vko 44
Geriatric depression screening scale, GDS - depressiokyselyn 20. kysymys
20. Onko Teidän vaikea aloittaa uusia asioita?
o Kyllä
o Ei
- No, nythän se on ohi, tokaisivat monet osanottajat. Siinä kaikki mitä heillä oli sanottavaa. Vaihdoin maisemaa ja samalla osoitetta. Kaupunki, kirkko ja Silmäasema toivottivat tervetulleeksi. Omaishoitajat ja Läheiset ry vietti 10 -vuotisjuhlaa. Paikallinen yhdistys otti ensiaskeleita Sopeutumisvalmennuskeskuksen kurssitarjonnalla. Olivat saaneet uuden jäsenen kysymättä, haluanko siirtyä heidän leiriinsä.
Vertaistuki tuntui luontevalta jakaa kokemuksia samassa tilanteessa olevien kanssa. Virallinen taho oli sitä vastaan. Omaishoidonasioista vastaava viranhaltija palautti minut päiväjärjestykseen.
- Älä puhu omaishoitajuudesta kun et enää ole omaishoitaja etkä ole ollutkaan tällä rahoitusalueella. Kaupunki ei vaihtunut, mutta sisäinen rakenne alkoi murenemaan. Kristitty lähetti potilasjärjestöön hakemaan vertaistukea, jos sitä tarvitsen.
En ollut sopeutettava uuteen elämänvaiheeseen enkä ollut potilas. Hoidettavat olivat olleet vanhoja ja sairaita. Lahden savolaiset syntymävammajärjestöksi selvisi minulle, onhan savolaiset murteensa perusteella määriteltävä joksikin.
Nyt vaihdoin osoitetta itse pysyvään seurakuntaan. Hernepussin heittokisa oli päättynyt. Sitä pahoitteli piispakokelas kirjeellä ja minua loukkasi pahoittelu, enhän luopunut uskosta, vaihdoin vain osoitetta.
Silmäaseman lääkäripalveluja olen käyttänyt tarvittaessa. Lahti on jakautunut karkeasti kahtia. Voittajien muistoa kunnioittaen lauletaan vappuna Kaupungintalon portailla. Sotavangit on siirretty Fellmannin pellolle pois silmistä ja sydämistä.
Pysyäkseni vielä mukana hakeuduin projektikoulutuksiin itsemaksavana osallistujana, kun lähettäjä puuttui.
- Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä? kyseli kouluttaja ylemmyydentuntoisena.
- Sitä juuri en ole vielä vanhainkotipaikkaa lakanoiden välissä varannut. Oli hankittava uusi kirjoitustaito, verkkokirjoitustaito, hyödyksi asioidenhoitoa varten ja huviksi kirjoitellakseni puuta heinää ja kuutamon valkeita, kun unta ei enää riittänyt aamuneljän jälkeen.
Onko Teidän vaikea aloittaa uusia asioita? kyselee kaavakkeen laatija. 73 ikävuoden kokemuksella on ympäristötekijöiden vaikea sulattaa nähdessään minut uusien asioiden äärellä. Olin jo luovuttamassa yhteydenpidon seurakuntaani, kun uusi matkapastori tuli esittäytymään. Ilmoitin kahvinkeittäjälle poisjääntiaikeistani. Hän vastasi viimeaikaiset terveysongelmat, mutta se ei estäisi häntä keittämästä meille kirkkokahvia. Se olikin tekosyy vedoten omaan olotilaan ja olin paikkalla saksankielisessä jumalanpalveluksessa ja olen mukana tulevissakin.
Elämä jatkuu opintomatkan jälkeenkin. Surullista on huomata, että käsikoneen näpyttely vie kokoontujien huomion. Saan olla ihan rauhassa uusien asioiden edessä. Ympäristö ei huomaa mukana- eikä poissaoloa. He keskittyvät vain oman napansa ympärillä pyörimiseen ja selfieitä jakoon tilanteista. Se on itserakkauden huippu. Tehtävän hoito on sivuseikka, kunhan puhutaan filmaten, viilaten ja höyläten.
Aloittelin jo perjantai-iltana viikon 44 kirjettä kuuntelemalla Radioateljee lähetyksen. Elämäntarinan kirjoittajakurssilla Juhani kysyi, mikä on vaikuttanut eniten ja mistä aloittaisin kirjoittamisen.
- Köyhyydestä. Olenhan syntynyt sodan aikana. Rauhanehtoihin kuului mittavien sotakorvausten maksaminen. Tänään tunnen maksavani velkaa hyvinvointivaltion järjenköyhyydestä.
Bruneau Lahden kokoomusryhmän johtoon - Syrjäytetty Ratia: "Ihmettelen, miksi tilalle nostettiin täysin kokematon poliitikko" (8.1.2015 18:21)
Jos Philip Astley piti Lontoossa nykyaikaisen sirkusnäytöksen 247 vuotta sitten, järjestivät lahtelaiset asianajat ja edunvalvojat poliitikkoina näitä huveja minulle työhuoneen omistajana ja laillistettuna hierojana 1990 - 2015. Nyt syrjäytetty oli pääosassa Käsityöläistalon nurkanvaltauksessa. Hänellä oli mandaatti joltakin taholta, kun kysyin työntekemiseen vaikuttavista purkutöistä talon sisällä. Hän tokaisi, että asia ei kuulunut yhtiökokouksen käsiteltävien asioiden piiriin. Jospa kokoomuskin alkaisi hoitaa yhteisiä asioita eikä koko kaupunkia pureta alkutekijöihinsä. Torilla tehtiin jo arkeologisia kaivauksia kuoppan kaivamisen yhteydessä. Päivitetty 9.1.2015
Onko köyhillä oikeus sanoa tunteitaan ääneen, ilman että yhteiskunta tuomitsee heidät oman elämänsä epäonnistujiksi? Kuinka julma suomalainen yhteiskunta on omia köyhiään kohtaan?
Käsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Huhtamäki
Kertojat: Minna Haapkylä, Eero Saarinen ja Timo Välisaari
Tekninen toteutus: Pekka Lappi
Tuottaja: Harri Huhtamäki. Rakas isä uusinta sunnuntaillalta ilman jälkikatselumahdollisuutta naulaa minut teeveen ääreen. Kuinka vastuu vanhusten hoitamisesta tulisi jakaa lasten ja yhteiskunnan
kesken? Kun Madeleinen isä halvaantui, jätti tytär työnsä ja ryhtyi
omaishoitajaksi. Omaishoitajan työtaakka on kuitenkin raskas. (U) Se muuttaa ennakkoäänestyspäivän ohjelman "muussa uskonnollisessa yhteisössä". Ehdin äänestää huomennakin tai perjantaihin asti entisen seurakuntani ennakkoäänestyspaikassa. Jostakin syystä nukuin huonosti talviajan 1. yön. Otan CIIPAP:in pitkästä aikaa avuksi hengitykselle. Kuuden uutisista kuulen Rautavaaran bussin ja maasturin kohtalokkaasta törmäyksestä. Lähtikö äiti lasten kanssa isää vastaan, se selviää myöhemmin?
Kirkkoherra Tiina Keinänen, Laihia. Virsi 314: 1, 5-6. Virsi alkaa sanoin: "Suo, Jeesus rakkaani". Cetus Noster -vokaaliyhtye. Iltahartaus ke 16.02.2011
Tiina Keinänen, pastori, Laihia
Rauha kuuluu kristillisen uskon keskeisimpien käsitteiden joukkoon. Raamatussa puhutaan usein rauhasta – niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa. Mutta siis mikä rauha? Kenelle se on tarkoitettu? Tuo aluksi luettu raamatunteksti on peräisin Miikan kirjan neljännestä luvusta. Kyseessä on eräs tunnetuimmista profeettojen ennustuksista rauhan valtakunnasta. Vanhassa testamentissa, etenkin juuri profeettakirjoissa, rauhasta piirretään hyvin konkreettinen kuva. Profeetat lohduttavat pakkosiirroissa ja muissa sotaisissa melskeissä viruvaa Israelin kansaa tulevalla rauhan valtakunnalla.
Profeetta Miika lupaa rauhan valtakuntaa kuvatessaan harmonisen tilan, jossa väkivalta on poissa. Mitään aseita ei ole, sillä miekat on taottu auroiksi ja keihäät vesureiksi. Rauha ei näissä jakeissa kuitenkaan ole ainoastaan väkivallan puuttumista. Tekstissä rauhan voi ymmärtää myös vapautena. Herran selvitettyä kansojen riidat, jokaisella on vapaus elää sellaista elämää kuin on toivonut, ilman sotaa, ilman pelkoa. Jokainen saa istua viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla, kuten Jumala itse on luvannut.
Miika jättää sydämiimme toivon rauhasta, aivan oikeasta rauhasta, joka voi olla totta. Rauha kuuluu osana Jumalan hyvään tahtoon rakastamaansa ihmistä kohtaan. Uusi testamentti puolestaan kutsuu kristittyä toimintaan, rauhantekijäksi. Rauha ja sovinto ovat aktiivisia tapahtumia. Jeesus saa aikaan sovinnon, siis rauhan tilan, ihmisten ja Jumalan välille kärsimystiensä kautta. Matteuksen evankeliumin Autuaaksijulistuksessa rauhantekijälle luvataan Jumalan lapsen nimi. Rakkauden kaksoiskäsky kutsuu meitä rakastamaan lähimmäistä kuten itseämme. Meillä on vastuu heikoista lähimmäisistä, jotka kärsivät sodan ja väkivallan keskellä.
Jumala on olemukseltaan täydellisen oikeudenmukainen, mutta Hän on kuitenkin armahtanut ihmiskunnan. Tämä Jumalan mittaamattoman rakkauden teko voi täyttää myös meidän sydämemme rakkaudella. Toisin kuin kaikkivaltias Jumala, tilanne tässä maailmassa ei valitettavasti ole oikeudenmukainen. Tähän syypäitä olemme suurimmaksi osaksi me, me syntiset ihmiset, joten meidän käsissämme on myös tilanteen parantaminen. Jumala on antanut rakkauden lain kristitylle noudatettavaksi, niin että hän tekisi parhaansa kärsivän lähimmäisensä puolesta. Jos emme tunnusta olevamme vastuussa heikoimmista, niistä, jotka kärsivät sodasta ja väkivallasta, emme ole uskollisia myöskään sille evankeliumin sanomalle, jonka mukaan Jeesus Kristus on vapauttanut meidät synnin ja kuoleman vallasta.
Raamatusta ei toki voida löytää mitään yksiselitteistä ja kaikenkattavaa pasifistista ohjelmanjulistusta. Tämän lisäksi historia on osoittanut, että sodan ja rauhan kysymyksissä Raamatusta voidaan hakea tukea monenlaisille tulkinnoille. Raamattu kuitenkin haastaa meitä paitsi vastuuseen lähimmäisistämme, myös positiivisen rauhankulttuurin luomiseen. Kun opetamme lapsiamme pyytämään ja antamaan anteeksi, olemme itse asiassa rauhankasvattajia. Kun lisäämme tietoa maailman sodista ja konflikteista, tuomme niitä yleisen kiinnostuksen kohteiksi, ja kiinnostumisesta puolestaan syntyy halu ratkaista. Kun luovutamme lanttimme hädänalaiselle, olemme auttaneet ainakin yhtä ihmistä. Kun nousemme barrikadeille, luomme toivoa. Toivosta kasvaa muutos.
Rauha on hauras Se luiskahtaa helposti läpi sormiemme. Sovinnon tekeminen ja sovinnossa eläminen vaativat meiltä panostusta, vaivaa. Lähimmäisen rakastaminen ei ole tunnetta vaan tekoja. Rauha voidaan saavuttaa vain työllä ja valmiudella antaa anteeksi. Rakkauden kahleet sitovat meidät lähimmäiseen.
Rukoilemme Franciscus Assisilaisen sanoin:
Herra, tee minusta rauhasi väline,
niin että sinne, missä on vihaa, kylväisin rakkautta,
missä katkeruutta, toisin anteeksiantamusta,
missä epäsopua, loisin yhteisymmärrystä,
missä erehdystä, viittaisin totuuteen,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, kantaisin toivoa
missä pimeyttä, loisin Sinun valoasi,
missä alakuloisuutta, virittäisin ilon.
Niin että, oi mestari, en yrittäisi niin etsiä lohdutusta kuin lohduttaa toisia,
pyytää ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
vaatia rakkautta kuin rakastaa toisia.
Sillä antaessaan saa, kadottaessaan löytää,
antaessaan anteeksi saa itse anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.
Aamen.
Virsi: 515:1-3
20. Onko Teidän vaikea aloittaa uusia asioita?
o Kyllä
o Ei
 |
Kirkko haluaa nuorempiakin päättäjiä: "Usko hyvän ... - Yle |
Asiasta kolmanteen mikä olisi vielä kysyjän mielestä uusi asia, se pitäisi keksiä. Matto on vedetty monta kertaa jalkojen alta, että seison tyhjän päällä. Valta vaihtui 6.2.2000 Tarja Halonen aloitti presidenttinä 1. kautensa ja 2. kauden jälkeen totesi elinkautisen tulleen istutuksi.
Tuohon valintapäivään päättyi pestini omaishoitajana. Isä antoi äänensä ja seuraavana aamuna henkensä. En jäänyt yöksi Kymppihuoneeseen. Jos jotakin sattuu, saa soittaa. Oikaisin selkäni lattialle levitetylle patjalle kuin ensi kerran tullessani vanhempieni luokse jouluna 1990.- No, nythän se on ohi, tokaisivat monet osanottajat. Siinä kaikki mitä heillä oli sanottavaa. Vaihdoin maisemaa ja samalla osoitetta. Kaupunki, kirkko ja Silmäasema toivottivat tervetulleeksi. Omaishoitajat ja Läheiset ry vietti 10 -vuotisjuhlaa. Paikallinen yhdistys otti ensiaskeleita Sopeutumisvalmennuskeskuksen kurssitarjonnalla. Olivat saaneet uuden jäsenen kysymättä, haluanko siirtyä heidän leiriinsä.
Vertaistuki tuntui luontevalta jakaa kokemuksia samassa tilanteessa olevien kanssa. Virallinen taho oli sitä vastaan. Omaishoidonasioista vastaava viranhaltija palautti minut päiväjärjestykseen.
- Älä puhu omaishoitajuudesta kun et enää ole omaishoitaja etkä ole ollutkaan tällä rahoitusalueella. Kaupunki ei vaihtunut, mutta sisäinen rakenne alkoi murenemaan. Kristitty lähetti potilasjärjestöön hakemaan vertaistukea, jos sitä tarvitsen.
En ollut sopeutettava uuteen elämänvaiheeseen enkä ollut potilas. Hoidettavat olivat olleet vanhoja ja sairaita. Lahden savolaiset syntymävammajärjestöksi selvisi minulle, onhan savolaiset murteensa perusteella määriteltävä joksikin.
Nyt vaihdoin osoitetta itse pysyvään seurakuntaan. Hernepussin heittokisa oli päättynyt. Sitä pahoitteli piispakokelas kirjeellä ja minua loukkasi pahoittelu, enhän luopunut uskosta, vaihdoin vain osoitetta.
Silmäaseman lääkäripalveluja olen käyttänyt tarvittaessa. Lahti on jakautunut karkeasti kahtia. Voittajien muistoa kunnioittaen lauletaan vappuna Kaupungintalon portailla. Sotavangit on siirretty Fellmannin pellolle pois silmistä ja sydämistä.
Pysyäkseni vielä mukana hakeuduin projektikoulutuksiin itsemaksavana osallistujana, kun lähettäjä puuttui.
- Mitä sinä täällä teet, olethan kohta eläkkeellä? kyseli kouluttaja ylemmyydentuntoisena.
- Sitä juuri en ole vielä vanhainkotipaikkaa lakanoiden välissä varannut. Oli hankittava uusi kirjoitustaito, verkkokirjoitustaito, hyödyksi asioidenhoitoa varten ja huviksi kirjoitellakseni puuta heinää ja kuutamon valkeita, kun unta ei enää riittänyt aamuneljän jälkeen.
Onko Teidän vaikea aloittaa uusia asioita? kyselee kaavakkeen laatija. 73 ikävuoden kokemuksella on ympäristötekijöiden vaikea sulattaa nähdessään minut uusien asioiden äärellä. Olin jo luovuttamassa yhteydenpidon seurakuntaani, kun uusi matkapastori tuli esittäytymään. Ilmoitin kahvinkeittäjälle poisjääntiaikeistani. Hän vastasi viimeaikaiset terveysongelmat, mutta se ei estäisi häntä keittämästä meille kirkkokahvia. Se olikin tekosyy vedoten omaan olotilaan ja olin paikkalla saksankielisessä jumalanpalveluksessa ja olen mukana tulevissakin.
Elämä jatkuu opintomatkan jälkeenkin. Surullista on huomata, että käsikoneen näpyttely vie kokoontujien huomion. Saan olla ihan rauhassa uusien asioiden edessä. Ympäristö ei huomaa mukana- eikä poissaoloa. He keskittyvät vain oman napansa ympärillä pyörimiseen ja selfieitä jakoon tilanteista. Se on itserakkauden huippu. Tehtävän hoito on sivuseikka, kunhan puhutaan filmaten, viilaten ja höyläten.
