vko 30
Geriatric depression screening scale, GDS - depressiokyselyn 6. kysymys
6. Vaivaavatko Teitä jatkuvasti päässänne pyörivät ajatukset?
o Kyllä
o Ei
Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään. Minua ei vaivaa päässä pyörivät ajatukset. Olen löytänyt punaisen langan, jota seuraan menneestä tähän päivään. Kirjoittamalla palaan asioihin ja mitä enemmän kirjoitan sitä enemmän muistan. Huomaankin, minkä kirjoitan sen voi unohtaa. Tunnetila nousee pintaan eikä se valehtele. Hyvä apu on katsoa valokuvia toisin.
On ollut rankka päivä. Sain ministereiden sairauslomaan johtaneen taudin. Se on tutkittu borrelian yhteydessä ja todettu geenivirheeksi. Johtuuko se tästä veretseisauttavasta ajasta? Harvahan täältä saa lähteä täysin terveenä.
Tänään ei ollut hyvä päivä juhlia 73. syntymäpäivää. Kauan sitten olin päivään varannut lemmenjuomaa, joka vaihtuikin rotanmyrkyksi. Teema tarjosi Kullervo-oopperan suoraan kotona katsottavaksi. Sallisen Kullervo-ooppera
Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa eikä taakse jäänyttä kannata turhaan vatvoa mielessään.
Toivotan 21.7.2014
6. Vaivaavatko Teitä jatkuvasti päässänne pyörivät ajatukset?
o Kyllä
o Ei
Joka vanhoja muistelee, sitä tikulla silmään. Minua ei vaivaa päässä pyörivät ajatukset. Olen löytänyt punaisen langan, jota seuraan menneestä tähän päivään. Kirjoittamalla palaan asioihin ja mitä enemmän kirjoitan sitä enemmän muistan. Huomaankin, minkä kirjoitan sen voi unohtaa. Tunnetila nousee pintaan eikä se valehtele. Hyvä apu on katsoa valokuvia toisin.
On ollut rankka päivä. Sain ministereiden sairauslomaan johtaneen taudin. Se on tutkittu borrelian yhteydessä ja todettu geenivirheeksi. Johtuuko se tästä veretseisauttavasta ajasta? Harvahan täältä saa lähteä täysin terveenä.
Tänään ei ollut hyvä päivä juhlia 73. syntymäpäivää. Kauan sitten olin päivään varannut lemmenjuomaa, joka vaihtuikin rotanmyrkyksi. Teema tarjosi Kullervo-oopperan suoraan kotona katsottavaksi. Sallisen Kullervo-ooppera
Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen aukeaa eikä taakse jäänyttä kannata turhaan vatvoa mielessään.
Vitas- "Bird of Happiness" 8/3/2010
Ladattu 8.3.2010
Happy Women's Day!
Happy Women's Day!
Toivotan 21.7.2014
Happy Women's July!
Nukutun yön jälkeen herään 22. heinäkuuta seitsemältä. Uutiset menee ohi, mutta aamusoitto vastaa värimaailmaani.
Aamusoitto Värien kirjoa
Saint-Saëns: Alkusoitto oopp. Keltainen
prinsessa (Lontoon FO/Geoffrey Simon). Turina: Tu pupila es azul (Irja
Auroora ja Pentti Koskimies). Cassadó: Vihreän paholaisen tanssi
(Jan-Erik Gustafsson ja Arto Satukangas). Torre: Pampano verde, racimo
albar (Teresa Berganza ja Felix Lavilla). Massenet: Mustia perhosia
(Jean-Efflam Bavouzet). Mahler: Die zwei blauen Augen (Andreas Schmidt
ja Cincinnatin SO/Jesús Lóbez-Cobos). Glier: Venäläisten matruusien
tanssi bal. Punainen unikko (Saint Louisin SO/Leonard Slatkin).
30 päivää voin avata taustalle kuulumaan aamusoiton esittelyineen. Kolme vuotta sitten 22. päivän tapahtumat ovat mustana muistona taustalla. Ajankohtainen kakkonen
Viihde-lööpistä löydän otsikon Illalla televisiossa: Kolme vuotta Utøyan joukkomurhasta – kohukirjailija tarttui Breivikiin (22.7.2014 15:29) Kirjailija sukelsi joukkomurhaaja Breivikin mieleen. Telkku.com ei näitä ohjelmatietoja kertonut. Kirjailijasta kertovat tiedot vilahti ohi, enkä voi juuri nyt lukea tarkemmin. Samaan aikaan Allsång på Skansen tulee livenä.
Päivän posti toi kirjeen viime viikon seikkailusta keskussairaalassa. Kysyin lääkäriltä hyväksi havaisemistani ravintolisistä. Niillä olin parantunut lääkkeiden aiheuttamista sivuvaikutuksista ottamatta tarjottua kolesterolilääkettä. Käyttämäni verenpainelääke alensi sydämensykkeen alas ja nosti sokeriarvoja.
- Jos tätä jatkuu, kohta minulle asennetaan sydämentahdistin. Jätin lääkkeen pois 10 vuotta sitten ja sokeri on palannut normaalitasolle samoin kolesteroliarvo ilman lääkettä.
Noudatan lääkärin antamia ohjeita kirjaimellisesti näin alkuun, mutta sitten pitää jotakin muuttaa tullakseni terveeksi.
Äitini oli huonossa kunnossa, ei kestänyt rautalääkitystä. Lusikallinen kalanmaksaöljyä aamuisin tuotti tuloksen lyhyessä ajassa. Hän meni "kauneusleikkaukseen" hyvällä veriarvolla. Vaihdettiin neniä, kun hänellä oli kauneusleikkaus takana eikä kuoltua näkynyt edes leikkausarpea.
Kysyin isän lääkityksestä ja turhaan hän söi propraalia vapinaan. Kilpirauhastulehdus oli tehnyt hänet sairaaksi eikä lääkärin määräämästä yskänlääkkeestä ollut apua. Yksityslääkärin kautta hän sai oikea hoidon ja vapina poistui kuntouttavalla työotteella ja lääkettä vähentämällä.
Kuolintodistusta odotellessa isäni kuivatettiin nesteenpoistopiikillä lihakseen kuin kuollut siili katolla auringonpaisteessa. Sitä en kyseenalaistanut eihän meillä lääkärin kanssa ollut puheyhteyttä hautaamislupaa odotellessa.
- Syö loppuikäsi rautaa, sinä tarvitset sitä, huusi lääkäri puhelimessa. Olin syönyt rautaa 2½ vuotta ilman pysyvää tulosta, että olin jo kykenemätön työhön.
- Olen sairastunut, nyt menen lääkäriin.
Homeopaattilääkäri moitti, kun vasta silloin.
- Olisit tullut aikaisemmin.
- Olen ollut lääkärin hoidossa kauan enkä tiennyt, että koululääketiede ei löytänyt syytä.
- Olisit tullut aikaisemmin, mutisee lääkäri itsekseen. Hän luuli minun tulleen liian myöhään.
Koululääketiede tunsi tulleensa syrjäytetyksi ja pisti jonoon odottamaan leikkausta määräämättömäksi ajaksi ilman sairauslomaa ja päivärahaa.
Taas tuli verkosto apuun.
- Soita Väiskille, Väiski on hyvä puukkomies. Soitin ja sovittiin leikkauspäivä puhelimessa. Ankara kipukohtaus pakotti menemään Hemoon tutulle lääkärille kysymään syytä.
- Se pitää tähystää. Ja samalla viikolla oli uusi leikkaustarve selvinnyt. Nyt en vain tiennyt missä järjestyksessä. Kaikki ratkesi kerralla, olin juhannuksen tienoilla leikkauksessa kolmannesta vaivasta. Sain sairausloman ja -päivärahan. Olin jo ollut toisessa leikkauksessa, pitänyt sairausloman ja palannut työhön, kun jonosta ilmoitettiin heidän järjestämästään leikkauspäivästä. Kolmannen kerran leikattiin vuoden kuluttua.
Kuulin eilen terveyskeskuksessa istuessani, että minulla on aika odottamisen jälkeen iranilaiselle lääkärille. Jospa hänestä tulisi ihan omalääkäri, jonka kanssa voi keskustella tilanteestani. Minähän tässä potilas olen, en minkään systeemin äänetön koekaniini. Mengele taisi tehdä kokeita riittävästi ja vastasi seurauksista sotarikollisena.
Kanerva kertoi eilen, kuinka alasammutun koneen ruumiita käsiteltiin. Ryöstettiin sormukset katkomalla sormia. Näin sotatila tekee ihmisistä petoja. Sitä on havaittavissa meidän terveydenhoidossa, kun potilas ja lääkäri eivät kohtaa. Äitini varoitteli aina etukäteen, etten kaikkea kysyisi lääkäriltä.
- Ne eivät sitten hoida kipuakaan.
Vielä sittenkin kysyn lääkäriltä syytä, miksi isä tuli lääkärin vastaanotolle.
- Ei tultu kohteliaisuuksia vaihtamaan. Vaikka isä ei enää koskaan tarvitsisi tulla lääkäriin, hänellä on nyt asiaa. Lääkäri keskeyttää sanelun tuhahtaen.
- En minä sitä tarkoittanut. Isä saa tarvitsemansa lähetteen. Lääkäri mennessään ohi käytävällä jatkaa diagnoosia.
- Arviitti elää 100 -vuotiaaksi, johon vastasin.
- Ei mököttäjät jaksa niin kauan. Isä oli tajunnut maailman epäoikeudenmukaisuuden. Jokainen katsoi vain omaa etuaan.
- Kyllä ne ovat viisaita, hän sanoisi vielä tänä päivänäkin omaneduntavoittelusta.
- Tyhmiä ne ovat vahvistaessaan lakeja, ettei pienellä ihmisellä ole edes työhistoriaa yrittäjänä eikä elämän jatkamisen mahdollisuutta enää 61/64 ikävuoden jälkeen.
Mikä on? Sain puhelinsoiton eilisistä laboratoriotuloksista, joiden perusteella olin sairaanhoitajan luona kuulemassa miten jatketaan. Toinen lääkäri oli katsonut tulokset, olivat eri kuin eiliset. Pillerimäärääkin muuttaisi. Kun keskeytän soittajan kertomalla jo saadusta hoito-ohjeesta, hän antaa luvan noudattaa eilistä ohjetta.
Tunnen olevani myrskynsilmässä, vaikka kuinka olen kuullun ymmärtänyt. Katsotaan, mitä jatkossa seuraa. Raskaitten rikosten tutkintajohtajien virat muuttuvat määräaikaisiksi. Samaan olisi tarvetta tulosten perusteella poliitikkojenkin määräaikaisuus tehtävien hoidossa. Katsoin Kataisen ilmeitä tutustuessaan työhuoneeseensa talouskomissaarin nimityksen jälkeen. Luin saman ilmeistä kuin kissa katsoo peiliin, heilautta tassua peilikuvakaverille. Näistä peileistä näkyy EU:n tulevaisuus.
Syntymäpäivänä on oikein ja kohtuullista tarkistaa, onko ystävät vielä tallella.
- Närståendevårdare:ista läheisimmät.
- KympinLapset ja Isovanhemmat ovat saamassa uuden lastensairaalan. Omat ovat tervehtyneet enkä ilmoittaisi heidän kuulumisiaan Viihde-uutisissa.
- Deutsche ev.-luth. Gemeinde in Finnland muistaa "In seiner Liebe geborgen" / Gabriele Kühn eikä minulta mitään puutu.
- Tirkkosen sukuseura pyörii merkittävien Tirkkosten sukututkimuksen ympärillä.
En saanut valita sukua, vanhempiani enkä sisaruksiani, joista vieraannuin kahdeksan oppikouluvuoden aikana koulukortteerissa. Olen Vihtaniemen ensimmäinen ja viimeinen ylioppilas, josta tuli omaishoitajana profeetta omalla maalla syntymäkunnassaan.
En ole hurahtanut. En ole tullut enkä mennyt, olen aina ollut. Sijoittajat ja verottaja eivät tunne minua. Tiekartta Länsirannalla enteili tämän päivän sotaa israelilaisten ja palestiinalaisten välillä.
30 päivää voin avata taustalle kuulumaan aamusoiton esittelyineen. Kolme vuotta sitten 22. päivän tapahtumat ovat mustana muistona taustalla. Ajankohtainen kakkonen
Viihde-lööpistä löydän otsikon Illalla televisiossa: Kolme vuotta Utøyan joukkomurhasta – kohukirjailija tarttui Breivikiin (22.7.2014 15:29) Kirjailija sukelsi joukkomurhaaja Breivikin mieleen. Telkku.com ei näitä ohjelmatietoja kertonut. Kirjailijasta kertovat tiedot vilahti ohi, enkä voi juuri nyt lukea tarkemmin. Samaan aikaan Allsång på Skansen tulee livenä.
Päivän posti toi kirjeen viime viikon seikkailusta keskussairaalassa. Kysyin lääkäriltä hyväksi havaisemistani ravintolisistä. Niillä olin parantunut lääkkeiden aiheuttamista sivuvaikutuksista ottamatta tarjottua kolesterolilääkettä. Käyttämäni verenpainelääke alensi sydämensykkeen alas ja nosti sokeriarvoja.
- Jos tätä jatkuu, kohta minulle asennetaan sydämentahdistin. Jätin lääkkeen pois 10 vuotta sitten ja sokeri on palannut normaalitasolle samoin kolesteroliarvo ilman lääkettä.
Noudatan lääkärin antamia ohjeita kirjaimellisesti näin alkuun, mutta sitten pitää jotakin muuttaa tullakseni terveeksi.
Äitini oli huonossa kunnossa, ei kestänyt rautalääkitystä. Lusikallinen kalanmaksaöljyä aamuisin tuotti tuloksen lyhyessä ajassa. Hän meni "kauneusleikkaukseen" hyvällä veriarvolla. Vaihdettiin neniä, kun hänellä oli kauneusleikkaus takana eikä kuoltua näkynyt edes leikkausarpea.
Kysyin isän lääkityksestä ja turhaan hän söi propraalia vapinaan. Kilpirauhastulehdus oli tehnyt hänet sairaaksi eikä lääkärin määräämästä yskänlääkkeestä ollut apua. Yksityslääkärin kautta hän sai oikea hoidon ja vapina poistui kuntouttavalla työotteella ja lääkettä vähentämällä.
Kuolintodistusta odotellessa isäni kuivatettiin nesteenpoistopiikillä lihakseen kuin kuollut siili katolla auringonpaisteessa. Sitä en kyseenalaistanut eihän meillä lääkärin kanssa ollut puheyhteyttä hautaamislupaa odotellessa.
- Syö loppuikäsi rautaa, sinä tarvitset sitä, huusi lääkäri puhelimessa. Olin syönyt rautaa 2½ vuotta ilman pysyvää tulosta, että olin jo kykenemätön työhön.
- Olen sairastunut, nyt menen lääkäriin.
Homeopaattilääkäri moitti, kun vasta silloin.
- Olisit tullut aikaisemmin.
- Olen ollut lääkärin hoidossa kauan enkä tiennyt, että koululääketiede ei löytänyt syytä.
- Olisit tullut aikaisemmin, mutisee lääkäri itsekseen. Hän luuli minun tulleen liian myöhään.
Koululääketiede tunsi tulleensa syrjäytetyksi ja pisti jonoon odottamaan leikkausta määräämättömäksi ajaksi ilman sairauslomaa ja päivärahaa.
Taas tuli verkosto apuun.
- Soita Väiskille, Väiski on hyvä puukkomies. Soitin ja sovittiin leikkauspäivä puhelimessa. Ankara kipukohtaus pakotti menemään Hemoon tutulle lääkärille kysymään syytä.
