keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Älä tule meitä opettamaan

PikkukuvaVITAS - Parents' Home

- Minä kyllä pelekäsin, nyt se kuoloo. Valitusvirsi tuli vastaan Tuuspellon pihapiirissä kesällä 1989 ollessani 2 kuukautta vanhempieni luona harjoittelemassa halvaantuneen äidin kotona hoitoa. Viimeisinä päivinä isällä todettiin syöpä. 

Eno kaupitteli omakotitaloaan ylemmyydentuntoisena.

- Siitähän tuon suat. Palasin Lahteen jatkamaan työtäni, olihan tili miinuksella 20 000 mummonmarkkaa. Sitten tuli suunnitelmiin muutos. Enon talo meni Lempi-rouvan pojalle. Koskaan en palaisi vanhempieni hoitajaksi. 

Toisin kuitenkin kävi. Nyt on aika palata vuoteen 1993. Tuli asetus omaishoidosta. 

 

PikkukuvaVITAS - Let the Father Teach




Näin livenä Virkkusen esittelevän ansioitaan siirtyä mepiksi. 20 vuotta poliittista kokemusta avaa ovet vaikka mihin. Siirtyessäni 1993 kunnalliselta kotihoidontuelta omaishoidontuelle Virkkunen oli 21 -vuotias. Kuntapoliitikot ryhtyivät minua opettamaan 52 -vuotiaana. Laita lapsi asialle, juokse itse perästä.


Olen ollut edelläkävijä vanhempieni omaishoitajana. Sen statuksen vahvisti kunnan kanssa tehty ennakkosopimus. Koskaan en katunut vanhemmille antaamaani lupausta, kun ovat pyytäneet apua.

- Minä tulen jouluksi 1990 ja palasin pääsiäiseksi 2000.


Siirryn tähän päivään 72 -vuotiaana. Ensimmäisen kerran olen saanut veroehdotuksen koskien perintöni kiinteistöveroa. 1990 -luvulla kunta teki kartoituksia, mistä saisi ottaa veroa. Se on vaatinut monta asiatonta keskustelua verottajan kanssa.
- Myy koko paska, sillähän tuosta pääset, oli verottajan neuvo.

Lähteenä on käytetty maanmittaustoimiston tietoja, jotka perustuivat sotaraakin antamaan vastaukseen.
- Me voimme ottaa koko maan. Kunnnan edustaja huusi pää punaisena.
- Maaoikeushan sen viimekädessä päättää... kenelle meidän lapsuuskodin uimaranta kuuluu. Monen uhkauksen jälkeen tiedämme sen kuuluvan meille, vaikka tiekunta isäntänä käyttää rantaa kuin omaansa.


En sotkeudu päämisterin enkä muiden poliitikkojen päätöksiin. Olen noudattanut neljättä käskyä ja odotan siihen liityyvän lupauksen täyttymistä. Kunnioitettavat ovat kuolleet eikä heidän kunnioituksensa ole siirrettävissä Maan asioista päättäville.


Savolaesten katkismus:
"Kaekkee se ei suanna Luojakaa'
reilaasa kertalinttuulla, vuan luomisen
työ jatkuu eelleen. Ja kaetpa se jonnii
on huolehittava, että tämä ryllinki
pyörii ja pelloo."
(Ensimmäisen uskonkohan selitys)


Tähän vetosi Katainen, ettei Suomi tullut valmiiksi. Aika näyttää rakentaako vai repiikö kehysriihen päätökset Suomi-neidon oloja, kun hän on kuullut seireenin laulun ja jättää tehtävänsä.
Neljääs ukkaasi
Kunnioeta issees ja äetiäs.

Tämä käsky muistuttaa meitä siitäe, että on meillä muitae piäsnuatikoeta kuin vanahemmat. Yhteiskunnalla on omat vallanpitäjäsä ja niihen toemena on pittee tätä muata ies jonniillaesessa mirnaassa. Niin kaavuan kun ne oekpelillä hoetaa toimesa, niitä on vuan toteltava. Vuan jos näätästää siltä, että oekeus myteröityy, sillon pitää panna kivet kuppiin ja nousta vastaan ja aenae iäneen ihmetellä viäryyksiä. Pahantekkoon ei tarvihe männä mukkaan. Ja sitä varten on Luoja antanna immeiselle jären, jotta sitä voes tarpeen tulle käättee näessäe asijoessa.

Presidentti Niinistö on käyttänyt vähiten erityisavustajia. Katainen sanoo iäneen ihmeteltyjä toilauksia räksytykseksi.

Tänään on Mikael Agricolan ja suomen kielen liputuspäivä itsenäisen isänmaan symbolilipulla.



Pikkukuva


Kiinteistöveroehdotuksen muutosten tai verotuskohteen muuttumattomuuden käsittelyyn auttaa kielisukulaisen Vitas'in laulut ja videot vanhempien kodista ja isän opetuksesta. Sinisiä ja valkoisia värejä ja sanoja en vaihda sateenkaareen enkä markkinavoimien siniseen ja kultaisiin tähtiin.
Tietoyhteiskunnassa tökkii pahasti. Kulttuuria ei ole ilman isänmaata eikä äidinkieltä. Tänään uskon, että saan asua tässä maassa loppu elämäni. Suku on asunut paikallaan vuodesta 1900 lähtien. Viimeiseen asti olen pitänyt perinnöstäni kiinni. Ministerit kiertävät kehää vastuullisina maan asioista. Muistutan, että tämä taivas, tämä maa sukupolvelta toiselle jää.


Tänään laulaa Danny ja Aikamiehet
huomenna laulaa saksalainen seurakunta
Suvivirren kaikki 6 säkeistöä.
Myöhemmin keväällä matkapappi saa
Suvivirren stadin slangilla
Auf Wiedersehen!

1. Jo pukkas glaiduu aikaa
on kesis viimeinkin.
Ja minne vaan kun tsiigaa,
nii hittaa blumsterin.
Ja kaiken uusiks duunaa
noi säteet suulperin.
Ne stadin nyyaks puunaa,
vek stikkaan perperin.

2. Taas nurtsit vihannoivat
ja hiffaat fogelin.
Puut Pitskun huminoivat
Valgan ja Ogelin.
Nyt ei sun tarvii snärkkää
tai tinttaa humalaa:
Kyl ihmehommat järkkää
toi meidän Jumala.


Jospa silloin olisi jo kesis viimeinkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti