Johan on markkinat ja ylihuomenna toripäivät

Viikko sitten saatiin seurata ruhtinaallisia häitä pidemmän kaavan mukaan. Häävieraat viipyivät Monacossa tarvittavan ajan, mutta häät kestivät yhden vuorokauden ajan, ettei otettu uusiksi. Meidän kuninkaallista testataan moneen otteeseen. Joku sai olla heikoimman lenkin asemassa ja laulut tulivat lauletuksi yhden illan aikana.

Kyseltiin yhtä ja toista eroottispainotteisesti. Sitten ei jää epäselväksi, mihinkä suuntaan ollaan menossa. Joku ministerikin debytoi Tangomarkkinoilla ministerinä. Se on kunniatehtävä. 

- Kyllä kansa muistaa. Markkinoiden logo sopisi puolikkaan sydämen ruhtinasparille, kun valmiiden lasten lukumäärä ei ihan vielä ole tiedossa. 

Minulla on Vitas-viikot. Ensiksi honeymoon kuumalla katolla, siitä muuttuu vuodeksi ja vuosiksi. Koti tuntuu oudon hiljaiselta, kun olen soittanut youtubesta videoita täysillä. Ääni ei kuitenkaan ole jäänyt soimaan kuin päässäni. Vitas ei taivu kuin vitakset, mutta rytmi on selkäytimessä. Tunisiassa pieni poika hurmasi minut, vaikka isi piilotti tuttipullon ruokapöydässä. Iskin silmää ja hän vastasi molempien silmien iskulla. Illalla discossa sama pieni poika jammaili lattialla tuttipullonsa kanssa.

Sitten vähän suurempi mies esitteli minut äidikseen Amerikasta. Lahden kisoista ei koitunut kenellekään mitään hyvää. Olin koko ajan tarjomassa Kyrölle tehtävää hoitaa työikäisten jaksamista. Myllylälle tapahtumat olivat liikaa. Tai mistä tuota tietää, mikä katkaisee kamelin selän. WTC:n luhistiminen karkotti turistit lomarannoilta, ja siihen puutteeseen minäkin kelpasin. Vitas on minulle miehen malli pienestä pojasta nuoreksi, laulavaksi aikuiseksi. hän suuntaa konserttimatkansa kauas itään ja ympäri maapalloa. Videotaltioinneissa on valinnan varaa.

Elävältä haudattu

Rettelöitsjät 7.11.2011  http://kemppinen.blogspot.com

Mitähän tuo Kemppisen Blogin pieni ikoni pitää sisällään. Uteliaisuus voittaa ja avaan kirjoituksen. Sehän on manipuloitu sian pää. Joku kertoi käynnistään elävältä haudattujen hautausmaalla. Kielet olivat turvonneet kuin makkarat eivätkä mahtuneet suuhun. Kirjoitus ei käsittele elävältä haudattujen ulkonäköä, vaan perinnöstä käytävää riitaa. 

Vastenmielisyys lihaa kohtaan syntyi 1980- luvulla. Sairastin keuhkoputkentulehdusta. Vahvat antibiootit eivät purreet ja akuutista vaivasta tuli krooninen. Lopetin lihansyönnin. Teeveestä näin eläinten elokuvan, jossa eläinten terveenä pysyminen varmistettiin syöttämällä niille antibiootteja. Minusta lihansyöjänä oli tullut immuuni antibiooteille. Se  on tunnustettu tosiasia, mutta mitään ei ole tapahtunut sillä rintamalla, päinvastoin on menty huonompaan suuntaan lihan kasvattamisessa ja käsittelyssä. Ravintoketjun viimeinen käyttäjä on kaiken kerääntyvän myrkyn varasto. Kuka silloin kestää sairastumatta. On liimattua lihaa ja toukista erotettua proteiiniä. Alkuperäisasukas käyttää toukkia rasvan lähteenä. Löytäessään lihavan toukkatolleron, puraisee pään poikki ja sivelee sen leivälleen. Mikä on pitkäjalkaisen vaaksiaisen ravintoarvo ja arvaako sen syödä. Kasvatin niitä kasvihuoneessa unessa kauan sitten. Se oli enneuni.

