runo

Tulivat niin tyylikkäinä,
antoivat itsestään virheettömän kuvan,
liituraitapuvut, kravatit, kiiltävät kengät, 
lasit nenällä ja salkut.
JA NUIJALLA PÖYTÄÄN.

Olin läsnä, mutta ulkona kuitenkin.
Otettiin esille asioita, tehtiin muka
yhteiskunnan edun mukaisia päätöksiä.

Tuokin sliipattu mies,
takavuosina  vaalimainoksessa,
lapsiperheiden asemaa lähdössä ajamaan.
Sama mies samoihin aikoihin
lopetti yhdeltä pienen lapsen äidiltä työsuhteen,
vain kostaakseen liituraitakaverinsa puolesta,
joka oli joutunut edesvastuuseen laittomasta 
irtisanomisesta raskauden takia.
Ja edellisten ystävä, joka antoi samalle äidille
potkut samasta syystä, istuu tukevasti
kaupungin päättävissä elimissä.
JA NUIJALLA PÖYTÄÄN.

Lähtivät niin myhäillen
niin itseensä tyytyväisinä koteihinsa.
Rakastava perhekö ovella odottamassa?
Lailliset lapset lahkeissa?

Pääsivätkö päätöksillään lähemmäksi
elämänsä tarkoitusta?
Saivatko siunausta elämälleen
viemällä, kolmissa miehin,
yhdeltä pienen lapsen äidiltä,
kodin, toimeentulon
ja eteenpäinpääsymahdollisuuden?

Suuret, pienet miehet, siinäkö näyttö
todellisesta voimasta ja uskottavuudesta?
TÄLLÄISETKO PERUSKIVINÄ YHTEISKUNNALLA?
Opeta minutkin, kevyt suruharso kantamaan! / Arja-Liisa Vihavainen

Älyhammasharja yli-ihmiselle

Samaistuin virtahepoihin luonto-ohjelmassa. Maalla tuo massiivinen kasvissyöjä muuttuu vedessä vilkasliikkeiseksi joen ylityspaikan pintapelastajaksi. Vaeltava gnuulauma oli valinnut vaikean joentörmän noustakseen vastarannalle. Krokotiilillä oli runsauden pula hukkuneista antiloopeista. Virtahepo tulee saaliinjaolle ja ryöstää raatoja krokotiililtä ja syö ne suihinsa. Kasvissyöjä ei joutunut raadonsyöjän kitaan.

Virtahepona vappaehtoistyössä. Kukaan ei rahasta minun työntuloksesta verottajalle. Siitä pitää huolen Talvitytön antama suuri Hippopankki. En halua edes tietää, mitä se on saanut syödäkseen. Tyytyväisyys näkyy ja kuuluu perheleireillä. Kaikki olemme  toteuttaneet Rudolf Steinerin sosiaalista peruslakia.

Olin isovanhempien ja lastenlasten leirillä kesällä 2004. Silloin kirjoitin Säteitä -lehteen vaelluksesta, mitä teen isona. Ympyrä on sulkeutunut saadessani osallistua perheleirelle kesällä, syksyllä, talvella ja keväällä. Viimeksi leiriläiset olivat nuoria vanhempia ja pieniä lapsia. 4 -viikoinen vauva kengurupussissa palautti omat muistoni alkutekijöihin, kuinka jouduin tähän leiriin. Itku ei kuitenkaan kuristanut kurkusta, olinhan voimautunut katsomalla 1990 -luvun valokuvat syöpälapsen perheestä. Minä surin kaukomummona, perhe eli sairauden ehdoilla. Löysimme tyttöjen kanssa kivitalot ja leirillä tutustuin kivitalon tekijään. 

Mummon kaappikellon menneen ajan raksutuksesta olen siirtynyt munakellon ajastamiseen. Askarrellaan, paskarrellaan kouluissa, purskuttelen, hurskuttelen minuutin ajan nielemättä lääkettä. 
- Minuutti on pitkä aika, sanoo lääkäri, mutta on kestettävä. Lupaan käyttää munakelloa, vaikeutena ajastaminen. Käytän älyhammasharjaa, kalibroin sen ilmoittamaan minuutin ajan kesäajasta riippumatta. Sähköhammasharja on älynväläys tässä tilanteessa. Puhdistajakalat tekevät suunhoitoa meressä uiskenteleville. Eläintarhassa hippo saa katuharjalla suun puhdistuksen. Tuhmia puhuvat joutuvat suun saippuapesuun. On kaulanvalkaisuviikot ennen vaaleja.

Pikku Tipi

Elokuvan päätähti oli pikkuinen Tipi. Matka oli erikoinen meille tiettömän taipaleen takana asuville. Veneellinen keskenkasvuisia istui kiltisti paikallaan öljykankaan alla veden pärskiessä veneseen aallokossa. Jotakin epämukavaa siihen matkaan liittyi, nähty kuva oli piirretty. Saman voisi lukea sarjakuvalehdestä, mutta siihen aikaan ei sellaiseen meillä ollut mahdollisuutta. Oli vain Kansan Sanaa ja Savon Sanomia, Kuluttajaa, kauppojen asiakaslehtiä ja piilokuvia.

Matka muistuttaa venepakolaisten odotuksesta jostakin paremmasta, jota kohti ollaan menossa. Lähtisinkö uudelleen, jos tarjottaisi elokuvailtaa entiseen malliin; venematkan jälkeen valkokangas ja lankkupenkit. Ei kiitos, onhan teatterit tulleet ja menneet. Jotakin on jäänyt jäljelle siirryttyään ulkolaiseen omistukseen. Jokaiselle on katsottavansa kotonurkassa.

Hammasraha

Hammaspeikon ja hammaskeijun tarina tältä vuosituhannelta on vaiheessa. Varsinkin mitä tulee Kela -korvaukseen. Ensimmäinen oma hammaslääkärikäynti on hoitovirhe. Liian korkea hammaspaikka suussa aiheutti monta korvaamatonta ongelmaa. 8 kk -ikäiselle keijulle on varattu 1. käynti hammashoitajan luona. Kaksi hammasta ylhäällä ja alhaalla vilahti nököhampaan innostuessa keskustelemaan. Tytön äidilläkin on omat kokemukset hammaslääkäristä, joka väkisin otti pelkäävän tytön kiinni ja voimalla suoritti tehtävänsä. 

Valitin ulkolaiselle lääkärille käytännöstä hoitaa hampaitaan säännöllisesti. Hammaslääkärikäynti tarvitaan, että saa korvauksen suuhygienistin tekemästä työstä. Lääkäri katsoo minua hymyilevillä, ruskeilla silmillään ja sanoo selvällä suomenkielellä.

- Näin toimitaan köyhässä kaupungissa.

Se sisälsi lainsäädännön järjenköyhyyden lisätä päällekkäisyyksiä, kuinka Kela-korvauksia säädellään. Suomalainen asettuu sen jonon päähän, jossa saa vähän takaisin veronmaksajien rahoja Kela-korvauksina. Suomalainen ei voi käyttää halvempaa palvelua ilman välikäsiä, kun kaikesta ostetusta palvelusta voi saada takaisin miljonäärikin. Heillä on varaa koiran tekonivelleikkaukseen, mutta omasta "kauneusleikkauksesta" voi saada korvauksen (mielen)terveydellisiin syihin vedoten.
Näitä asioita arvellessaan pitää olla todella terve ja vahva. En sairasta nostaakseni Kela-korvauksia eikä vammaisen lapsen syntymä ole vanhemmille lottovoitto. Näin sanoi virkailija nuorelle äidille ja isälle, kun kyselivät lapsensa etuutta. Vammoillamme me rakastamme. Vaaleissa on liian paljon vammattomia ehdokkaita. Kaikki etuudet ensiksi itselle ja "sitten lapsille, kun loppuu".

- Eikö kukaan toivota tätä lasta tervetulleeksi?
Näin ihmetteli musta pappi kastaessaan lapsia. Hän oli antanut mallin, että nimen saanut toivotettiin tervetulleeksi aplodeilla. Kukaan ei taputtanut, kun lapsella oli kromosomihäiriö. Meillä on paljon opittavaa muista kulttuureista. Vai onko Kela meidän kulttuurin pohjanoteeraus? 

Jos suomennos olisi puuttunut,

en olisi päässyt kappaleen jäljille sen ranskankielisen esityksen perusteella. Nyt en tarvitse turvautua edes konekieliseen käännökseen. 

"Jumala on kuin pelikaani, joka tekee pesänsä korkeimpaan puuhun, mutta alhaalta tuleva petolintu tappaa poikasensa. Isä palaa onnettomana ja huolestuneena. Nokallaan tappaa itsensä; verellään kärsivällä virvoittaa pian uudelleen eloon poikasensa. Näin teki Jumala kärsimyksellään: Jalo verensä lunasti Hänen lapsensa." 
1. säkeistö Tribaut de Champagne'n laulusta.

Sama laulu keskiaikaisena koruna vie minua pukeutumisessa vanhaan aikaan. Siinä ajassahan olen syntynyt ja kasvanut enkä oikein sopeudu tämän päivän hullun myllyyn. Tulevaisuuden tutkimus jää kohta menneisyyden toteamukseksi. Pitäisi pistää kalikoita rattaisiin ja hidastaa, antaa aikaa elämälle. Se on tässä ja nyt. Muusta emme mitään tiedä. Fukushima on muistutus luonnonvoimista, joita ihmiset eivät voi hallita. 

