lauantai 19. lokakuuta 2013
Pipon logo
"Alunperin kysymyksessä on ruotsalainen sotilaskypärä m/37, jonka valmistamiseksi Suomi sai lisenssioikeuden vuonna 1937 tehdyllä sopimuksella. Kypärän valmistus aloitettiin Suomessa 1940 ja niitä tehtiin sotavuosina yhteensä 75 000 kpl. Ruotsissa valmistettiin vastaavia m/37 kypäriä kaiken aikaa ja Suomi osti sieltäkin 20 000 kpl erän kesällä 1941. Kerrotaan, että Suomi sai sotien aikana sotasaaliiksi kymmeniä tuhansia venäläiskypäriä, joista 20 000 kpl kunnostettiin omaan käyttöön. Poikkeava muoto aiheutti kuitenkin sotilaille tunnistamisongelmia, joten näiden sotasaaliskypärien käytöstä rintamaoloissa luovuttiin ja kypärät annettiin rannikkojoukoille.
Värtsilän pipon sisus oli samanlainen kuin ruotsalaisessa m/37:ssä, mutta eri värinen ja käsitti kolme valkoista nahkatyynyä sekä leukaremmin. Sisukset valmisti suomalaiskypäriin Friitalan Nahka."
Sakari H
Lukulehti on kiinnitetty keppiin Verkkokirjoittajan talon pöydällä. Klikkaus avaa verkkolehti Neloset - YKKÖSASIAT- tohmajärveläisten puolesta. Blogilistalta avautuu Aili-mummon arkea ja siellä Verkkolehti Värtsi. Kaikilla sivuilla on paljon kävijöitä. Oma blogi Syyssinfonia tuli esitellyksi viimeisessä Iiriksessä. Tai oikeastaan toimittaja pohti, miksi 50+ bloggaa. Syyssinfonian kävijämäärällä en päässyt ennätysten kirjaan, mutta nyt laskuri on mennyt sekaisin ja kävijöiden määrä ylittää moninkertaisesti vuosia sitten esitellyn 95-vuotiaan bloggarin, joka sai noin 100 kommenttia päivittäin.
Vuoden 1941 pipo oli mallia Värtsilän pipo. 1961 yo-lakki, josta tuli kompetenssille alku.
Neljän hatun varhennettu vanhus
Olen muutos, jonka haluan nähdä
Olen muutos, jonka haluan nähdä
Koulutuksen edetessä tuli selväksi, että olin ehdottoman yli-ikäinen nuorempien yrittäjien joukossa 2000 -luvulla. Heillä oli ikäetu puolellaan, minulla ikälisä rasitteena. Johonkin korpeen oli kohonnut suuri ostoskeskus. Kävijä kertoi nähneensä siellä suuren määrän halpoja pipoja. En ollut pipoista kiinnostunut ja ilmaisin, etten lähtisi pipojen perässä tavarataivaaseen. Siihen sanavalmis konsultti lupasi, kyllä sinullekin pipo annetaan. Putiikin ikkunassa näin pipon logon "terveisiä vitusta" enkä niillä terveisillä ottaisi pipoa vastaan.
Koulutus eteni verkkoympäristössä YEATutkintoon. Sama ikärasite painoi opiskeluani ja lisäksi vielä olematon työhistoria. "Yrittäjänä, maatalousyrittäjänä, perhehoitajana ja omaishoitajana toimittu aika ei kerrytä työhistoriaa." Näihin syihin vedoten esittelijä säästi kaksi kertaa stipendin suoritetusta tutkinnosta. Säästöähän se oli sekin, mutta suuremmat seuraukset näillä ehdoilla on tämän päivän tilanteeseen. Sukupolvenvaihdos on estetty, vaikka kaikki edellytykset ovat olemassa. Minulle hatut riittävät, niiden käyttö on vain vaihtunut vappuhatuiksi. Värtsilän pipolle saattaisi olla vielä käyttöä, ampuvathan yläkerran ukot kovilla. Totisinta totta ovat olleet kouluampumiset, joista Hyvinkään yö liippasi läheltä.
Amerikkalainen unelmahattu on vaiheessa. Olen muuntanut projektia laillisesti: "Yhdessä työskentelevän ihmisyhteisön hyvinvointi on sitä suurempi, mitä vähemmän henkilö vaatii suorituksensa tuloksesta ja mitä enemmän hänen tarpeensa tulevat tyydytetyiksi, ei hänen omista suorituksistaan, vaan toisten suorituksista." (Rudolf Steiner: sosiaalinen peruslaki)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti