perjantai 30. toukokuuta 2014

Maalla, merellä ja ilmassa

NATO-maat

NATO JA VARSOVAN LIITTO

Mitä meidän sodan aikana syntyneiden pitäisi tietää maailman sotilaallisista voimasuhteista? Toinen maailmansota oli päättynyt, kun aloitin kansakoulun. Kaksi naapuria emäntien kautta toivat puolensa selväksi. Kummatkin emännät pitivät kannastaan kiinni 50 vuoden jälkeen tuosta ajasta. Toinen aatteella, toinen omistamisella ylpeilivät. Surullista katsoa kummankin vanhenemista aatteineen. Muistinmenetyksestä ei vielä silloin puhuttu, mutta tällä tietämyksellä siitä oli kysymys. Oppikoulu vieraalla paikkakunnalla siirsi minut porvarien joukkoon. Sitä ennen epäpätevät opettajat eivät nähneet tyttöjen koulunkäyntiä tarpeelliseksi.

 

 

http://areena.yle.fi/static/mk/images/previews/a3/a36bc663070d47bdbf360b8ccc0b50f3/a36bc663070d47bdbf360b8ccc0b50f3_1401193024189_720.jpg Panorama: Vaarallinen koulutie

Talibanit ampuivat pakistanilaistyttöä Malala Yousafzaita koulumatkalla. Malala selvisi vammoista ja hänestä on tullut tyttöjen kouluttamisen puolestapuhuja. Miten Malala itse koki tilanteen ja uuden julkisuuden? T: BBC. (U)

Kansakouluajalta sain palautteen 5 -kymppisenä koulutoverilta nähdessämme pitkästä aikaa.
- Sinä olit pentuna kova suuttumaan. Siitä muistuttaa ainoa valokuva, jota varten Sinikka laati istumajärjestystä. Kuvassa olen saparopäinen, pelästynyt tyttö nurkassa.
Oppikouluaikana pojat vetivät tukasta ja kopeloivat estoitta. Puolustauduin panemalla vastaan huonolla menestyksellä. Vasta rehtorin pään ilmestyminen oven väliin keskeytti tilanteen. Rehtori tarttuu korvasta ja taluttaa minut kansliaan tappelijana. Asioidessani kansliassa ulkokuntalaisena rehtori kysyi.
- Oletko tapellut?

Koulunkäyntini yritettiin estää asumisella.
- Jos jatkat lukioon, meillä et sitten asu. 
Sain vuosia myöhemmin palautteen tuosta sanomisesta.
- Kyllä se otti polliissin rouvaa älälle, kun tulit lukioon ja asuit tien toisella puolella.

Olin unohtanut kaikki nuo sanomiset ja jatkoin omaa elämää. Vasta palattuani syntymäkuntaani vanhempieni hoitajaksi, oli asiat käytävä uudelleen läpi.

(Tämän osuuden kirjoitin kahteen kertaan, kun blogger toimii sensuurina, mitä saa kirjoittaa ja mistä on vaiettava. Jos olisin vaiti kivet huutaisivat.) 
Kuusi päivää on aikaa katsoa Malalan tarina kynän kanssa ja ottaa itselle sen elämässä kantavat sanat. 

Naton laajentuminen vuodesta 1949
1982: Espanjasta tuli NATO:n 16. jäsenvaltio ja ensimmäinen uusi jäsenvaltio sitten Saksan liittotasavallan liittymisen 1955.

Krimin tilanne ja EU -vaalien alhainen äänestysprosentti puhuttelevat. Minihallitusneuvotteluissa otetaan suurimmaksi kysymykseksi Suomen liittäminen Natoon.

Omaishoitoaika muistuttaa kylmän sodan pakkorauhasta.

Ulkolinja: Julma huhtikuu

http://areena.yle.fi/static/mk/images/previews/33/3362fecd6c1d42f58a57bb74d0b9039a/3362fecd6c1d42f58a57bb74d0b9039a_1401271188460_720.jpgJulma huhtikuu. Runon lause "huhtikuu on kuukausista julmin" on totta Bosniassa. 19 vuotta sodan jälkeen tuhannet etsivät yhä omaisiaan. Tuhannet vainajat eivät löydä omaisiaan. Kukaan ei jäänyt henkiin. Toimittaja Vesa Toijonen.

Yhdysvallat kokosi seuraavien kuukausien aikana 34 maan liittouman Irakia vastaan ja siirsi Persianlahdelle yhteensä noin 575 000 sotilasta. 12. tammikuuta 1991 Yhdysvaltain kongressi antoi presidentille valtuudet sotilaallisen voiman käyttöön Irakin ajamiseksi Kuwaitista. 

Omaishoitoaika alkoi sotaisissa merkeissä. Aikaisin aamulla nousin katsomaan onko sota Irakissa alkanut. Sitä kävi Ottokin katsomassa ruotsinkielisistä uutisista. Näin silloin, että Otto ei enää jaksanut huolehtia itsestään. Likainen paita ja nokiset kädet  olivat siitä merkkinä. Monta päivää hän ehti olla kuolleena kotonaan, kun joku häntä kaipasi. Sodan kokenut Otto jätti maailman sotimaan.

Yksittäiset ampumistapaukset välittyivät uutisten kautta Jugoslaviassa. Kohta oli Bosnian pakolaisia Tuusniemelläkin. Tänään paljastuu kaikki kauheudet, mitä ampumisista seurasi. 

Mitään ei ole opittu sodasta ja rauhasta. Lihavuusrasismi on ainoa luvallinen rasisminmuoto, todetaan radiossa to-to-to ta. Minun lyhenne on tee-tät-tää.

Tiedeykkönen etsii pitävää pohjaa kiivaana vellovalle ravitsemuskeskustelulle. Mitä todella tiedetään lihomisesta ja painonhallinnasta? Miksi painon sääteleminen on toiselle luontaista ja toiselle lähes mahdotonta? Studiovieraina professori ja ravitsemustutkija Mikael Fogelholm ja työkseen ihmisiä hoikistava Anne Majuri. Ohjelman juontaa Jari Vaara. Ajankohtainen makasiiniohjelma tutkii maailman ilmiöitä tieteen näkökulmasta. 

Vastenmielisin ohjelmaformaatti monessa mielessä viihteeksi väännettynä. MOT.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti