perjantai 5. elokuuta 2011

Kirkastussunnuntai


Aamuhartaudessa kaksi naista keskustelee sunnuntain kirkkovuoden teemasta. Se on ilmestys. Minulla on kaikenlaisia ilmestyksiä. Vitas saa minut rauhoittumaan ilmestymisellään ja laulamalla Ave Maria:n. Kohtaamani ilmestykset eivät ole ystävällisiä eivätkä kohtele minua kunnioittavasti. He ottavat esittelijän vastuun ja tekevät tiettäväksi, että minkä esittelevät asian päättämiseksi, esittelijän esitys voittaa YYE:n kannattamana. Jos uskallan päätöstä arvostella, kuulen tuomionjulistuksen.
- Maaoikeushan sen viime kädessä päättää. 
Näin Tuusniemellä, velattomassa kunnassa, käärme nielee jo omaa häntäänsä. Sijoittajille on annettu rahastusoikeus tekaistuilla laskuilla. On palattu vihapuheissa ja -teoissa vuoden 1918 punaisten ja valkoisten aikaan. Minä en tunne syyllisyyttä tuohon aikaan, vaan myötätuntoa ja surua suvun kohtaloista.


 Viimeinen suukko kuolevan äidin poskelle.

On ollut ihme ja ilmestys, kun palasin vanhempieni omaishoitajaksi 1991 ja palasin takaisin 2000. Eikä ajasta ole tullut sen selvempää. Puhutaan vuoden 2008 lamasta. Minulla ei ole mielikuvaa, joten sillä ei ollut vaikutusta. Pieniä laskutuskärhämiä perimään myi valkopää meidät kaikki velallisina ulkolaisen perinnän kohteeksi. Koko maan velalliset ja velattomat hoitelee perintätoimisto INTRUM JUSTITIA.

 "Kyllä yksinkertaiset esitykset voivat olla kauniita"

Miksi samasta laulusta monta videota. Se on kielikysymys. Käsin ja asein puhutaan, kun ymmärretä ei kieltä. Lännessä englanti, idässä venäjä, kiina tulkitsee laulun sanat. Minulle yksinkertainen esitys on puhuttelevampi kuin loppuunkuluneet sanat
- I love you!
-Wo Ai Ni Men. Sai varauksettoman hyväksynnän tytöltä, jolle yritän siirtää perimää rakkaudesta.
- Sodassa simputtivat ukot, nyt simputtavat akat. Organisaatioissa on sisäiset ohjesäännöt ja sovitut tavat, millä saadaan joku korvennettua hulluuden partaalle. On keksittävä selviytymiskeinonsa. Fyysisen kidutuksen aiheuttama tuska loppuu, kun heittää henkensä. Raadolle voi tehdä mitä tahansa, kuopata kuin koiran tai haudata kirkollisin menoin. Kuoltua on myöhäistä tuoda seppeleitä haudalle. Tuusniemen kunnanjohtaja koirineen kävi katsomassa juuri peitettyä hautaa. Koira nosti takajalkaa ja jätti oman jälkensä. Tämä on sitä priorisointia, kuka saa tehdä mitäkin ja keneltä se on ehdottomasti kielletty.
- Onko kissa kuollut?
- Etkö sinä lue lööppejä?
 Nyt elämme tätä aikaa. Vanhan äidin ja vapisevan Isoäidin muisto elää.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti