lauantai 30. kesäkuuta 2012

Pappi kyydissä kätilönhakumatkalla

Vitas 火车 请 停下 / Odota, turkkilainen E 

VITAS 2008/10/25 火車請停下 Wait, Steam Engine_週末之夜

 

 

Aurinko nousi Kuusamossa 12.6. ja laskee tänään 30. kesäkuuta. Kesästä jäljellä on päivä, jolloin totean; on kesä mennyt, tunne lämpöä en nyt. Sen myötä on mennyt paljon muutakin eikä se haikailemalla tule takaisin.

 

Minua odotetaan näyttäytymään koulutapaamisessa Saunaniemen tyhjäksi jääneessä koulukiinteistössä elokuussa. En tunne minkäänlaista vetovoimaa lähteä. Jyväskylässä Omaishoitajapäivillä pääpuhuja otti Iltalehden ja luki lööpin. Vanhus ampui hoitajaansa Tuusniemellä. Se kolahti minuun, olihan hoitaja käynyt meillä nuorena opettajana. Nousin ylös ja ilmoittauduin, siellä minä olin vanhempieni hoitajana. Olin muka ylpeä omasta selviämisestä elävänä silloin. Myöhemmin olin jotakin muuta, jos suuressa joukossa erottuisin kuin Otto Frank palatessaan keskitysleiriltä.

 

Kävin kouluni vieraalla paikkakunnalla. Kodin ja koulun välillä ei ollut yhteistyötä. Jokaisella oli oman osansa vahtiminen tärkeämpää kuin edes jollakin tavalla osallistua keskenkasvuisen tytön koulunkäyntiin. Olin aina se naapurin Elisabeth kun Hyacinth Bucket käski kahville silloin ja yllätysvierailuilla sen jälkeen. EVVK.

 

- Ich komme, ja oli jo tullut. Postinkulku oli hidasta ja tuloilmoitus tuli tulon jälkeen. Aiheutti hämmennystä pienellä kylällä mantereen puolella. Koululta olisi opettaja lähtenyt tuomaan järven yli, mutta saksalaiset katsoivat parhaaksi palata taksilla Kuopioon. 

- Meillä ei turkkilaisia kaivata, huokasi Rouva Äitini helpotuksesta. 

 

- Odota turkkilainen, olisi ollut ratkaiseva pyyntö lähteä tuntemattomaan maailmaan, kun Berliinin muuria pystytettiin idän ja lännen välille. Nyt muurit on pystytetty kunnissa alkuperäisten ja sijoittajien välille. Vihtaniemelle ei ollut paluuta lapsuuskodin jakamisen jälkeen. Miksi minä palaisin muistelemaan kansakouluaikaa nurkkaan ahdistettuna, kun olen sieltä yhteiskunnan murroksessa selvinnyt elävänä? Se herättäisi samoja kauhunhetkiä kuin lähteä oppaaksi keskitysleirille. 

 

- Voisiko Vihtaniemelle mennä yöksi?

- Kukaan ei ole siellä siivonnut eikä kukaan olisi sinua palvelemassa. Ne ajat ovat auttamattomasti ohi.

- Eno kuitenkin lupasi, että tässä on sinulle mökkiä niin kauan kuin minä elän. Niin, ja pidinhän sinua hengissä sokerivedellä, kun eno ja Saima olivat viemässä verenmyrkytykseen ja tulirokkoon sairastunutta siskoa epidemiasairaalaan Kuopioon. 

- Pitäisikö minun olla palvelijasi vielä vanhoilla päivillä? Ei se paljoa auttanut elämää, kun tulit kesälomalle mukana vaaleanpunainen lankakerä virkkaamaan lukunuttua lähetyksen hyväksi. Tämän päivän mittapuun mukaan se oli yhtä arvokasta kuin Ahtisaaren rauhantyö kiertää maailmalla puhumassa, mitä on tullut tehdyksi.

 

Avasin illalla Suuren Kuun lähettämän kirjapaketin. Odotti sitä hetkeä, kun kuolinpesän rahat olisin saanut pois käsistäni. Ne polttivat kuin vanha raha, jolla ei enää olisi katetta parasta ennen päivämäärän vanhetessa. Sain ensimmäisen tekstarin osuuden näkymisestä tilillä. 

Radioateljeen esitys Talo maalla vei minut kauas tai syvälle rentoutumisen tilaan. Paketista paljastui Kätilö, erilainen kuin olin kuvitellut. On luettava päivänvalossa eikä yön pimeinä tunteina. Silloin on nukuttava sikeästi, kun saa uunenpäästä kiinni. Uupumus unen puutteesta on ohi. Huomenna kutsun itseni aamukahville. Tänä aamuna seurustelin Timo Teräsvuoren äänen kanssa. 

- Jog on, my honey, jog on! Kehoittaa hän nousutahdiksi ja lausuu Saima Harmajan runon päivän mietelauseeksi. Voiko ihanammin päivän enää alkaa. 

 

Vitas - Belorussia 5-8-2010 ~ by Maggam ~

 

perjantai 29. kesäkuuta 2012

Villisorsan valitus

VITAS - Мама. Витас в Пекине / MAMA. Vitas in Beijing

Сольный концерт в Пекине, 2007г. / Solo concert in Beijing, 2007

On suuri sun rantas autius
[Suomalainen kansansävelmä. V.A. Koskenniemi = Veikko Antero Koskenniemi, 1885-1962. Valkeat kaupungit, 1908.
Lähde Musiikkia oppimaan, Fazer, 1958, 174.]
1. On suuri sun rantas autius,
sitä sentään ikävöin
miten villisorsan valitus
soi kaislikossa öin.
2. Joku yksinäinen, eksynyt,
joka vilua vaikeroi,
jok' on kaislikossa kierrellyt
eik' emoa löytää voi.
3. Sun harmajata aaltoas
olen katsonut kyynelein:
ens surunsa itkenyt rannallas
mun on oma nuoruutein.
4. On syvään sun kuvasi painunut
ja sitä ikävöin.
Olen villisorsaa kuunnellut
ma siellä monin öin ...

Vitas-Let sanoa 1. on poistettu, 

ehkä Маша и Медведь - Двое на одного (Серия 36) välittää enemmän.

Vitas välittämisessä "Let Them Talk" Ether 10.1.2012

torstai 28. kesäkuuta 2012

Punaisen heinäkuun 1/8 isä

Vitas - Belarus (Белоруссия) 2003

9th May 2003 - Russian Great Victory Day, Red Square in Moscow źródło / source: YT - julia1988vitas

Voisiko vastakkainasettelun aika olla ohi 71 vuoden kuluttua syntymästäni? Vedotaan ystävyys- yhteistyö- ja avunantosopimukseen ja toimitaan epäluuloja herättävällä tavalla. Näin toimii avoin yhteiskunta suljetun yhteiskunnan säännöillä. Olen oman aikani lapsi, viettänyt syntymäkunnassani 12 ensimmäistä ikävuotta. Tarvitaan kuntauudistus poliittisten päätösten seurauksena. Näin valkoinen mies houkutteli ja loppujen lopuksi pakotti intiaanit reservaatteihin ja otti heidän maansa. 
Suomi-neito on luopunut kuntalaisistaan maaseudun autioitumisen seurauksena. Sijoittajat ovat saaneet halvalla rantatontit viihde- ja vapaa-ajanviettoa varten. Kunnat ovat hyötyneet velaksi ostetuista sijoituksista. Nyt pitäisi alkuperäisten asukkaiden ryhtyä heidän sijoituksilleen maksumieheksi parantamalla teitä, lisäämällä yhteyksiä 100 megan nopeudella, vesiosuuskunta tarvitaan juomaveden kuljettamiseksi satojen kilometrien päästä Juojärven ympäröimään Vihtaniemeen. Jätevesijärjestelmä tarvitaan nurkkaan kusemista varten. 

Poliittiset päätökset vetävät kuntarajat uusiksi jos jonkinlaisen tekosyyn perusteella. Koskaan en ole tuntenut olevani häviäjän puolella. Sitä oli koko Suomi-neito hävityn sodan jälkeen. Naapuri saneli rauhanehdot, nyt puolueet nostavat omat päätöksensä yhteiseksi hyväksi koko Suomelle näkemättä metsää puilta. 
Vasta verkkokirjoitustaidon opittuani on maailmani laajentunut oikeaan suuntaan. Ken tietä käy on tiensä vanki, vapaa on vain umpihanki. Sen tiesivät vanhempani 1900 -luvulta lähtien. Eikä asenteet ehtineet muuttua vanhempieni eläessä. Isäni kohdalla yhteiskunnan takaperoisuus näkyi valkoisten sotaherrojen ylemmyydentuntoisuutena. He eivät olleet enää lisääntymiskykyisiä. Lapsettomina saivat kunnalliset palvelut. Kun torpparinpojalle löytyi hoitaja omasta perheestä, joutuivat kunnan viranhaltijat paniikkiin, kun olivat saaneet huseerata kunnan rahojen kanssa kuin omiensa.

- Kyllä ne ovat viisaita. Heidän lapsensakin ovat viisaita seuratessaan isiensä jälkiä. Pojista ei polvi parantunut, päinvastoin alkoi Suomi-neidon alamäki isän kuoleman jälkeen uuden kuningattaren aloittaessa elinkautista valtakautta. Rikospaikalle en palaa sattuneesta syystä. Kokoustan suvun kanssa itänaapurin kainalossa. Voiton juhlin seuraavan kerran Pietarin toritansseissa Vitasin tahdittamana.

VITAS 2007/11/17 女占卜者/ Fortune Teller_週末之夜

Onni on mennyt menojaan 29.6.2012

keskiviikko 27. kesäkuuta 2012

Kotona taas


Aamuhartaus 27.6

Aamuhartaus 27.6. Katekismussarjassa teologian tohtori Niko Huttunen, Espoosta puhuu 9. ja 10. käskystä Virsi 214: 3. Radion kamarikuoro, joht.Timo Nuoranne. Urut: Harri Viitanen, Viola da gamba: Markku Luolajan-Mikkola

Seisoin kadunkulmassa odotellen tilaisuuden alkua. Oli saatava loppu 30 vuotta sitten alkaneelle sukuuntuodulle tuttavuudelle. Kaksi käskyä yhdellä selityksellä on enemmän kuin totta omaishoidon kylkiäisenä tulleelle omaisuudenhoidolle. En jaksa enempää ajatella koko asiaa. Tämän himohomman vahvistaa perintölaki. Kun ei ollut lapsia perimään, sai leski himollensa täyden vastineen vanhempieni elämäntyöstä ja asunto-osakkeesta.  
Monta lakia kirjoittaisin uusiksi. Valkoisena veteraanina en lupaisi kuoltua havuseppelettä haudalle enkä lionsina hautamuistomerkiin pistäisi näkyviin omaa puumerkkiä nälkään, punaisina ja köyhien joukkohautaan haudatuille. Kukapa sitä kissanhännän nostaisi, jos ei kissa itse.
- Anna meille meidän jokapäiväinen leipämme, kerjäämättä!

maanantai 25. kesäkuuta 2012

Postimerkki ja palvelu


Aamuhartaus 25.6 

 

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Maanantaina nousi, sunnuntaina laskee Kemissä

Sen pituinen se, tämän kesän juhannusvierailu. 30 kesää Onneli armaan Annelin kanssa soutaa ja huopaa lopullista erotuspäivää koko viikon. Ei päästy asiassa eteenpäin, siksi on lähtövaikeus tänään tai huomenna ehtiä Hyvinkäälle ajoissa tiistaiksi. Mopoauto kolaroi ambulanssin kanssa risteyksessä, miehet mopoautossa kuolivat. Vaihdanko kulkupelin ja kuljettajan turvallisemmaksi, siitä sovitaan huomenna. 
Vanhan palvelijan äänentoisto on kunnossa. Kuuluttaja suomentaa laulusarjan, An die ferne Geliebte, osat pilvistä korkeuksiin. Olen korkealla ja pilvet matalalla Juhanista Eevaan juhliessa.

Musiikkia vanhasta Euroopasta. YLE Radio 1 09.05 - 09.53 Mendelssohn: Hebridit (Wienin filharmonikot/Christian Thielemann). Beethoven: An die ferne Geliebte, laulusarja (Dietrich Fischer-Dieskau, baritoni, ja Gerald Moore, piano). Mozart: Rondo viululle ja orkesterille nro 1 B-duuri (Julia Fischer ja Alankomaiden kamariork./Yakov Kreizberg). Telemann: Konsertto nokkahuilulle, huilulle, jousille ja continuolle e-molli (Matthias Maute, Sophie Lariviere ja Ensemble Caprice/Matthias Maute).

Laps' laajan synnyinmaan

Konekielinen käännös jää muistiin seuraavaa kaukaista rakastettua varten. Mitenkä kaikki menikään.

Synopsis

Toisin kuin Schubert-Müller laulu-jaksoa, kuusi kappaletta tai jaksojen die Ferne Geliebte eivät muodosta kronologisen tarinan johtamassa päätökseen. Beethoven itse kutsui sitä Liederkreis die Ferne Geliebte eli ympyrä tai rengas laulun, ja se on niin kirjoitettu, että teema ensimmäinen biisi ilmestyy kuin tekemisen viime muodostaen "ympyrän" (Liederkreis) - rengas kuvallisia tunne sormella renkaan rakkauden token - mieluummin kuin "sykli" (Liederzyklus) merkityksessä ohjelmaa tai draamaa. Tämä temaattinen vallankumous ilmenee myös tunne ja omahyväisyydestä ja sanoja.
  1. Hän istuu rinteessä katsot kaukainen paikka, jossa ne ensimmäisen kerran, ja tunne eron tuskaa, hän päättää, että hän laulaa lauluja välittää tunteita yhdestä rakastava sydän toiselle.
  2. Hän etsii itseään ja tunteitaan kanssa maisemaan ja sumuinen kukkuloilla, lähettää hänen kärsimyksensä laaksoon, jossa pehmeä tuulet voivat rauhoittaa, ja sisäänpäin tuskaa hänen rakkautensa metsään syvyyksiin: Näissä hän voi aina olla hänen kanssaan, vaikka vaikka hän ei voi mennä häntä.
  3. Tämän ajatuksen hän tarjouksia pilviä ja puron tervehtimään häntä ja pikku linnut laulaa hänelle hänen valituksensa, ja lännessä tuuli kuljettaa hänet hän huokaisee kuin viime säteet auringon, ja puron toteuttaa kyyneleensä rakkauden hänelle.
  4. Hän on enraptured, ajattelematta kuinka pilvet ja linnut näkevät hänet - hän olkoon kustannuksista heidän kanssaan! Näillä Breezes soittaa kun rintaansa ja hiuksissa - olkoon hän jakaa tällä iloksi! Ja hän on nähdä itsensä puron, ja kuvan virtaa takaisin hänelle.
  5. Ihanassa toukokuussa, kun luonto on täynnä, ja pääskyset rakentavat pesänsä rakkauden asua sisällä niiden morsiamen vuodepaikkaa, ja kaikki mitä talvi on erotettu jälleen yhdistynyt pariaan, se on vain oman rakkautensa, joka ei ole kevät , ja kaikki he ovat kyyneleet.
  6. Niinpä hän lähettää hänelle kappaleita hän on kirjoittanut, ja hän laulaa niitä lyyra kun punainen sunset kuuluu yli sinisen meren takana kaukainen vuori: hän laulaa mitä hän on laulanut, artlessly alkaen täyteys hänen sydän, ulos kaipuuta, ja nämä laulut voittavat mitä pitää ne niin kaukana toisistaan, ja tulee liittyä yksi rakastava sydän muille.

lauantai 23. kesäkuuta 2012

Mieletön maailma

Sinun kanssasi tähtisilmä - Erkki Junkkarinen 

 

Talvella vanhan äänentoistajan silmä sammui kuin aurinko. Ääntä ei enää kuulunut ja punainen valo sammui. Loppuunkäytetty, arvelin itsekseni. Enää en voisi kuunnella Mein Welt -levyä enkä radiota, olihan se ainoa soittopeli siihen tarkoitukseen. Keräsi pölyä ja tänään sitä imuroin peittääkseni koko aparaatin yöpöydäksi sängyn viereen. Kasettipuoli sai virtaa, jospa johto on irronnut radiosta. Kokeilin johdot ja kaiuttimesta kuului huokaus. Radio on elossa. Etsin aseman kohdalleen. Sieltä kajahtaa laulu "sinun kanssasi tähti silmä". Ihanaa, kaiuttimilla vahvistettuna.

 

Oi ihana toukokuu! Englantilaista huumoria, muuta ei olekaan näin julkisesti. kaikki ymmärretään väärin. 10 kirjaa vallasta kehottaa lukemaan Asterixin, antaa luvan nauraa vallanpitäjille ja ehkä vähän itselleenkin.

Näistä levyistä en luovu kaikuu viimeisenä Äänisen aallot ja aamulla uudelleen. Juhannus on ohi, on pysytty keskiarvoissa tieliikenteessä, hukkuneissa ja tulipaloissa. Ulkomailta Mehmel Ali Depar on samaa mieltä kanssani mielettömästä maailmasta. 

 

Olen ilahtunut kuullessani juhannusyön heinänkorjuusta. Naapurit tulivat auttamaan, kun palasivat kokolta. Lapset tekivät työtä käskettyä ajouran aukaisussa. Vanhemmat osuutensa ja  paalit on katon alla. Poliitikot lomalla syksyyn asti. Raskat työt vaativat raskaat huvit. Töistään on huolehdittava, vaikka juhannusyönä, jos sade uhkaa kastella pellolla olevat kuivat heinät. Siinä on oikean työn ja tyhjän työn tekemisen ero. Poliitikko lähtee sairauslomalle töpättyään. Itsenäinen ihminen huolehtii oman osuutensa voidakseen jatkaa juhannuksen jälkeen katumatta, ettei ehtinyt juhannuksen viettoon.

 

Toisen esteetön elämä on este minulle viettää juhannusta kuin silloin ennen. Lähetin lapset maalle juhannukseksi. Jäin itse kaupunkiin jatkamaan työtä. Oli kylmä juhannus. Mummo kyseli puukkoaan heinäkuussa. Sitten hän muisti, missä viimeksi oli sitä tarvinnut. Juhannuksena makkaranpaistokeppejä vuollessaan ja puukko oli turkin taskussa. Kaikki nämä muistot ovat menneestä maailmasta. Ne palautuvat mieleen, kun sodan aikana joutuu paikkoihin, jotka ovat tuttuja rauhan ajalta.

 

Äänisen aallot - Elokuvasta Kenttäpostia osa 2 (1942) - YouTube.flv

Valitsin levyn vuosiluvun ja kenttäpostin perusteella. Minussa soi isän sotakokemukset enkä niitä vaienna koukuttamalla itseäni muistamattomaksi ja olemattomaksi.

 

Pirun pienessä jollassa jumalanpalveluksessa

Äänikirja: Välskärin kertomuksia | Tv | Areena | yle.fi 

 

Wau, joku lukee Välskärin kertomuksia minulle valmiiksi. Sattumalta kuulin monotonisen äänen, terästin kuuloani ja tutulta kuulosti setä Sakariaksen teksti. Munkkiklubin tekstejä olen lukenut ääneen jälkikäteen pitämättä taukoja. Sitten joku pyysi lisäämään kappalejaot, että ehtisi vetää henkeä välillä. Näin kuulemani perusteella kirjailijan tekstiä vertaan kappalejakoa blondivitsiin. Kuulokkeet korvilla blondi tottelee käskyä.

- Sisään, ulos, sisään, ulos, sisään, ulos sisään, ulos, sisään, ulos, sisään!!!!!

 

Kirjoitukseni soljuu vaivattomasti, en ajattele sisään - ulos hengitysrytmiä. Hengitysharjoitussessiossa on hengittelijän pidettävä rytmi. Jos hengityskatkos tulee, on ohjaajan pidettävä huoli, että rytmi palautuu. Näin jatketaan 1½ tuntia. Sitten lempeästi ilmoitetaan session  päättymisestä. Elämä on auennut kuin suuri urheilukassi. Vetoketju pitää sulkea viipyillen ja nauttia alitajunnan opetuksesta.