Aloittelin jo perjantai-iltana viikon 44 kirjettä kuuntelemalla Radioateljee lähetyksen. Elämäntarinan kirjoittajakurssilla Juhani kysyi, mikä on vaikuttanut eniten ja mistä aloittaisin kirjoittamisen.
- Köyhyydestä. Olenhan syntynyt sodan aikana. Rauhanehtoihin kuului mittavien sotakorvausten maksaminen. Tänään tunnen maksavani velkaa hyvinvointivaltion järjenköyhyydestä.
247 vuotta sitten (Lähde: Wikipedia)
Bruneau Lahden kokoomusryhmän johtoon - Syrjäytetty Ratia: "Ihmettelen, miksi tilalle nostettiin täysin kokematon poliitikko" (8.1.2015 18:21)
Jos Philip Astley piti Lontoossa nykyaikaisen sirkusnäytöksen 247 vuotta sitten, järjestivät lahtelaiset asianajat ja edunvalvojat poliitikkoina näitä huveja minulle työhuoneen omistajana ja laillistettuna hierojana 1990 - 2015. Nyt syrjäytetty oli pääosassa Käsityöläistalon nurkanvaltauksessa. Hänellä oli mandaatti joltakin taholta, kun kysyin työntekemiseen vaikuttavista purkutöistä talon sisällä. Hän tokaisi, että asia ei kuulunut yhtiökokouksen käsiteltävien asioiden piiriin. Jospa kokoomuskin alkaisi hoitaa yhteisiä asioita eikä koko kaupunkia pureta alkutekijöihinsä. Torilla tehtiin jo arkeologisia kaivauksia kuoppan kaivamisen yhteydessä. Päivitetty 9.1.2015
Lauluja köyhyydestä - ja tuuli vastaa
Tarinoita suomalaisesta köyhyydestä ja köyhyyden ja syrjäyttämisen aiheuttamista tunteista.Onko köyhillä oikeus sanoa tunteitaan ääneen, ilman että yhteiskunta tuomitsee heidät oman elämänsä epäonnistujiksi? Kuinka julma suomalainen yhteiskunta on omia köyhiään kohtaan?
Käsikirjoitus ja ohjaus: Hanna Huhtamäki
Kertojat: Minna Haapkylä, Eero Saarinen ja Timo Välisaari
Tekninen toteutus: Pekka Lappi
Tuottaja: Harri Huhtamäki.
Poliisi: Lasten isä todennäköisesti vastaantulleen bussin kyydissä
Aamuhartaus 27.10.2014 kirkkoherra Tiina Keinänen
Kirkkoherra Tiina Keinänen, Laihia. Virsi 314: 1, 5-6. Virsi alkaa sanoin: "Suo, Jeesus rakkaani". Cetus Noster -vokaaliyhtye.
Tiina Keinänen, pastori, Laihia
Kristitty on rauhantekijä
"Hän, Herra, ratkaisee kansakuntien riidat, hän jakaa oikeutta väkeville kansoille lähellä ja kaukana. Niin taotaan miekat auran teriksi ja keihäät vesureiksi. Yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoittele sotataitoja. Silloin jokainen saa istua mitään pelkäämättä oman viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla. Näin on Herra Sebaot sanonut."Rauha kuuluu kristillisen uskon keskeisimpien käsitteiden joukkoon. Raamatussa puhutaan usein rauhasta – niin Vanhassa kuin Uudessa testamentissa. Mutta siis mikä rauha? Kenelle se on tarkoitettu? Tuo aluksi luettu raamatunteksti on peräisin Miikan kirjan neljännestä luvusta. Kyseessä on eräs tunnetuimmista profeettojen ennustuksista rauhan valtakunnasta. Vanhassa testamentissa, etenkin juuri profeettakirjoissa, rauhasta piirretään hyvin konkreettinen kuva. Profeetat lohduttavat pakkosiirroissa ja muissa sotaisissa melskeissä viruvaa Israelin kansaa tulevalla rauhan valtakunnalla.
Profeetta Miika lupaa rauhan valtakuntaa kuvatessaan harmonisen tilan, jossa väkivalta on poissa. Mitään aseita ei ole, sillä miekat on taottu auroiksi ja keihäät vesureiksi. Rauha ei näissä jakeissa kuitenkaan ole ainoastaan väkivallan puuttumista. Tekstissä rauhan voi ymmärtää myös vapautena. Herran selvitettyä kansojen riidat, jokaisella on vapaus elää sellaista elämää kuin on toivonut, ilman sotaa, ilman pelkoa. Jokainen saa istua viiniköynnöksensä ja viikunapuunsa alla, kuten Jumala itse on luvannut.