- Se pitää tähystää. Ja samalla viikolla oli uusi leikkaustarve selvinnyt. Nyt en vain tiennyt missä järjestyksessä. Kaikki ratkesi kerralla, olin juhannuksen tienoilla leikkauksessa kolmannesta vaivasta. Sain sairausloman ja -päivärahan. Olin jo ollut toisessa leikkauksessa, pitänyt sairausloman ja palannut työhön, kun jonosta ilmoitettiin heidän järjestämästään leikkauspäivästä. Kolmannen kerran leikattiin vuoden kuluttua.
Kuulin eilen terveyskeskuksessa istuessani, että minulla on aika odottamisen jälkeen iranilaiselle lääkärille. Jospa hänestä tulisi ihan omalääkäri, jonka kanssa voi keskustella tilanteestani. Minähän tässä potilas olen, en minkään systeemin äänetön koekaniini. Mengele taisi tehdä kokeita riittävästi ja vastasi seurauksista sotarikollisena.
Kanerva kertoi eilen, kuinka alasammutun koneen ruumiita käsiteltiin. Ryöstettiin sormukset katkomalla sormia. Näin sotatila tekee ihmisistä petoja. Sitä on havaittavissa meidän terveydenhoidossa, kun potilas ja lääkäri eivät kohtaa. Äitini varoitteli aina etukäteen, etten kaikkea kysyisi lääkäriltä.
- Ne eivät sitten hoida kipuakaan.
Vielä sittenkin kysyn lääkäriltä syytä, miksi isä tuli lääkärin vastaanotolle.
- Ei tultu kohteliaisuuksia vaihtamaan. Vaikka isä ei enää koskaan tarvitsisi tulla lääkäriin, hänellä on nyt asiaa. Lääkäri keskeyttää sanelun tuhahtaen.
- En minä sitä tarkoittanut. Isä saa tarvitsemansa lähetteen. Lääkäri mennessään ohi käytävällä jatkaa diagnoosia.
- Arviitti elää 100 -vuotiaaksi, johon vastasin.
- Ei mököttäjät jaksa niin kauan. Isä oli tajunnut maailman epäoikeudenmukaisuuden. Jokainen katsoi vain omaa etuaan.
- Kyllä ne ovat viisaita, hän sanoisi vielä tänä päivänäkin omaneduntavoittelusta.
- Tyhmiä ne ovat vahvistaessaan lakeja, ettei pienellä ihmisellä ole edes työhistoriaa yrittäjänä eikä elämän jatkamisen mahdollisuutta enää 61/64 ikävuoden jälkeen.
Mikä on? Sain puhelinsoiton eilisistä laboratoriotuloksista, joiden perusteella olin sairaanhoitajan luona kuulemassa miten jatketaan. Toinen lääkäri oli katsonut tulokset, olivat eri kuin eiliset. Pillerimäärääkin muuttaisi. Kun keskeytän soittajan kertomalla jo saadusta hoito-ohjeesta, hän antaa luvan noudattaa eilistä ohjetta.
Tunnen olevani myrskynsilmässä, vaikka kuinka olen kuullun ymmärtänyt. Katsotaan, mitä jatkossa seuraa. Raskaitten rikosten tutkintajohtajien virat muuttuvat määräaikaisiksi. Samaan olisi tarvetta tulosten perusteella poliitikkojenkin määräaikaisuus tehtävien hoidossa. Katsoin Kataisen ilmeitä tutustuessaan työhuoneeseensa talouskomissaarin nimityksen jälkeen. Luin saman ilmeistä kuin kissa katsoo peiliin, heilautta tassua peilikuvakaverille. Näistä peileistä näkyy EU:n tulevaisuus.
Syntymäpäivänä on oikein ja kohtuullista tarkistaa, onko ystävät vielä tallella.
- Närståendevårdare:ista läheisimmät.
- KympinLapset ja Isovanhemmat ovat saamassa uuden lastensairaalan. Omat ovat tervehtyneet enkä ilmoittaisi heidän kuulumisiaan Viihde-uutisissa.
- Deutsche ev.-luth. Gemeinde in Finnland muistaa "In seiner Liebe geborgen" / Gabriele Kühn eikä minulta mitään puutu.