Minulle tässä ei ole mitään uutta, olenhan aina elänyt ajanvirrassa. Poliittisesti minua on määritelty:
- syntyperän mukaan olen punainen,
- yo-tyttönä näistä lähtökohdista olen porvari kyläläisten mielestä,
- "maitoa iloisille" -valkeassa verkkarissa olen maalaisliittolainen nykyisin keskusta,
- hyytyneenä lähtöruutuun kirjoitustaidottomana olen ferrarinpunainen, 
- rippilapsena mustassa puvussa olen körtti,
- lestadiolaisen miehen kiusaamana pakana ja
- ja samasta suusta kuultuna hullu työssäni,
- hierojien edunvalvolvojan kansanedustajan määrittelemänä katuhuora,
- omaishoitajana isän kanssa hautausmaalla käydessä haudanpalvoja.


On tässä selvittämistä itselle, olenko edes äänioikeutettu äänestämään ehdokastani kuin itseäni. Vaalikirja sen vahvisti, että sama kaiku on ollut muillakin sotatraumoista kärsivien sodastapalanneiden isien lapsilla. Isänmaalliset ehdokkaat omasta mielestään jakavat kansan kahtia Suomi-neidon ei-isänmaallisiksi. Löytyisikö talvisodan henkeä tosi ison onnettomuuden sattuessa?


Herätkää! On vaalit 2011!  Zu Hause Pflegen ei ole omaishoidontuesta kiinni. Hilfe für die Helfer antaa vielä odottaa poliitikkojen ymmärrystä ettei joudu kukkapenkkiin.
"Ihmisten ymmärtämisessä on se vaara, että ymmärtävät ymmärtämisen väärin ja tunkevat liian liki." On tarve ja toteutus eroottiselle ja muukalaisten hautausmaalle.

Tavarantuhoviikot

"A kotona Valkov" ei ole soinut viime päivinä täysillä. Kuitenkin erotan vieraasta kielestä äänteitä, joita harakat opettivat Tuuspellon raitapuussa. Muuttoni jälkeen palasi asioiden hoito oikeisiin uomiin palkallisen isännöitsijän tultua as oy:n asioita hoitamaan.

Pitääkö munat hautoa vai vaihtaa, kysyy lukija lehmäturbiaalipesän nähdessään. Vieras munija otti munat itselleen eikä enää voi odottaa minulta sijaishoitajuutta. Toivon lisäksi, että hän johtajana palauttaisi eksyneet alaisensa ruotuun. Nyt ainakin voin sanoa, että kunta ei käyttänyt etuosto-oikeuttaan eikä voi vedota toistaiseksi maaoikeudessa sotaherrojen viimeiseen sanaan.

- Mehän voimme ottaa koko maan. Ne olivat niitä suurisuisten uhkauksia valkoisen totuuden puolesta. Siitä Kiviniemikin muistutti, tosin joku sen huomasi kuin säteilyn. Muut hyväksyvät, ettei kaikki suomalaiset ole sotineet isänmaansa puolesta.  

Loispistiäinen on tehokkaampi turvatessaan loispistiäisten suvun. Politiikassa isyyslomaa viettävä puskistahuutelija käyttää isyyslomansa politiikan tekemiseen. Aina tulet kuulemaan tyttären toteamuksen:

- Kuule, faija, ihan tuota en olisi sinusta uskonut. Tyttärellä on toisenlainen kokemus sodasta. Äiti raskaana kolmen pienen lapsen kanssa kotirintamalla. Isoisä kodinturvajoukkona sängynpohjalla vierihoitajana vauvalle. Isä pitää isyyslomaansa rintamalla Suur-Suomen rajoja siirtäen käskystä.

Yhtymäosakkaan vaihto olisi pitänyt tapahtua aikapäiviä sitten, että minulla olisi ollut helpompi hengittää. Kaikki meni uusiksi sillä kertaa. Sukuseura on ja pysyy. Tiedän juureni, siellä sain siipeeni. Satakieli ei ole sukupuuttoon vielä kuollut.

Käenpesän jälkeen

Tämä oli odotettavissa vieraalla paikkakunnalla. Sama karma on seurannut minua koko aikuisiän 50 vuotta. Osani on kuitenkin olosuhteisiin nähden onnellinen. Olen myötäeläjä, en hehkulampun iän jatkaja. Japanilaisella tyyneydellä nukun yöni rauhassa. Päivällä hiljaisuus painostaa.

Alku aina hankalaa enkä ole päässyt alkua pidemmälle.