Syysaamu

Syysaamu
Katselen aamuun kalpeaan.
Vanha tarhuri siellä
kulkee puiston tiellä
viikate olallaan.

Muistan erästä vainajaa.
Muistan erään runon.
Hyvä on olla, kun on 
lähellä kuolemaa.

Ketä on aurinko polttanut,
sade ja tuuli nuollut,
mielellään on kuollut. 
- Etkö rukoillut

sinäkin, sieluni, uupuen:
Tarhuri, tule ja niitä!
- Siitä on kauan, siitä. 
Tänään hymyilen. UUNO KAILAS

Maastamuuttaja  näytti netin kautta hankkimaansa taulua. Työpaikalla oli ollut taidenäyttely. Sieltä hän hankki kotiinsa suuren ikimetsätaulun. Taiteilija kävi katsomassa sijoituspaikan ja oli näkemäänsä tyytyväinen. 

Olin hämmästynyt taulun aiheesta. Se vain jotenkin kolahti, muistot metsästä mummolassa. Juojärven ranta ei tullut mieleen ensimmäisenä, onhan järvi saastunut juomakelvottomaksi. Kukapa sitä jätevesialtaita etsisi virkistyäkseen. Uudessa maassa hän ihaillen kertoo uimapaikkalöydöistään kirkkaissa vesissä, joissa järven pojahiekka on poimuista kuin etelässä. Tämä kaikki voi löytyä lähempää kuin arvaakaan. Svea-Mamma tarjoa työtä, työstä koulutusta vastaavan palkan. Lisäksi luonnon ja terveen elämän edellytykset.

Suomi-Neito voi huonosti. Poliittiinen ja uskonnollinen ilmapiiri on tulehtunut tai turbulenssin pyörityksessä. Kuinka silloin kukaan medborgareista voi kehua.

- Voidaan paremmin kuin muut. 

Tänä päivänä minua vielä haastetaan maksamaan sijoittajien sijoituksille lisäarvoa. Minulla on vain varattuna lapsuuskodin uimarannassa muukalaisille hautausmaa. Kirkonkylän hautausmaalla ollaan uudistuksissa pidemmällä. Isovanhempien hautaa valaisee sähkövalo. Sitä ei ole ollut lapsuuskodissani. Hautausmaa on parhaiten hoidettu puisto käytävineen ja kukkaistutuksineen. Luostarin puutarhana sitä muistelen, siunattiinhan haudanlepoon ne viisi mestattua torpparia syntyperänsä mukaan. Puoskarien luutarhoille  pakkolunastetaan lapsuuskotien uimarantoja 30:stä hopearahasta. Lapsuuskodin pihamaan niittäminen velvoittaa jo jätemaksunmaksamista järjestetystä jätekeräilystä. On maksettava ulosoton uhalla. Vesipisteet hautausmaalla helpottavat kukkienkastelijoita. Samoin jätelaatikot, joihin voi roskat jättää. 

Teen tilinpäätöksen kymmenestä omaishoitovuodesta. Sitä aikaa en käyttänyt sijoittajien hyväksi. Mummonmökki metsineen on perintöosani veljieni kanssa. Muukalaisten hautausmaalla ei ole soveliasta metsästää hirviä. Vihtaniemi ei tarvitse vesijohtoverkkoa, kun sen yhteyteen ei rakenneta viemäriverkostoa. Sonera toi aikanaan lankapuhelinyhteyden. Maksoin sitä kymmenen vuotta kuin kuollutta lehmää. Sonera uhosi kerivänsä kaapelit pois. Ei pysynyt aikataulussa ja siksi lakkasin maksamasta. Tullessani vanhempieni hoitajaksi, oli tarkoitukseni jäädä syntymäkuntaani. Siellä puhalsi kuitenkin muutoksen tuulet. Alkuperäiset asukkaat piti korvata uusrikkailla kunnanmökkiläisillä. 

Tämähän tapahtui luovutetussa Karjalassa. Siperia oli uusi sijoituspaikka niin virolaisille kuin  suomensukuisille. Saksalaisista yhteyksistä pienet lapsetkin olivat vankileireillä.  Illalla siitä kuulin uutisissa tultuani kotiin Suomen saksalaisen seurakunnan järjestämästä juhlasta.

Olen Vihtaniemen elävä muisti. Samaistun Unescon suojelukohteena beduiinien asumismuodon säilyttämiseen. Siitä saa ottaa opikseen, kuinka Vihtaniemellä voisi elämä jatkua työtä tekemällä. Siellä on eletty yli sata vuotta luontaistaloudessa. Joku sallii ja suorastaan toivoo, että sijoittajat ovat ryöstöretkellä. Nuoret naiset päättävät, mihinkä suuntaan kunnissa mennään. Kenellä on sille annettaan. Kenellä ei ole, siltä otetaan. Tässä asiassa katson Marj Vuoreisen viimeisen sinisen.

- Sennii kahmuran olivat ottaneet kuletellakseen. Jalkansa menettänyt pitäjäneuvos oli muilutuksen kohteena.

Minulla on ollut hyvä paimen, joka on ohjannut askeleeni. Tihkui tietoja saksalaisten kohtalosta Suomessa. Pelottelu lapsena on ollut yksi syy, miksi en ole ottanut ja lähtenyt. Toinen on ollut neljääs ukkaasi. 

Kunnioita isääsi ja äitiäsi. Siihen liittyy lupaus ja nyt on tämän lupauksen täyttymisen aika.

Tänään hymyilen.