Kemppisen kirjoitus käsittelee lainhuutoa perimäänsä omaisuuteen. Sekään ei tehoa, kun on sellaiset pelisäännöt. Sijoittaja tulee ja kunnan suostumuksella ottaa sen, mihinkä on silmänsä iskenyt. Uskon vielä kuitenkin: Oikeus voittaa! se on pienestä kiinni, kuinka ymmärretään itsekenenkin oikeus. Kuntaliiton kuuntelija antaa kehoituksen juriidisessa asiassa.

- Lähde pois, kun on niin paljon riitaa.

- En lähde, vaan pidän lapsuuskodin uimarantaa muukalaisille hautausmaavarauksena. Pelastuslaitoksen opettaja tarvitsee pelastusnäytöksen harjoittelupaikalla hukkuneelle hautausmaan. Omaiset yleensä huolehtivat kuolleistaan, mutta sijoittajalle sijoituskohteen käyttöönvihkiminen vaatii ensimmäisen uhrinsa.

Kiitos, Kemppinen, myötätunnosta. Karpo ei enää tutki näitä asioita, vaan kertaa menneitä.

Epätodellista Esaiaksen päivää

Kreikkalainen Esaias saa heprealaisen vastinparin Jesaja. Kuvahakuna löysin kehräävän tytön vanhahtavan työn ääressä vanhahtavassa huoneessa. Siellä voi "kuullella kehrääjälintuu" runon ja suvenpäivän kunniaksi Eino Leinon nimikkopäivänä.

Aurinkoinen päivä antaa uuden sävyn puiston vihreiden puiden latvoihin ja lippu iloisesti liehuu. Muuten on alakulo mielessä Myllylän poismenon johdosta. Kuoleman vietti voitti. Kirjavarkasta luin viikatemiehen työtavasta. 

Likainen sukka lattialla lojui kauan sitten. Minulle oli yhdentekevää sukan olemassaolo niin kuin kaikki muukin. Tänään on paremmin, pitää näyttää tekoreippaalta, etteivät läheiset huolestu. Ilahduin tentatessani Wiljamia, ettei hän ollut sairastunut uuteen tautiin. Lääkkeitäkin oli vähennetty kesäksi kokeiden perusteella.

Tässä on kaikki tuokiokuvat, mitä Vitas laulullaan käy läpi. 
Niin minäkin, huomenna lisää.

Ikkunat auki on aamun tuuleen

Herään aamusoittoon ja Helena Juntusen lauluun. Ei ollut mitään uutta avatuista ikkunoista. Kiinni on ja pysyy. On vain virtuaalinen varoitus Explorerista. En ota sitä niin tosissani, hyvä kun jostakin tuulee.

Haen Youtubesta kuulemiani esityksiä, niitä ei löydy. Jään kuuntelemaan Berliinin satakieltä kysyen. Miksi? Näin korkeat sävelet nuoruudessa herättivät intohimoja kuuntelijaa ja esitystä vastaan. Nyt voin kuunnella, mitä haluan, milloin haluan, kenenkään kääntämättä kanavaa tai välihuudotta.
- Ihan pää tulee kipeäksi tuosta jollotuksesta. Se siitä musiikkimausta.

Etsimisestä huolimatta Jorma Hynninen ei laula Oravasta, mutta esittää Veteraanin iltahuudon. Sananmukaisesti yritin vedota sukupolvenvaihdostilanteessa tuomarin vastuulla toimitusinsinööriin ja uskottuihin miehiin, mutta heitä ei sytyttänyt minun vuoroni jatkaa vanhempieni jalanjäljissä.