Kirjoittamissesani on sama rytmi. Blogger aiheuttaa katkoksen, teksti on hävinnyt ja minulla sydänpysähdys. En saa juonenpäästä kiinni ja toisto on mahdotonta. Hengitysrytmissä voin pitää katkoksen, tai pihistä vähän ahdistuneena. Sitten rytmi palautuu. Jos sydän lakkaa sykkimästä, pysähtyy, rytmin löytymiseen tarvitaan sähköisku. Ensiapu saattaa olla niin rajua, että kylkiluut murtuvat rytkytyksestä. 

 

 

Puhumaton Helmi näki miehensä sydänpysähdyksen sairaalan käytävällä pyörätuolia työntäessä. Sydän saatiin elvytettyä, mutta katkennut kylkiluu aiheutti sisäisen verenvuodon ja Helmin omaishoitaja oli mennyttä. Helmin huuto purkautui ilmoille ilman sanoja. Sanaton oli meidän kohtaaminen sairaalassa. Hän muisti meidän keskustelut, jotka itse olin unohtanut. Hän palautti minulle, mitä olimme toisillemme opettaneet. Senkin voin laskea työvoitoksi itselleni Helmin opetuksessa. 

 

Kaikkea pitäisi kerrata www-sivuilta ja facebookissa. Kertaus ei pysy päässä enempää kuin vesi sorsan selässä. Näen ja kuulen punaista, jos joku tarjoaa minulle menemistä nettiin arjenasian ratkaisemiseksi. Tämän juhannuksen punainen on buranakapseli. Se ei ole aiheuttanut allergista reaktiota kiduksissa. Taidankin turvautua mietoihin käsikauppalääkkeisiin, joiden teho on plaseboa. Lääkäri määrää huumetta, joka pistää pöntön sekaisin ja hidastaa liikkeen. Sitä kokeili Bergman ja meni mielisairaalaan. Huomasi, ettei se ollut oikea paikka ja suuttui. Muutti maata ja teki mittavan elämäntyönsä käsityönä. Maailma tekee meidät hulluksi.

 

 

Tämän juhannuksen kokemuksia jaetaan kutsuvieraiden kanssa juhannusjunassa. En osannut eläytyä toisten kokemuksiin suljetussa tilassa. Vaihdoin tv-kanavaa jalkapallo-otteluun ja radiokanavaa Radioateljeen perinteiseen Juhannukseen. Omat kokemukset ovat pinnassa Lahti - Järvelä - Hennala välillä lättähatussa. Ulkolaiset hyppäsivät pois Hennalan valottomalla seisakkeella. Siitäkin on kokemukset, kuinka pääsisi Seurahuoneelle. Sille kerralle nauramme makeasti vielä tänä päivänä. 

Aamunpäivän peliuutinen jackpotin voittonumerot juhannuksena 2012. On aikoihin eletty. 

perjantai 22. kesäkuuta 2012

Juhannusmatkamies


Iltahartaus 22.6

Perjantai-iltaisin kuullaan hartauksia elämänkaaren vaiheilta. Teologian tohtori Pirkko Lehtiö, Helsinki. Virsi 531: 2, 3. Virsi alkaa sanoin "Lähtöhetken lähetessä". Sopraano Soile Isokoski, ..

Uskomattomat uskonmenot saivat englantilaisen papin voimaan pahoin. Kalastusvene keikkui niin lujaa, että pappi-parka piti tuoda rantaan. Toinen oli woodoomenojen eläintenuhraus verisesti, pappi poistui paikalta. Afrikan josssakin kolkassa uskotaan jo Jeesuksen tulleen toisen kerran. Se oli ensimmäinen uskonnollinen keskustelu uskovaisten kanssa.

Nyt pitäisi olla matkalla juhannusjunassa. Kävelen myöhemmin asemalle toinen päämäärä mielessä ja toiset syyt lähteä. Sitä ennen käyn mopoautolla Hyvinkäällä. Talvityttö hyppää narua vielä tänä kesänä ja ajelee mopoautolla. Mummo ehtii katsella maisemia. En vielä ole oppinut muistamaan tietä, jota olen kulkenut silloin tällöin jo 20 vuotta. 

Sokeutunut Toivo asui yksin vanhustentalossa. Radiomafia sekoitti hänen suuntavaistonsa yöllä, ei löytänyt narulla merkittyä reittiä vessaan. Oli aamulla paniikissa, kun mafia pauhasi. Hänet houkuteltiin lähtemään tarkkailtavaksi. Toivo ilahtui, josko pääsisi käymään kotona. Laski rappuset tarkkaan, ne täsmäsivät. Oven sisäpuolella lattia ei ollut tutuntuntuinen, kova ja kiiltävä muovimatto erottui lautalattiasta kotona. 
- En halua tarkkailtavaksi, hän tuumasi pettyneenä. 

Meitäkin tarkkaillaan, olemmeko kotona vai kylillä. Pitäisi ostaa turvallisuutta vuokra-asuntoon, ettei omin luvin tule saranapuolelta sisään ja raamit kaulassa pakene paikalta. Jospa saisi olla rauhassa aaton, juhannuspäivän ja sunnuntain. Suomen liput joka puolella liehuvat saloissa. Oma valkea orkidea kukkii, on ihme sinäänsä. Ruusupuut ja sinilatvat ovat olleet vain ilo antajalle. 
Juhannusjuna kiskoilla ja Hurtigruten merellä, kummanko valitsisin matkantekoon ensi kerran? Asema on biitsini vieraita odotellessa. Näin elämä meitä kuljettaa. Matkakaverin kanssa maailmalla poistumatta kotoa jo 12 vuotta. Tähän alkaa tottua eikä muuta osaa kaivata.

Luottoluokitus

Conan - New Nokia tune - Finland

New rocking nokia tune
tekijä: Warmeni 1 vuosi sitten 223 670 näyttökertaa

Edellisten vuosien juhannusteksteistä avaan videoita Nokian suuruuden ajoilta. Conan - New Nokia tune - Finland -video on läppää  ja hehkuttaa Nokian soittoääntä. Nyt se on vain turvapuhelimen hälyytysääni. Jos sen kuulet, silloin on tosi kyseessä. Videot on vedetty pois eikä muistotilaisuuksissa enää kuulla välisoittoja. Nokia teki tehtävänsä, Nokia saa mennä. Se toteutui JK:na Ukin kuolemasta.
- Kun rahat loppui Ukki jouti kuolla. Se oli tunnustus 10:n vuoden omaishoitotyöstä. Olin tuhlannut Ukin eläkerahat elämiseen. Mistä löytyy hoitajat, jotka hoitavat omillaan säästäen hoidettavan rahat? Bisnesenkelillä ja valtiolla on siihen tilaisuutensa. Tästä tuleekin kreikkalaiselle aasille silta ylitettäväksi. Suomi, ei neito enää, valtiona säästää jättämällä meidät selviämään omillaan, että on millä maksetaan kriisimaiden pankkien velat.

Hei, nyt on juhannus. Minä avaan syömmeni selällee ja annan auringon paistaa. Aurinko ei unohda meitä!

Juhannus

Minä avaan syömmeni selälleen
ja annan päivän paistaa.
Minä tahdon kylpeä joka veen,
ja joka marjan maistaa.


Minun mielessäni on juhannus,
ja juhla ja mittumaari,
ja jos minä illoin itkenkin,
niin siellä on sateenkaari. 
(Eino Leino)


Jokainen taaplaa tyylillään juhannuksenakin. Täällä on drive päällä, mitä se sitten itsekenellekin tarkoittaa.


torstai 21. kesäkuuta 2012

Elämä on kotimatka ja kesäpäivänseisaus

Витас - Берега России 

 


Paras tekemäni matka ruuhka-Suomesta on ollut Meijerinrannasta salmien suojassa Vihtaniemelle. Voi, meitä. Tie tehtiin Vihtaniemeen Luostarintietä Kojanlahdentielle ja siitä 7 km Vihtaniemen yksityistietä. Ollaan perillä meidän lapsuuskodin uimarannassa. Tiekunta haikailee tietä kirkonkylän satamaan 7 km järven yli. Minulle tauti tanssi talvitiellä jouluna 1990. Nyt tauti on tansittanut ulosottomiehen pyörryksiin. Ambulanssi nouti miehen mökkipläntiltä samana päivänä kun Wiljami joutui turvautumaan ensiapuun kaaduttuaan talvella hiekoittamattomalla pihalla. Tauti on kummallinen tanssija, oikein pitää juhannustanssit kesä- ja talvitiellä.
 

Tämän juhannuksen paras matkakaveri on Vitas youtubessa. Se riittää minulle, olenhan varautunut ensiviikon jakopäivään ruuhka-Suomessa. Elämäntarinan kevät pyörii Hyvinkään yössä. Kuinka monta ampumisvälikohtausta saadaan kirjata juhannussaldoksi?

(Varjele Luoja sä ihmisen lasta
merimiehen muijaksi joutumasta
Merimiehen muija ja kalamiehen koira
ne yhdessä rannalla ruikuttaa.)

 

Varjele, hyvä Luoja, immeisen lasta
merimiehen muijaksi joutumasta.
Merimiehen muija ja kalamiehen koira
ne yhdessä rannalla ruikuttaa.


Kesälomalainen kiitti kohtaloaan, ettei ollut kalastajan muija. Paremmin ei taida olla kreikkalaisen laivanvarustajan vaimona. Tai mistä minä tiedän, rouvan työ ja lapset Suomessa, kesämökkisaari Kreikassa. Tässä Niinistön vertailu köyhistä suomalaisista ja varakkaista kreikkalaisista osui oikeaan. Minulla miljoonaperintö paperilla, josta maksatetaan käyttömaksut ulosotonuhalla. Käyttöoikeutta perintööni ei ole enkä voi käyttää sitä lainan vakuutena. Näissä tunnelmissa matkaa teen maailmalla.

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Tärkeysjärjestys


Aamuhartaus 20.6

Katekismussarjassa kahdeksannesta käskystä puhuu pastori Ilkka Raittila, Joensuu. Virsi 401:1. Virsi alkaa sanoin "Oi Herra, Henkes valo suo". Psallamus-kuoro, joht. Ilmo Riihimäki, urut Juhan

Mitä odotan tältä päivältä, Oulussa yötönyö syvimmillään, päivä muuttaa suuntaa kuin hölmöläisten jatkaessa täkkiä. Aurinko pysyy paikallaan, maapallo kiertoradalla järjestää meille juhannushuvin ja kaamoksen sinen. Aurinko ei unohda meitä, enkä minäkään sinua.

Päivä kesäkuun 20. on  etukäteen kaavailtu allekirjoitusten päiväksi, taloyhtiön vuosikokouspäiväksi, Wiljamin jälkitarkastuspäiväksi. Allekirjoitukset jäävät ensiviikkoon, vuosikokous on laillisesti koollekutsuttu. Yksi keikaus talvella muutti Wiljamin kesäsuunnitelmat. Käskyissä uusiksi on edetty kahdeksanteen. Sen voi ainakin kuulla areenassa 28 päivän ajan. ***Tekstiversiosta Tuliukoille luettavaksi en vielä tiedä. 20.8.2014 tiedän enemmän.

Odotin käskyjä uusiksi malttamattomana, onhan kyse niistä kymmenestä velvoittavasta elämänohjeesta. Kolme ensimmäistä määrää kaapinpaikan ylhäältä. Neljäs järjestyksen jokaisen omassa perheessä: Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Tästä käskystä ei tullut tekstiversiota, kun perhe on menettänyt merkityksensä. Minulle se on elettynä elämänä vanhempien elinajan. 

Naapurin vanhat miehet tulivat katsomaan minua isäni hoitajana. Aiheuttivat hämmennystä isän mielessä, kun niin usein istuivat meillä. Isä arveli olevan minullakin osuutta vierailuihin hänen silmiensä alla ja kauppareissuilla tapaamisina. Naapuri sanoi, että minun pitäisi totella häntä, kun on minua vanhempi. Isä oli oikeassa hänen suhteen, mutta puolustin itseäni syytettynä. 
- Minulla ei ole mitään tekoa isän naapuriukkojen kanssa. Se siitä vieraskoreudesta ja kahvinkeitosta isän luona kävijöille. Siihen loppui seurustelu. Vieras tuli ajallaan kutsumatta ja poistui omia aikojaan, kun jäi yksin istumaan keinutuoliin. 

Tänä päivänä kunnioitan vanhempien muistoa, mutta kaikki muut valtaapitävät ovat neljännen käskyn selitysosan varassa. Jos eivät hoida asioita oikein, käsky kehoittaa pistämään kivet kuppiin ja ääneen ihmettelemään heidän tekojaan. Pahantekoon kieltää menemästä mukaan. Siksi kirjoitukseni näkymisestä uhitellaan nostettavaksi poliisiasia, eihän toisinajattelu valtavirrasta ole luvallista. Mää, mää siellä ja mää, mää täällä. Minähän mään ja otan lusikkani pois sopasta. En pysy edes maksavana jäsenenä pinssin toivossa.

Ne kolme asiaa, joita aina odotan kerta toisensa perään; rauhan nobelpalkinnon saaja Mandelasta Burman Suu Kyi'hin, väitöskirja omaa elämää sivuavista tutkimuksista ja kymmenen käskyä. 
Rauha on tärkein elämässä. Elämäni väittelijä ymmärsi ymmärtämisen vääri ja joutui kukkapenkkiin. Uusissa väitöksissä haluan tulla ymmärretyksi oikein, viimeisimpänä puhuttelee syöpälapsen mummoa sijaiskärsijänä. Syöpälasten perheet viettävät lomiaan Kuortinkartanossa. 
Sellonsoittaja katolla -perheestä muistuttaa tämän aamun aamuhartauspuhujan ääni. Terveisiä ja hyvää kesää perheille ja Kartanon väelle!

***20.8.2014
Aamuhartaus ke 20.06.2012
Ilkka Raittila, pastori, Joensuu

Hei kuule, tämä on kyllä varmaan niin tuore juttu, että et ole kyllä kuullut. Se on kylläkin aika arkaluontoinen ja minulle se kerrottiin ehdottoman luottamuksellisena. Lupaathan ettet hiisku tästä sanaakaan eteenpäin? Eikä muuten varmaan ole mikään huhu, vaan kuulin sen itse eilen sen Niinistön veljen vaimon kummin kaiman serkun työkaverilta.

Näinhän se menee. Jos haluat jonkin asian leviävän nopeasti laajaan tietoisuuteen, kerro se luottamuksellisesti yhdelle tai muutamalle sopivalle henkilölle, niin se leviää ja muuttuu matkalla vielä muhkeammaksi juoruksi.

Ja jokainen meistä tuntee niitä ihmisiä työpaikallaan, kylällään, suvussaan ja tuttavapiirissään, joiden erityinen ilo, joskus suorastaan elämäntehtävä tuntuu olevan tiedonvälitys, jota suoraan sanoen kutsutaan juoruiluksi. Niin minähän toki paheksun sellaista ja kuulun niihin jotka eivät vilkaise edes juorulehtiä, paitsi mitä nyt vähän parturissa käydessä tai jos muuten käteen sattuu. No, totta puhuen joskus yritän ennättää tarkoituksella etuajassa parturiin, että paremmin ehtisin selata sen koko lehden.

Kun toisaalla paheksutaan juoruja, niin toisaalla niistä maksetaan palkkioita. Ja sanotaan joidenkin ns. turhien julkkisten suorastaan elävän siitä, että heistä aina kiertää tarpeeksi mojova huhu. Mutta ovatko he turhia? Miksi juorut elävät niin hyvin? Miksi tieto ei koskaan ole huhun väärtti? Mitä se minua hyödyttää, että laitan liikkeelle juorun tai jatkan ketjua, samapa se? Miksi erityisesti lähimmäisen virheet, vastoinkäymiset ja paheet meitä kiinnostavat? Sillä eihän se ole mikään kunnon juorun aihe, että se ja se on niin hyvin saanut hoidettua kaiken elämässään. Sitähän me vain kadehdimme tai epäilemme, että tokkopa se hänenkään elämänsä niin auvoista on.

Vahingoniloko se on aidointa iloa vaiko juoruajalla ainoaa? Yritämmekö peittää omat puutteemme lähimmäisten vikojen alle? Kun puheillani painan toista, enpä ehkä olekaan oikeasti totuuden torvi, vaan ainoastaan torvi, joka väärin keinoin näin yritän nostaa itseäni kuin paraskin fariseus: onneksi minä en sentään tuollainen ole. Aina on ollut helpompaa tehdä parannusta toisten synneistä kuin omista.

Joskus tuntuu, että kahdeksas käsky: Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi jää siksi vähän kuin sivuun, eikä nouse niin puheisiin kuin vaikkapa sunnuntain pyhittäminen pois kaupankäynniltä, tai seksuaalielämään liittyvä kuudes tai se raamatun lyhin jae Älä tapa. Siis siksi että noiden käskyjen äärellä niitä rajattuna tulkiten voi monikin rintarottingilla, käsi raamatulla sanoa, etten ole pyhänä edes neulonut, enkä ole edes suudelman syntiin langennut ja hyttystä kummempaa en ole tappanutkaan. Mutta kukas meistä uskaltaa väittää, etten koskaan ole puhunut pahaa lähimmäisestäni, tietäen tai tietämättäni olen antanut väärän todistuksen niin monesta. Ja niin en kahdeksannen käskyn äärellä pääsekään lausumaan sitä kamalinta väärää todistusta lähimmäisestäni eli lausumaan Jumalan nimissä tuomiota hänen rikkomuksestaan niin kuin niin monesti muuten luulemme kristillisen velvollisuutemme olevan ojentaa veljeä tai sisarta tuon tuostakin kaidalle tielle, joskus jopa jumalistelevalla vihapuheella höystettynä.

”Meidän tulee niin pelätä ja rakastaa Jumalaa, että emme puhu lähimmäisestämme perättömiä, petä hänen luottamustaan , panettele häntä tai tahraa juoruilla hänen mainettaan, vaan puolustamme häntä, puhumme hänestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen” taidatkos sen selvemmin sanoa kuin jo Luther katekismuksessaan.

Jokainen miehenpuoli sen tietää, miten hyvältä sittenkin tuntuu, kun varsinkin arvokkaassa juhlatilanteessa joku hyvä veli ohimennen ystävällisesti kuiskaa: Sulla on muuten housun vetskari auki. Hetken hämmennyksen jälkeen voin korjata huomaamattomasti tilanteen ja toivoa, ettei kovin moni muu huomannut. Tietysti tuo veli olisi voinut myös antaa periksi kiusaukselle, ja panna vaivihkaa sanan kiertämään, että kattokaapa miten tuolla on vetskari auki. ja sitten olisikin ollut jo nolompaa, kun kaikki tuijottaa.

Mutta usein tunnemme arkuutta puuttua lähimmäisen todellisiin ja oikeisiin pieniin tai suuriin asioihin. Joskus suojelemme häntä liikaa, peittelemme sitä, mistä pitäisi puhua oikeilla nimillä tai sitten vain jätämme hänet oman onnensa nojaan, omapa on asiansa. Joskus kun puhumme lähimmäisestä hyvää ja tulkitsemme kaiken hänen parhaakseen se voi olla juuri sitä, että otamme puheeksi hänen elämänsä vaikean asian ja taakan. Otamme esille sen hänen kanssaan, häntä kuunnellen, luottamuksessa ja rakkaudessa, emmekä suinkaan uteliaisuuttamme tai paremmuuden tunnettamme pönkittääksemme, saati tuomitaksemme tai vain juoruvarastoamme täydentääksemme.

Kyllä meistä useimmilla lienee kokemusta siitä, miltä tuntuu olla juorujen kohde. Varsinkin ne väärät ja perättömät painavat kauan. Pahimmillaan ne ovat voineet vaurioittaa koko elämää (siis se käsky Älä tapa ei olekaan kovin kaukana pahan puhumisesta). Mitä ja miten haluaisit itsestäsi puhuttavan ihmisten kesken, siinäpä hyvä ohjenuora kun arvioit sitä, mitä ja miten lähimmäisestäsi haastelet. Pienellä peräsimellä ohjataan suurta laivaa. Minun ja sinun kieltä on vaikeampi ohjata, siitä ei selviä pelkällä sivistyksellä, tiedolla ja taidolla, vaan tarvitaan suurempi voima. Siksi tänään aamun rukouksemme olkoon: Jeesus Kristus Jumalan poika maailman Vapahtaja, armahda minua vaivaista syntistä ja lisää minulle rakkautta, jotta en tänään lausuisi väärää todistusta kenestäkään lähimmäisestäni, vaan puhuisin hyviä sanoja ihan lähellekin kuten rakastan sinua, olet ystäväni, anna anteeksi, olet hyvä tyyppi, voi hyvin, pidetään yhteyttä. Kiitos Kristus, että Sinä katsot minuun aina laupeutesi silmin ja olet se samarialainen, joka et koskaan kulje kenenkään ohi, et varsinkaan silloin kun ihmisten kovat sanat ovat lyöneet jonkun puolikuoliaaksi. Herra armahda meitä! aamen

Ja sitten se vanha hevosmiesten tietotoimiston virsi: armollas ruunaa kaunista.


Virsi: 401:1


PS 
Kiitos, että näin monta käskyä tuli käsitellyksi, kun julkaisu tyssäsi neljänteen käskyyn, johon jämähdin sanan varsinaisessa merkityksessä kymmeneksi vuodeksi. Yhteskunnan taholta sen tekee tyhjäksi kunnan sosiaalijohtaja ja professori Urpo viimeiseksi. Lapset maksakoot vanhempiensa hoidon. Laki suojelee viranhaltijoita, jotka saavat kotitalousvähennyksen maksaessaan vanhempiensa hoidosta vieraalle hoitajalle. "Armollas ruunaa kaunista!"


tiistai 19. kesäkuuta 2012

Kokemus on ankara opettaja

 Väitöksen aiheena elämänlaatu lapsuusiän syövän jälkeen 

Kiinnostus siihen, miten kaikki menikään, tulee iän mukana.- Susanna Mört

 


Älkää mitään kauhistelko!
Pomarkussa on löytynyt 4 ihmistä ammuttuna, isä ja 3 alle kouluikäistä lasta. Ole tässä sitten kauhistelematta, kun kylmä karsii selkää kaikista kuulemistani uutisista. Yritän pitää itseni kasassa kirjoittamalla, miten kaikki menikään. Se on vastavirtaan uimista, eihän minulla pitäisi olla mitään hätää.

Kaikesta olen selvinnyt rimaa hipoen. Eihän minusta mitään tullut eikä minusta pitänyt mitään tullakkaan. Tie kuitenkin valitsi minut kokemuksineen ja opetuksineen. Kirjoittamisestani on tehty valituksia, etten enää saisi näkyä KKN:n blogilistalla. Kuka minut sinne on kutsunut, on ollut kuin hukkuvalle ja hukutettavalle tarjotun oljenkorren ojentaja.

 

Juhannusviikolle on kertynyt tärkeitä minua koskevia kokouksia. En osallistu, ovathan he järjestäneet asiansa parhain päin sen jälkeen, kun jätin syntymäkuntani lopullisesti. Asiani ovat valituskierroksella odottamassa hallinto-oikeuden päätöstä. Sitä odotellessa käräjäoikeuden määräämä pesänjakaja palauttaa meidän kuolinpesänkuolinpesäosuuden äidin kuolinpesään. Sekin piti tapahtua tällä viikolla, mutta siirtyi juhannuksen jälkeen. Siihen asti puuhailen omiani vapaana kuin albatrossi meren yllä lepäämättä liitää.

 

Alzheimer-valssi 

Bo Lycke, entinen jazzmuusiikko ja opettaja, ei usko, että Alzheimerin tauti tekee hänestä tyhmän. Entisten kollegoiden seura, musisointi ja meri pitävät miehen liikkeessä. Dokumentti seuraa Lyckeä kahden vuoden ajan.


Katson uusintana dokumentin ja sijoitan itseni näkemääni omaishoitajana vuodesta 1991 vuoteen 2000, ja siitä juhannukseen 2012. Yhteiskunta on ollut sairas tai loppumattomassa viinien huumassa omaishoitoasiassa. Minua on heitetty kuin hernepussia kirkon, kunnan, eduskunnan ja edunvalvojan taholta. Itse olen yrittänyt selvitä unenpuutteen aiheuttamasta uupumuksesta. Näistä kirjoittaminen ei ole soveliasta tämän päivän hypettäjien mielestä. Siihen tarvitaan laki rajamaan, ettei yli-ikäinen eikä työhistoriaton ihminen voi olla mukana yhteiskunnassa. Hänen paikkansa on laitoksessa lukkojen takana. Palvelujen laatu riippuu eläkkeen suuruudesta. Ensiksi kuitenkin otetaan pois vanhemmilta peritty osa sijoittajien käyttöön.
Sitä saa mitä tilaa kuntapäättäjät, velkakriisin ratkaisijat. Ilmastonmuutos sanelee viimeiset ehdot viideksikymmeneksi vuodeksi. Se riittää ylivarojen eläneille. Mitä väliä on tulevista sukupolvista. 

Mitään en enää kauhistele. Vietän kiireettömiä päiviä ennen juhannusta ja heinäkuun menot on jo tiedossa. Syntymäpäivän jätän väliin tältä vuodelta. Utöyan massamurhan muistan 70 -vuotispäivästäni. Bräiviik paljasti julman jumalan kasvot.
Soitan DVD:n  Kiteen mieskuoron kauneimmat serenaadeista Finlandiaan. Siinä on Suomi-neidon koko vuoden kierto alusta loppuun. Lumihankeen jäänyt lapio muistuttaa tehdyistä töistä. Hylätty puimakone on museotavaraa. Tiedän miltä tuntuu joutua aina uudelleen systeemin läpi syötetyksi. C'est la viev!

Me laulamme kehdosta hautahan,
kuink' kauvan, tiedä emme.
Paras ain' olis sointuja sommittaa
kuin oisi ne viimeisemme. Eino Leino

Minulta puuttuu viinageeni, joten en voi turruttaa itseäni tunnottomaksi. INTRUM JUSTITIA käärii viimeiset saatavansa ilman oikeuden päätöstä ulosmittauksesta. Kukaan ei tee enää työtä elääkseen, vaan voittojen maksimoimiseksi. Elämä jatkuu kiinalaisessa helvetissä kuin ennen kuolemaa. Minua on muistettu hautajaisissa ja Pietarin torilla. Kesävieraille ei ole vastaanottoa kuin silloin ennen vanhempien eläessä. 

maanantai 18. kesäkuuta 2012

Maksa velkasi, -kele!

uutiset
Kotimaa | päivitetty 18.6.2012 klo 6:20

Katso osuutesi oman kunnan velasta

Kuntien velka kasvaa joka vuosi noin miljardilla eurolla, arvioi valtiovarainministeriö. Keskimäärin velkaa on 2038 euroa jokaista kuntalaista kohti. Kaikista kunnista vain seitsemän oli viime vuoden loppuun mennessä velattomia. Katso oman kuntasi tilanne.

ENONKOSKI          0 € (velaton)
HARJAVALTA         0 € (velaton)
JUUKA              0 € (velaton)
KAUNIAINEN         0 € (velaton)
KUORTANE           0 € (velaton)
LUUMÄKI            0 € (velaton)
VALTIMO            0 € (velaton)

Katson omaa velkaosuutta asuinkuntani osalta.  Lahti 3 713 €/asukas

Syntymäkuntani ei ole enää velaton. Tuusniemi 647 €/asukas 

 

Olenhan tuota ounastellut sijoittajien ottaessa rahastamisoikeuden perinnöstäni. Kunta sen salli myydessään rantansa kesämökkipläntteinä uusrikkaille kunnanmökkiläisille. Maksut olen maksanut ulosoton uhan välttääkseni. Sijoitukseni on paperilla, katselen järveltä otettuja kuvia poikkeamatta maihin. Jätelaki antaa oikeuden periä jätemaksua ja rakennuttaa jätevesijärjestelmiä kerran kymmenessä vuodessa käyttämääni uimakoppiin. Desinfioiva suihku puuttuu. Sitä tarvittaisi ennen pulahtamista Juojärven aaltoihin. Kunta rakensi jätevesilaitoksen Pahkasalon saareen. Se pilasi järven juomakelvottomaksi. Asbestikaivos on toinen vesienpilaaja. Tsernobyl säteili Tuusniemelle asti saastutti kalat ja metsässä sienet. Ollaan samassa veneessä, mutta ei ole rantautumisoikeutta kirkonkylän rantaan. 

Olen ollut muutoksessa mukana, mutta en muutettavissa sijoittajien ehdoilla. Kunta ei käyttänyt etuosto-oikeutta yhden osakkaan luopuessa osuudestaan. Kunta antaa sijoittajilleen oikeuden  ottaa osansa lapsuuskodin uimarannasta omalla luvalla. Ja hehän ottavat, ruoppaavat rantaa omiin tarkoituksiinsa, vaikka ranta on meidän. Ei edes venepaikkaa viihde- ja vapaa-ajan keskuksella.

 

Aamuhartaus, kirkkoherra Iivo Suvanto la 16.6.2012

Yritän tulla vihamiesten ja pahan kanssa toimeen ainakin siihen asti kunnes areenan uudistus on viety loppuun. Sitten kuulen kirkkoherran puheen, kuinka teksti tulee ymmärtää. Se on sivun ylläpitäjän tehtävä. Minä en ymmärrä, mistä tässä on kysymys enkä ota syytä itselleni.

 

"Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. 
Älkää tehkö pahalle vastarintaa. 
Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. 
Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin.
Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.
Anna sille joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta.
Teille on opetettu, rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.
Mutta minä sanon teille, rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte Taivaallisen Isänne lapsia.
Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää...."
 

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Enemmistövaltuutettujen ihmiskauppaa


Yle Uutiset

· Yle TV1


Eilisen päivän ohjelmanmuutoksen jälkitunnelmissa herään hetkeksi aaltojenkohinaan ja tunturisopulin viikkovinksutukseen. Radiolähetys näistä luopumattomista levyistä Kädet soi viimeiseksi ja taas olen jossakin kaukana. Kontrolloiva ohjaaja astuu kuvaan mukaan Miinan sanoilla. Hän ei ole ollut työssään kontrolloiva vaan taitelija.
Tärkein on muistissa tässä ja nyt. Ei paperilippusilla eikä -lappusilla, joilla on taipumus kadota. 


klo 10.00 17.6.2012

Suomessa on tällä hetkellä kuusi täysiin velatonta kuntaa. Velattomia kaupunkikuntia ovat Kauniainen ja Harjavalta. Velattomat maaseutukunnat ovat Juuka, Luumäki, Tuusniemi ja Valtimo. (11.8.2009)

Ilmasto, päättäjät ja kasvihuone 19.7.2010

Luen vanhoja blogikirjoituksi kahden vuoden takaa kotiarestissa Verkkokirjoittajan talossa. Tästä ajasta Altzheimer-valssi kertoo yhden ihmisen muistinmenetyksestä. Hän uskoo kuitenkin, ettei sairaus tee hänestä tyhmää. Päättäjät ovat tänään tosiasian edessä. Pääministeri ei lähde ilmastokokoukseen, on tullut ohjelmanmuutos Suomi-neidon kansallisylpeyden tullessa tiensä päähän kilpailun häviäjänä. Ei auta mainitsemisen arvoiset ilmoitukset osakkeiden ostosta työpaikan säilymisen toivossa. Hyvissä ajoin rotat ovat jättäneet hukkuvan laivan, Aho viimeisenä. Kutsuttiin kennedyksi Kannuksesta Amerikkaan.

Meidän on tallattava näitä polkuja viimeiseen asti. Helsinki on tehottomin kunta järjestämään palveluita energiayhtiön tuottamilla voitoilla. Tuusniemi on ollut edelläkävijä vaihtaessaan alkuperäisiä kuntalaisiaan venäläisiin sijoittajiin. Kemissä laskee aurinko horisontin alapuolelle 24. 6. Jussin päivänä. Mitään uutta ei ole auringon alla. Joko tänään tulee valituspäätös hallinto-oikeudelta? Postiluukun kovasta kolinasta niin arvelin, oli vain kauppojen ruokamainoksia. 

- Kyllä ne ovat viisaita, isäni kestorepliikki 93:sta eletystä vuodesta.
- Ruokoo on vuan ei oo syöjee, Juojärven kalastajan viimeinen repliikki savuisessa saunamökissä.
- Tyhmiä ne ovat, oma vastaukseni isän ahneuden ihmettelyyn. 
- Mitä se vastanainut lääkäri välittää vanhan miehen syövänhoidosta?
- Lääkärin naimiset eivät kuulu lääkärintoimen hoitamiseen. Tulen mukaan ensi kerralla. Silloin lääkäri naulasi 1. naulan puupalttooseen. Isä katsoi olevansa valmis kuolemaan lääkärin puolesta, mutta lääkärillä oli vuoronsa lähteä naisentarpeensa loppuessa alkuunsa.  Kolmas kerta toden sanoo lääkärillekin.
Meistä on tehty sijoittajien ahneuden sijaiskärsijöitä. Aikaan olen saanut muukalaisille hautausmaavarauksen lapsuuskodin uimarantaan. Sijoittajien ruokahalu kasvaa syödessä. Se on vallanhalua, mutta he eivät tiedä, mitä vallalla tekevät.


Hyvinkäällä koulunsa päättänyt turhautuu sisäministerin toimittaessa papinvirkaa ammuttujen luokkatovereiden kohtalon estämiseksi tulevaisuudessa. Tupakat pois ja piiput piiloon. Nyt asekaapin avaimet lapsille leikkikaluiksi. Kell valta on, se valtaa käyttäköön - OIKEIN- , jos vielä muistaa. Komukit kiertävät maailmaa palkintojen toivossa, muistamatta miksi kiertävät hyvinvoitivaltion kaatopaikalta karattuaan.


Puoluekokousohje laidasta laitaan
sinivalkoiselle Suomi-neidolle

En ole vilustunut enkä jaksa enää olla vihainenkaan. Maksan mukisematta Intrum Justitian ulosoton kautta perimät laskut.  Valkopää piilotti kasvonsa värjäämällä hiukset ja myi velalliset ulkolaiselle perintätoimistolle. Onko se Intrum Justitia? Sillä on koko maa rahastusalueena. Joku se sallii, vai toimiiko omalla luvalla, julman jumalan valtuutuksella.
Se on maantapa. Muuta roolileikkiä ei ole tänä päivänä kuin MAKSAJAN rooli.

 

lauantai 16. kesäkuuta 2012

Radioateljee

Radioateljee: Kansankodin pimeämpi puoli 15.06.2012 22.00
Ruotsia ravisti 1990-luvulla ennen näkemätön poliittisen väkivallan aalto. Maahanmuuttajia ja aktivisteja tapettiin, autopommit räjähtivät, Stieg Larssonin kaltaiset toimittajat pelkäsivät henkensä edestä. Ohjelmassa sivutaan myös kirjailija Stieg Larssonin elämänvaiheita ennen kuin hänestä tuli maailmankuulu dekkaristi. Radioateljeen ohjelman käsikirjoitus ja ohjaus on Tapio Tammisen ja tekninen toteutus Pekka Lapin. Kertojina ovat Inkeri Kivimäki, Aki Raiskio ja Tom Wentzel. Tuottaja on Harri Huhtamäki
Kuuntele: 20.6.2012 kansankodin kopioitu linkki ei toimi. Kokeile alempaa Kansankodin pimeämpää puolta.


Kansankodin pimeämpi puoli

Ruotsia ravisti 1990-luvulla ennen näkemätön poliittisen väkivallan aalto. Maahanmuuttajia ja aktivisteja tapettiin, autopommit räjähtivät, Stieg Larssonin kaltaiset toimittajat pelkäsivät ...

Rytmihäiriöstä sydänpysähdykseen



Hartausohjelmat: Aamuhartaus 16.6 16.06.2012
Kirkkoherra Iivo Suvanto, Ortodoksinen kirkko, Joensuu. Ortodoksinen kamarikuoro laulaa kappaletta "Autuuden lauseet". Joht. Juhani Matsi.
Kuuntele aikaa 29 päivää (Vain Suomi)  *PS

Blogin kävijämäärän tilastopiirturi piirtää sydänfilmikäyrän. Kuulen aamuhartauden radiosta kokonaan. Saan vahvistusta elämän perusteille, että tiettömän taipaleen takana voitiin asua 1900 -luvulta sovussa naapurien kanssa luonnon helmassa. Vuorisaarnan alkuteksti kuuluu, on tuttua, mutta sitten kuuntelu loppuu. 

Se on pysähdys, ehkä sensuroitu, eihän loppu puheesta sovi millään tavalla tämän päivän elämänmenoon. Vielä merkittävämpi on puheen keskeytys, kun elämä ei enää onnistu lapsuuskodissa. Kaikkea en halua jakaa sijoittajien kanssa. Juhannusviikolla on taloyhtiön kevätkokous. Samoin Vihtaniemen yksityistien tiekokous. Kutsujana sihteeri, kun ulosottomies istuu pyörätuolissa talvitiellä, jossa tauti tanssii. Kolmas kokous, johon minut on kutsuttu edustamaan itseäni ja valtakirjalla sisaruksia, siirtyi sopimuksesta juhannuksen jälkeen väljemmille vesille. 

Olemmeko juhannuksen jälkeen enää elossa tässä kokoonpanossa, vai siirtyykö perimys seuraavalle polvelle? Annan ohjeen pysyä mukana, ettei tieten tahtoen aiheuta juhannuksenvietolla perimyksen muutosta. Kuuntelen aamuhartauden juhannuksen jälkeen kokonaan, jos Luoja suo ja viskaalit sallii. Paheiden summa on vakio. Ainakin sen mukaan, että kaksi ei mene kolmannetta. 

"PS: Kirkkoherra Iivo Suvanto
"Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. 
Älkää tehkö pahalle vastarintaa. 
Jos joku lyö sinua oikealle poskelle, käännä hänelle vasenkin. 
Jos joku yrittää oikeutta käymällä viedä sinulta paidan, anna hänelle viittasikin.
Jos joku vaatii sinut mukaansa virstan matkalle, kulje hänen kanssaan kaksi.
Anna sille joka sinulta pyytää, äläkä käännä selkääsi sille, joka haluaa lainata sinulta.
Teille on opetettu, rakasta lähimmäistäsi ja vihaa vihamiestäsi.
Mutta minä sanon teille, rakastakaa vihamiehiänne ja rukoilkaa vainoojienne puolesta, jotta olisitte Taivaallisen Isänne lapsia.
Hän antaa aurinkonsa nousta niin hyville kuin pahoille ja lähettää...."

Olen tehnyt kaiken tämän ja siksi kysyin nuorelta kansanedustajaehdokkaalta:
- Mitä minun pitäisi vielä tehdä lapsista huolehtimisen ja vanhempien omaishoidon jälkeen?
Hän ei osannut vastata. Pieniä varpaita alkoi palelemaan ja hän pujahti asuntoauton lämpimään.
Ilmoitin kirkolle vertaistukiryhmän perustamisesta. Kirkko lähetti potilasjärjestöön. Se riitti minulle, vaihdoin seurakunnan ja omaishoidon kieltä. 
Sain piispakokelaalta pahoittelukirjeen vaihdoksen johdosta. Minua loukkasi pahoittelu, vaihdoin vain organisaatiota luopumatta lapsen uskosta.

Odotan nettiradion aamuhartauden loppuosan palauttamista kuunneltavaksi. Tai muuten on kirkko ja valtio seonnut lopullisesti ennen Nokian romahdusta ja nyt erikoisesti, kun ylpeys on käynyt lankeemuksen edellä. Tai kansallisylpeyden kolahdus kohdistui erikoisesta salolaisiin.

Etsin, etsin enkä löytänyt rovasti Iivo Suvannon  iltahartauden ti 17.08.2004. Se sopii tähänkin elokuun 17. päivään 2014. Puhutaan sykleistä kuin päivästä päivään.


Iltahartaus ti 17.08.2004
Iivo Suvanto, rovasti , Suomen ortodoksinen kirkko, Joensuu
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.

Kuulemamme hartauden ekteniaksi kutsuttu rukoussarja kertoo, kuinka oleellisesti ortodoksiseen rukouselämään kuuluu anomus ”Herra, armahda!” Rukouslauselmien lopussa se voidaan laulaa kerran, kolmesti, kaksitoista tai neljäkymmentä kertaa. Toinen perinteinen tapa pyytää Jumalan armoa on Jeesuksen rukous: ”Herra, Jeesus Kristus Jumalan Poika, armahda minua syntistä! Luostariperinteessä Jeesuksen rukous on läsnä niin jumalanpalveluksessa kuin arjessa, tosin luostarissa jumalanpalvelus on osa arkea. Rukous lausutaan kilvoittelutoverin keljan oveen koputettaessa ja ruokailussa ruokaa tarjottaessa. Iltarukouksissa lukija lausuu tuon rukouksen hiljaa mielessään sata kertaa. Ei Jeesuksen rukousta ole rajattu vain luostarikilvoittelijoille, jokaisen kristityn on mahdollista sen avulla toteuttaa apostoli Paavalin kehotusta lakkaamattomaan rukoukseen. Jeesus on opettanut, että rukoiltaessa ei pidä hokea tyhjää eikä olla monisanainen. Eikö toistuva saman rukouksen lausuminen sodi tuota opetusta vastaan? Tuskinpa vaan, sillä suurempaa asiaa emme voi rukoilla kuin osallisuutta Jumalan armoon. Armon pyytäminen ei koskaan ole tyhjää puhetta.

Sanojen ”Herra armahda” jatkuva toistaminen ei tarkoita sitä, että uskoisimme Jumalan siten kuulevan rukouksemme paremmin. Toistolla me kerromme, että joka hetki, joka ainoa sekunti, me tarvitsemme Jumalan armoa. Jumala kyllä tietää tarpeemme, mutta itse me emme aina todellisia tarpeitamme ymmärrä. Jumala on muuttumaton ja Hän on aina läsnä, niin myös hänen armonsa. Rukouksen toistamisella ei pyritä muuttamaan Jumalaa ihmismielen mukaiseksi vaan ihmistä Jumalan mielen mukaiseksi. Ihmissielu tarvitsee muutosta ja sen tulee joka hetki ymmärtää tarvitsevansa Jumalan armoa.

Meillä jokaisella lienee oma käsityksemme armosta. Kun oikeudessa tuomittu armahdetaan, se tarkoittaa, ettei hänen tarvitse kokonaan kärsiä oikeuden määräämää rangaistusta. Erehtyneelle ihmiselle annetaan näin mahdollisuus muuttaa elämäänsä. Ehkä sana ”armo” tuo mieleemme ensimmäiseksi tämän oikeuskäytännöstä tutun asian. Myös Jumalan armolla on anteeksiantava ja sovittava puoli. Armon suoma anteeksianto ja sovitus eivät ole välinpitämättömyyttä meidän erehdyksiämme kohtaan vaan meille annettu uusi mahdollisuus, joka meidän tulee käyttää sielumme rakennukseksi. Armo kaikissa muodoissaan on rakentava muutosvoima, ei silmien sulkemista vääriltä valinnoilta.

Rukous ”Herra armahda” sisältää sielumme kannalta kaiken oleellisen. Läheskään aina emme kuitenkaan ole tyytyväisiä siihen tapaan, jolla Hän meitä armahtaa. Sopii kuitenkin pohtia, olisiko meidän mielemme mukaan räätälöity armo armoa lainkaan. Tuolla lyhyellä rukouksella on selkeä tavoite – se, että meistä tulisi armahdettuja. Mutta miten me voimme tietää, milloin tuohon tavoitteeseen on päästy? Milloin ihminen on armahdettu? Milloin voi lakata huutamasta ”Herra armahda”? Emme koskaan tämän ajallisen elämämme aikana. Selkeä merkki Jumalan armon toiminnasta meissä on se, että entistä selkeämmin huomaamme tarvitsevamme armoa.  Koko elämämme ajan olemme hengellisesti keskeneräisiä, Jumalan armoa ja apua tarvitsevia olentoja.

Kristinusko tuntee käsitteen vanhurskautuminen. Me ortodoksit puhumme myös pyhityksestä. Kumpikin on Jumalan armon työtä. Eräs tulkinta vanhurskautumisen käsitteelle on Jumalalle kelpaaminen. Varmasti jokaista Jumalaan uskovaa kiinnostaa, miten voi tulla Jumalalle kelpaavaksi. Olemme tottuneet tekemään sopimuksia ja asettamaan niihin ehtoja. Mitkä ovat Jumalan meille asettamat kelpoisuusehdot? Apostoli Paavali kirjoittaa, että vanhurskaudumme uskon kautta. Mutta eipä ole uskollekaan olemassa ihmisen ymmärtämää mittaria, josta näkisimme, milloin minimiraja on ylitetty. Ei armo osoita meille alarajaa, jonka saavutettuamme voimme olla itseemme tyytyväisiä ja lakata kasvamasta hengellisesti. Se osoittaa korkeimman mahdollisen tavoitteen, Jumalan kaltaisuuden. Armo näyttää meille tietä hengellisessä kasvussa kohti tuota tavoitetta ja antaa siihen voimaa.

Me olemme Jumalan luomia. Tuntuisi oudolta, että rakastava ja armollinen Jumala rakkaudessaan loisi olennon, joka ei kuitenkaan Hänelle kelpaisi. Ydinongelma ei niinkään ole se, että ihminen ei  kelpaisi Jumalalle vaan se, että Jumala ei kelpaa ihmiselle. Jumala ei hylkää luotuaan, mutta on antanut hänelle vapauden hylätä Jumalan ja Hänen armonsa. Armon hylkääminen on pahinta, mitä ihminen voi sielulleen tehdä. Ylpeä katsoo, ettei hän tarvitse armoa. Epätoivoinen puolestaan uskoo, ettei ole sellaista armoa, joka voisi häntä auttaa. Niinpä hän kokonaan lakkaa huutamasta ”Herra, armahda!”

Vanhurskautumisen ohella me ortodoksit puhumme pyhityksestä. Mikäpä muu tehtävä Pyhällä Hengellä voisi ollakaan kuin pyhittäminen? Mikä ero sitten on vanhurskautumisella ja pyhittymisellä? Vanhurskautumisen käsite kertoo siitä, mistä kaikesta pahasta Jumalan armo vapauttaa, pyhittyminen puolestaan siitä, mihin kaikkeen hyvään se antaa mahdollisuuksia. Yksi asia – kaksi näkökulmaa.

perjantai 15. kesäkuuta 2012

TV-tohtorit ja KKN -verkkolehti

TV: Sarjan henkilöluettelo

Tohtori Brendan "Mac" McGuire (Christopher Timothy)
Tohtori Ben Kwarme (Ariyon Bakare)
Tohtori Helen Thompson (Corrinne Wicks)
Tohtori Jude Carlyle (Natalie J. Robb)
Tohtori Marc Elliot (Tom Butcher)
Tohtori Kali Hamada (Nicole Arumugam)
Hallintojohtaja Kate McGuire (Maggie Cronin)
Hoitaja Faith Walker (Eva Fontaine)
Vastaanottovirkailija Katrina Bullen (Tabitha Wady)
Tohtorit 15.6.2012
Ei kenenkään lapsi. Ben auttaa hoitokodissa olevaa vanhaa miestä, joka haluaa löytää tyttärensä ennen kuolemaansa. Etsintöjen yhteydessä Ben joutuu kohtaamaan myös omat menneisyyden haamunsa.

KKN: Tutkijat ovat taas tutkineet. Hyvä niin, koska nyt ymmärrämme taas paremmin Euro-kriisiä ja poliittista päätöksentekoa!

Olen radiopsykiatrin  ja verkkolehden varassa ymmärtääkseni paremmin oman kunnan ja Suomi-neidon arkielämää. Jumalat ovat joutuneet selvittelemään vakautta, kestävää kehitystä ja millä se maksetaan, ja kuka sen maksaa. Minulle elämänohjeeksi on opetettu 10 käskyä. Geenitutkimuksella on päästy aggressiivisuuden ja seksielämän lähteille. Tutkimukseen on uskominen, onhan sen antama tieto paljon vanhempaa kuin ihmisille kirjoitetut laintaulut. 

Uskomattomien uskonmenojen tarkoitus on saada yhteys henkiin ja parantaa hedelmällisyyttä minulle vierailla riiteillä. Juhannustaiat liittyvät jälkimmäiseen ennen lisääntymistä. Löytää pari, jota rakastaa myötä ja vastoinkäymisissä. Siitä se ongelma tulee, jos lisääntyminen ei enää onnistu länsimaissa. Onpahan yksi ongelma lisää saatu aikaan omalla elämänmenolla. Syntipukiksi en enää rupea sanomalla.
- Tule tänne syyparka, on niitä täällä entisiäkin. Minun kiintiö on täynnä. Oppirahat on maksettu. Elelen tässä neljännen ukkaasin lupauksen mukaan kauan. Jos se selviytymistarinakin muuttuisi menestystarinaksi arkienkelille.


Sillä luonto se on mikä tikanpojan puuhun vetää. Ihmisen aggresiivisuus lajitoveriaan kohtaan on kielletty.
- Älä tapa. Savolaisten katekismus on ymmärrettävää omalla tunneäidinkielellä. Siitä sitten paremmalla ajalla, kun katson, mitä käskyjä uusiksi ei valvoja anna julkaista tekstinä. Tänään puhutaan nokiasta rahan ja julman jumalan kielellä.  Minulta on kysytty.
- Mitä pahaa siinä on, jos kauppa käy ja kiire lisääntyy?
Nyt sen tiedämme ahnehtimisen lopun ja sitä yritetään selittää parhain päin pääkallonpaikalta. Se on ollut minun ylpeitten aaltojeni raja.
- Tähän asti ei edemmäs. Ikä on ehdoton ja työhistoriaa ei ole kertynyt sotakorvauksien maksajien jälkeläisille.

torstai 14. kesäkuuta 2012

Foxgloves

Ajatus aamuun

Sanomisen ja tekemisen välillä on moni kenkäpari kulunut.

Teen inventaariota sanomisista, tekemisistä ja kenkäpareista. Kiitän kukkasista, hyvistä sanoista. Vielä enemmän ohdakkeista kiitän, jotka mua haavoitti. Erikoisesti siitä timanteilla koristellusta kengästä, jolla minua heitettiin perään. 
Aamusoiton levyvalinnat tuovat kesän kaupunkiin. Kaikkea en ehdi tallentamaan, kuka valitsi levyt, kuka kuulutti ja suomensi levyjen nimet.