Miika jättää sydämiimme toivon rauhasta, aivan oikeasta rauhasta, joka voi olla totta. Rauha kuuluu osana Jumalan hyvään tahtoon rakastamaansa ihmistä kohtaan. Uusi testamentti puolestaan kutsuu kristittyä toimintaan, rauhantekijäksi. Rauha ja sovinto ovat aktiivisia tapahtumia. Jeesus saa aikaan sovinnon, siis rauhan tilan, ihmisten ja Jumalan välille kärsimystiensä kautta. Matteuksen evankeliumin Autuaaksijulistuksessa rauhantekijälle luvataan Jumalan lapsen nimi. Rakkauden kaksoiskäsky kutsuu meitä rakastamaan lähimmäistä kuten itseämme. Meillä on vastuu heikoista lähimmäisistä, jotka kärsivät sodan ja väkivallan keskellä.
Jumala on olemukseltaan täydellisen oikeudenmukainen, mutta Hän on kuitenkin armahtanut ihmiskunnan. Tämä Jumalan mittaamattoman rakkauden teko voi täyttää myös meidän sydämemme rakkaudella. Toisin kuin kaikkivaltias Jumala, tilanne tässä maailmassa ei valitettavasti ole oikeudenmukainen. Tähän syypäitä olemme suurimmaksi osaksi me, me syntiset ihmiset, joten meidän käsissämme on myös tilanteen parantaminen. Jumala on antanut rakkauden lain kristitylle noudatettavaksi, niin että hän tekisi parhaansa kärsivän lähimmäisensä puolesta. Jos emme tunnusta olevamme vastuussa heikoimmista, niistä, jotka kärsivät sodasta ja väkivallasta, emme ole uskollisia myöskään sille evankeliumin sanomalle, jonka mukaan Jeesus Kristus on vapauttanut meidät synnin ja kuoleman vallasta.
Raamatusta ei toki voida löytää mitään yksiselitteistä ja kaikenkattavaa pasifistista ohjelmanjulistusta. Tämän lisäksi historia on osoittanut, että sodan ja rauhan kysymyksissä Raamatusta voidaan hakea tukea monenlaisille tulkinnoille. Raamattu kuitenkin haastaa meitä paitsi vastuuseen lähimmäisistämme, myös positiivisen rauhankulttuurin luomiseen. Kun opetamme lapsiamme pyytämään ja antamaan anteeksi, olemme itse asiassa rauhankasvattajia. Kun lisäämme tietoa maailman sodista ja konflikteista, tuomme niitä yleisen kiinnostuksen kohteiksi, ja kiinnostumisesta puolestaan syntyy halu ratkaista. Kun luovutamme lanttimme hädänalaiselle, olemme auttaneet ainakin yhtä ihmistä. Kun nousemme barrikadeille, luomme toivoa. Toivosta kasvaa muutos.
Rauha on hauras Se luiskahtaa helposti läpi sormiemme. Sovinnon tekeminen ja sovinnossa eläminen vaativat meiltä panostusta, vaivaa. Lähimmäisen rakastaminen ei ole tunnetta vaan tekoja. Rauha voidaan saavuttaa vain työllä ja valmiudella antaa anteeksi. Rakkauden kahleet sitovat meidät lähimmäiseen.
Rukoilemme Franciscus Assisilaisen sanoin:
Herra, tee minusta rauhasi väline,
niin että sinne, missä on vihaa, kylväisin rakkautta,
missä katkeruutta, toisin anteeksiantamusta,
missä epäsopua, loisin yhteisymmärrystä,
missä erehdystä, viittaisin totuuteen,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, kantaisin toivoa
missä pimeyttä, loisin Sinun valoasi,
missä alakuloisuutta, virittäisin ilon.
Niin että, oi mestari, en yrittäisi niin etsiä lohdutusta kuin lohduttaa toisia,
pyytää ymmärtämystä kuin ymmärtää toisia,
vaatia rakkautta kuin rakastaa toisia.
Sillä antaessaan saa, kadottaessaan löytää,
antaessaan anteeksi saa itse anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään.
Aamen.
Virsi: 515:1-3