Etsimiseni päivän musiikkiantia löytöni olivat kuitenkin suuntaa-antavia, mitä päivä tuo tullessaan. Ovikello soi. Postipoika ei yritä työntää luukusta mahtuvaa lähetystä postiluukusta sisään, vaan odottaa, että avaisin oven. Kiitokseksi sanoin huomenta saatuani lähetyksen ja kirjeet. Toinen niistä oli perintätoimistolta, joka muistaa meitä kaikkia suomalaisia, vaikka laskut on maksettu ajallaan. Laskuttajallekin sattuu virheitä, mutta niiden oikaisu teetättää turhaa työtä. Lakimiehen kautta turhan perinnän oikaisu tulee kalliiksi ja kestää vuosia saada rahansa takaisin. JäteKukko on yksi niistä yrittäjistä, joille ei sana kuulu. Käsky käy:

- Maksa laskusi, vaikka olet tehnyt valituksen tyhjennyskohteesta. Tämä on sitä kaukorahastusta, joka kaukorakkaudeksi maksajaa kohtaa muuttuu.

Päivän myrskyjen vaimentamiseksi pistäydyn Munkkiklubilla, mutta täällä aallot tyynnyttää: Oje Caruli - Serenade in A, op. 96 -

Täytyy tarkistaa aamusoiton luettelosta, onko kyse samasta Jorma Hynnisen ja Dominante-kuoron esityksestä. Oje Caruli (Oh, My Caroli) (napolilainen murre) (Costa) Serenate konekielinen käännös kertosäkeestä: 
Kaikki attuorno laulaa Ammore! Ammore! Ammore!
Ja risponne, attuorno, ogn'ánema OGNE ydin. 
Oje Caruli!
Laulu oli kaunista kuunneltavaa napolilaisella murteella.

Turkulainen epookki

Helle on pehmentänyt pään niin perusteellisesti, ettei jaksa evää heilauttaa. Viikko on vierähtänyt juhannuksesta ja hukkumistilostot saivat täydennystä viikonloppuna. On ollut hyvää aikaa ajatella ja sijoittaa tapahtumat oikeaan paikkaan kalentereissa ja valokuvatarinoissa. 

Heinäkuu on turkulainen tänä kesänä. Epookki antaa esimakua Mamsellien ja Mahtirouvien elämästä. Vuosi 1879 on historiallinen naisen elämässä. Se liittyy naisen vapauteen harjoittaa pienimuotoista yritystoimintaa. Kelaan nopeasti 100 vuotta eteenpäin vuoteen 1979, jolloin hankin uuden ammatin elättääkseni itseni ja yksinhuoltajana tyttäreni. Avioliitto päättyi (X) rastina ruutuun - elää avioliitossa. Oli otettava elinkautinen, tuomitaan avioeroon. Syyttömänä miehensä murhasta vangittu vapautetaan. Todetaan, että ulkopuolinen tunkeutuja oli murhaaja. 

Kunkin ajan taide ja elokuva tulkitsevat epookkeja eri tavoin. Esimerkkinä Elokuva "Säädyllinen murhenäytelmä" sijoittuu 1930-luvun  Helsinkiin. On kirjana tuttu ja sovellettavissa niin moniin murhenäytelmiin. Viimeisintä näytelmää seurasin viikonloppuna Monacosta. Ruhtinas on elänyt ennenkin, mutta viimeinen isyystesti on melkein liikaa tulevalle ruhtinattarelle. Naiset käyttävät toisenlaista valtaa tänä päivänä. On siinä kuninkaallisilla kestämistä. Biologian opettajan neuvo osui kohdallani oikeaan. Ketään en ole vetämässä vastuuseen. Tehty, mikä tehty ja tyttäret saivat hyvät geenit, mitä selviytymiseen tulee.

Miehet ovat heikoilla median kynsissä. Eivätkä he ole syyttömiä antaessaan julkisesti tietoja yksityselämästään. Jos on pitänyt erota tai erotettu, ottavatko he opikseen. Eivät osaa vaieta, vaan heidän asiantuntemustaan kysellään menneen talven lumina.

- Kyllä ne ovat viisaita.

- Kattia kanssa, tyhmiä ovat. 

Uusi tuttavuus, Vitas, vie eteenpäin tulkinnoillaan; Nessun Dorma. Hänen äänensä ei oikein sovi kuulemiini tulkintoihin verrattuna. Kolme tenoria ja Pavarotti ovat tehneet ooppera-aarian tutuksi. Teema esitti Puccinin oopperan Turandot ja sieltä Nessun Dorma löytyi. Ei ihan hukkaan mennyt tämäkään kesä oopperoiden suhteen. Kun turkulainen heinäkuu vaihtuu elokuuhun olen viisaampi, mitä käymäni sähköposti- meilaus on tuottanut tulosta. Olen ollut vähän edellä ajassa, kun pohjois- ja itäkolkka ovat jäämässä kylähullujen reservaatiksi. Sijoittajat ovat ryöstäneet maat ja alkuperäiset asukkaat ovat intiaanien asemassa. Valkoinen mies on olevinaan viisas, kun haluaa tulla haudatuksi muukalaisten hautausmaahan. Ei ole marmoria eikä kullattuja kupoleita muistuttamassa ahneudesta. On vain juosten kustuja tiejuoperoita, joista he perivät yksikkömaksuja. Ennen olivat käpykankaat ja muurahaisen polut ilman käyttömaksua vapaasti kulkea. Vihta-Puavo vahti rantojaan ja työnsi marjamiesten veneen ulapalle. Nyt haamuna vahtii ja uudet miehet seuraavat ison rikkaan jälkiä.

Projektityö

 

Sydämiä koko vuoden varalle lähetin kortissa kiitokseksi vanhemmilleni, olinhan ollut käymässä heidän luonaan kuin joka kesäloma sitä ennen. Lapset eivät enää ehtineet kiireiltään mukaan. Sain heiltä kuitenkin muistiinpanolaput ruokalistasta.

- On syöty pinaattivelliä. Olivat terveitä ja reippaita kuin Kippari Kalle muskeleineen.

Sen päivän muistan. Sitä ennen olin aina palannut kiitollisena, että vanhempani vielä jaksavat käydä maalla ja jatkaa elämää entiseen malliin. Nyt totesin.

- He tarvitsisivat jo apua silloin tällöin eteen tulevissa asioissa. Sitten äiti halvaantui ja kesän lopulla isällä todettiin syöpä. En palaisi enää lomilla vanhempieni luokse heidän passattavakseen. Vuosi meni sairaalakierteessä. Puhelin soi aikaisin aamulla. 

- Onko äiti kuollut?

- Ei, hän haluaa mennä laitokseen lopullisesti, kuulin isän hätääntyneen äänen.

- Minä tulen. Tällä matkalla olen vieläkin. Tuosta lupauksesta on yli 20 vuotta. Nyt tiedän, mitä sitoutuminen lupaukseen toi tullessaan. Seuraukset jatkuvat edelleen, siitä pitävät poliitikot huolen hallitusohjelmissaan  ja juhlapuheissaan. Luenkin netissä Omaishoitaja -Liiton 20 -vuotisjuhlaohjelmasta.

- Peruspalveluministerin erehdys - tervehdys.

Tällä paikalla on uusi nimi ja entinen on siirtynyt sosiaali- ja terveysministeriksi. Odotan sydän syrjällään mitä tuleman pitää. Rahalla ohjattiin vaaleissa, kuka tulee valituksi. Hän on nuori ja nainen. Heitä on helpompi ohjailla ryhmäkurilla. Mennään kuin pässi narun jatkona vaikka teuraaksi. Mitäpä tuolla on väliä, kunhan mennään.

Muinaismummojen muistelua