Foxgloves (Sarah Connoly, Malcolm Martineau) tuo lapsuudessa näkemäni kukan mieleen. Kuvahakuna monta muuta kukkaa, joita haluaisin hankkia. Tilaa kukille ei löydy, vaikka heittäisin kaikki kengät pois. Outo valoilmiö valaisee ikkunattoman käytävän yläkaapit. En ole ennen huomannut luonnon valon löytäneen pimeään käytävään. Se oli yliluonnollinen kirkkaus.
Yläkaapissa on hyvässä järjestyksessä omaishoitoajan paperit. Kiitollisena muistan kirjanpitäjää, joka lähetti vuosikalenterin luontokuvineen ja teksteineen. Piti minun kirjanpidon ajantasalla, olinhan työikäinen omaishoitaja. Kalenterit säilyttävät järjestyksessä kunnan kanssa käydyn kirjeenvaihdon.
Suppilokukasta on kyse, juuri kukintaa aloittelevasta. Ei ole lannoitettu liikaa, että kukka tukehtuu kukkien paljoutta.

Hartaana sävelenä laulaa Sauli Tiilikainen "Jään tähän ristisi luo". Niin minäkin, korjaan yöllä neulomaani työtä jalkapalloa seuratessa. Voiko kädet jatkaa neulomista, vaikka ajatus ei ole enää hereillä? Voi, enkä aamulla muista, milloin lopetin. Kevään aikana sanomisen ja tekemisen välillä olen neulonut pidempää kaulaliinaa kuin Halosen tukiryhmä hormoonien vähentyessä valintaa odottaessa. Minäkin odotan ja odottavan aika on pitkä, monta metriä kaulaliinaa käsityönä. Tiden flyr, lanka loppui, suomennos sekin ruotsintunnilta. Rehtori istuu seuraamassa opetusta syvä ryppy silmien välissä. Jouduin korjaamaan silloin käännöksen, ettei ajankulumisella ollut mitään tekoa langanloppumisen kanssa. Ne ovat niitä hauskoja oivalluksia korvasta taluttamisen välillä.

Aamuhartaus 14.6. Viestintäpäällikkö Simo Repo, Espoo. Virsi 600:1-2. Virsi alkaa sanoin "Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan". Tapiolan kuoro, joht. Kari Ala-Pöllänen, urut Kaisa-Leena Harjunmaa. 
http://areena.yle.fi/radio/1586059

Viestintäpäällikkö Simo Repoa minä odotan. Eilisen eduskunnassa käydyn kiivaan keskustelun aiheuttaman epätietoisuuden auttamisesta palautan raiteilleen. Onko kriisimaiden auttamisessa puhtaat jauhot pussissa. Meneekö apu oikeaan osoitteeseen? Hartaushetkistä saan oikeata tietoa auttamisesta. Politiikka on valtataistelua, kuka tekee hölmöimmät palkitut päätökset. Kuka maksaa seuraukset? Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt tänään 14.6.2012.

Parem saada kinga kuin olla tuhvlin all! Kysyin luvan saada sytyttää isälle 90. kynttilän  kakkuun. Sain sytyttää, palokunta oli paikalla. Sitä toivon tänä päivänä, onhan meidän kahdeksan elämänkynttilästä kyse. Kuolema sammutti yhden elämän ja näinä päivinä on pesänjakamisen aika. Otin kengän talteen ja odotin. Minulle riittää 30 vuotta Hyvinkäällä, päättyy 2012 Hyvinkään yön tapahtumiin uudet tekijät, uudet uhrit. Elämä alkaa aina alusta.

keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Pyhimyskehä

Aamuhartaus 13.06. 
Katekismussarjassa seitsemännestä käskystä puhuu pastori Nanna Helaakoski, Helsinki. Virsi 59: 1-2, 4-5. Virsi alkaa sanoin "Leipää pelloilta maan". Oulaisten nuorisokuoro, joht. Tapani Tirilä, urut Veli Ainali.
http://areena.yle.fi/radio/1570508 

 Jumalan siunausta sinulle!

Iltahartaus to 07.06.2012
Pauli Niemelä, kirkkoherra, Kiiminki
http://www.evl.fi/kappeli/iltahartaudet.html

Sen minkä aamu toi sen ilta aina vei, kuin kynttilä on elämämme tää. Katekismussarjassa seitsemännestä käskystä herään todellisuuteen, voiko siunauksenkin varastaa. Illalla saamani siunaus puhuttelee  minua varkaana. Tuliukot piirittävät joka puolelta syyttäen "olet varastanut meidän sijoittajien osuuden". Tätä pitää vielä miettiä kuulemani valossa tai pimeydessä. Siinä tunnelissa ei näy valonpilkahdusta. Mikä lie tämän aamun yöttömänyönraja? Navigaattori ei sitä kerro. Lähestytään kuitenkin napapiiriä eikä minulla ole sen enempää hajua sanasta kuin päiväkoti-ikäisillä lapsilla. Lapset puhuvat napapiiristä. Pidän lapsia opettajina. Nyt aikuisina puhuvat läpiä päähänsä. Eksytys suuri on käynyt maata voimalla ja vääryydellä valloittamaan.

 

Varmistin jäsenkirjeestä saksalaisen jumalanpalveluksen ajankohdan. Kutsu ei tullut sähköisesti  yhteyksien puuttuessa.  Viivytän lähtöä viimeiseen asti. Suvivirsi stadin slangilla on sitonut minut koneelle koko päiväksi. Kone kiinni, vaatteet päälle ja menoksi. Tilattu auto odottaa jo aidan takana. Selviän portaat alas ja minulle aukaistaan ovi. Puhutaan kirkoista, toinen mäen päällä ja toinen rannalla. Olen menossa rannalle kesäiltaa viettämään. Kirkko on varattu ja matkapastori paikalla sopimuksen mukaan.

 

Seurakunta on saapunut paikalle runsaslukuisena. 

- Ah, liebe Maire. Miksi olet hengästynyt? Itse sitä en huomannut, mutta ahdistus ilmenee hengitysvaikeutena. Ystävät kaukaa pyytävät istumaan etupenkkiin. Sain allergisen reaktion puristavana tunteena kurkussa. Se oli uutta minulle, ei ollut yskä eikä muutakaan oiretta aikaisemmin. Pastorin iloinen puhe vie ajatukset mukanaan. Laulamme lopuksi suvivirren kaikki 6 säkeistöä suomeksi. Ahdistus on poissa. Juomme kahvia ja laulamme saksalaisia lauluja, kehtolaulu viimeiseksi. 

 

Haluan kertoa papille hädästä ja hyvästä mielestä, Hyvinkään yön tapahtumista. Minulla on ollut kriisi, mutta kriisiapuni olen itse saanut ottaa vastaan, miten itsekukin on osannut sitä antaa. 

- Voi hyvä Luoja! Minun kiintiö on täysi kaikilla mittareilla mitattuna. Nuoret lisäävät omia kokemuksiaan Hyvinkään yössä. Kunpa kaikesta ei tarvitsisi maksaa kalliita oppirahoja? En enää mitään kauhistele, mitä voi varastaa.

 

 

Kotona ihastelin kaiken pienuutta. Posliinikukan nupun alkua. Valkean orkidean yksi kukka sai kaverikseen kaksi elinvoimaista kukkaa. Parvekkeella talvehtinut kivikkokukka sai kaksi keltaista kukintoa. Kukkiva kukkakeppi näyttää kasvattavan marjoja. Sehän on kukinnan tarkoitus tuottaa hedelmää. Kuudennen kerroksen kukkamaa ei tule kuvatuksi Viherpihan sivuilla. On kuitenkin enemmän kuin kuolleet kuvat toinen toistaan upeammista puutarhoista. Nimeän omani 30 vuoden rappioksi. Se on onneni oma.

Kaupungintalon puisto on vihreä viidakko tällä korkeudella. Puiston patsaiden muistutus kahtiajakautuneesta historiasta on hakattu kiveen. Rhodopensaat peittyvät kukkamereen. Sinivalkoinen orvokki-istutus on hempeä ja samalla vahva muistutus Suomi- neidolle kesästä.

 

 

Kirkon pihalla kuulen kovan rääkäisyn. Ihan säpsähdän toisenkin kerran. Lintua en näe enkä tunnista. Sisäpihalla on suurikukkainen pensas. Kukat oranssiin vivahtavaa shampanjaa. Olisiko se rhodo, jalostuksella saadaan ihmeitä aikaan. Tutustun sisäpihaan tarkemmin odotellessani kyytiä kotiin. Valkea suuri lokki lentelee rääkyen pääni yläpuolella. Häiritsinkö sen pesärauhaa tietämättäni?  Temppeliaukion kirkon kivimuurista kohosi valkea kyyhky lentoon, ei rääkynyt mennessään. Lokki voi pesiä ihan rauhassa kirkon suojissa, onhan pesäpaikoista puutetta niin linnuilla kuin ihmisillä.

 

 

- Olen saanut diplomin, olen arkienkeli. Pappi näyttää kädellä näkymätöntä sädekehää. Diplomilla se on todistettu enkelinsiivin. Pyhimys, kaukana minusta, pyhimyskehästä huolimatta.

 

Niin kaukana kuin itä on lännestä, on Suomi-neito etääntynyt todellisuudesta lähtemättä mihinkään.

 

Sinun varaasi kaiken laitan. Herään aamuhartauden aikaan. Radiouutiset  klo 12.00 päivittää viimeiset väitökset. Olen aina syöpälapsen mummo.

 

 

Keskiviikkona klo 12.00

Uutiset ja sää radiossa
·
 areena.yle.fi/radio/1551503   

Areenan uutiset poistuvat. Siksi on minulle tärkeä lukea Susanna Mörtin väitöstutkimuksesta, että syöpälapsi kantaa sairauden kokemukset koko elämänsä tunnetasolla. Lapset ovat tämän päivän elämänmenon sijaiskärsijöitä eikä vähiten syntyessään sairaana, Hyvinkään yössä valmistumisen aattona. Päättäjiltä ei puutu rohkeutta lähteä mukaan velkarahalla tukemaan pankkikriisiä. Rahaa kerätään kentältä tutkimusrahastoihin, valtiolta ei liikene rahaa ennaltaehkäistä niitä terveys-, turvallisuus-, koulutusongelmia, joista seuraa syrjäytymistä yksilö- ja yhteisötasolla. On unohdettu, lasten tulevaisuudessa on meidän toivomme.

Syöpälapsi kaipaa tukea läpi elämän | Yle Uutiset | yle.fi