- Tirkkosen sukuseura pyörii merkittävien Tirkkosten sukututkimuksen ympärillä.
En saanut valita sukua, vanhempiani enkä sisaruksiani, joista vieraannuin kahdeksan oppikouluvuoden aikana koulukortteerissa. Olen Vihtaniemen ensimmäinen ja viimeinen ylioppilas, josta tuli omaishoitajana profeetta omalla maalla syntymäkunnassaan.
En ole hurahtanut. En ole tullut enkä mennyt, olen aina ollut. Sijoittajat ja verottaja eivät tunne minua. Tiekartta Länsirannalla enteili tämän päivän sotaa israelilaisten ja palestiinalaisten välillä.
6.2.2000
Selviämistarinani elossaoloilmoitus
Kotisivuni ovat Oppimispäiväkirjan sisällysluettelo.
Kriisinhallinta-ajan olen käyttänyt uudelleen oppimiseen, vaikka se ei liity ammattiin, vaan elämäntaitoon.
Koulutus on avain, jolla hallitsen muutosta, toteutan omia tavoitteitani ja huolehdin kansalaisvalmiuksista.
15.1.2006 toteutan
Kiitän kaikkia pelastustyöhön osallistuneita!
Närståendevårdare
KympinLapset ja Isovanhemmat
Deutsche ev.-luth. Gemeinde in Finnland
Aamuhartaus 22.7. Pastori, kanttori, Samuli Korkalainen, Helsinki. Hartauden musiikki: "Upp, själar, upp, låth oss ej såfva", suomenruotsalainen kansantoisinto, sekä "I himmelen, i himmelen", san. Lars Larsson Laurinius, uud. Johan Åström, suomenruotsalainen kansantoisinto. Esittäjänä molemmissa: Katarina Kvanström (laulu) ja kansanmusiikkiyhttye Gnistra (Marianne Maans /viulu.
Aamuhartaus ti 22.07.2014
Samuli Korkalainen, Pastori, kanttori, Helsinki
Virsi: ”Upp, själar, upp, låth oss ej såfva”, 1. säk.
”Me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.” Näin totesivat partilaiset, meedialaiset, elamilaiset ja ketä kaikkia siellä Jerusalemissa olikaan koolla. On helppo ymmärtää, miksi tämä oli merkittävää heille. Syvimmistä tunteista on saatava puhua omalla kielellä. Siksi oma äidinkieli on myös rukouksen, ylistyksen ja siunauksen kieli. Martti Luther ja muut reformaattorit ymmärsivät tämän ja toivat Jumalan sanan, niin Raamatun kirjoitetun sanan kuin jumalanpalveluksessa julistetun sanan, kunkin kansan omalle kielelle.
Ensimmäisen helluntain kuulemisihmeellä on kuitenkin laajempi merkitys. Siinä, että jokainen kuuli julistettavan Jumalan suuria tekoja omalla kielellään, ei ollut kyse vain puhutuista kielistä, vaan myös tunteiden ja uskon kielestä. Tämä tarkoittaa sitä, että murheelliselle on puhuttava lohdun sanoja, kun taas juhlivan kanssa on iloittava. Välinpitämätöntä täytyy herätellä, sortajille julistaa oikeudenmukaisuutta ja pelokkaille puhua toivon kieltä. Näinhän Raamattu opettaa. Jesajan kirjassa ovat sanat: ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille.” Ja apostoli Paavali jatkaa Roomalaiskirjeessä: ”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.”
Musiikki on yksi niistä kielistä, joilla kerrotaan Jumalan suurista teoista. Martti Lutherin mukaan musiikki ei ole vain yksi Jumalan luomislahjoista, vaan kaikkein suurin niistä. Hän piti musiikkia toiseksi tärkeimpänä asiana maailmassa, tärkeämpi oli vain Jumalan sana. Eikä Luther tarkoittanut tällä vain kirkkomusiikkia, vaan kaikki hyvä musiikki oli hänen mukaansa pohjimmiltaan Jumalan luomislahjaa.
Myös silloin kun Jumalan suuria tekoja julistetaan musiikin kautta, on jokaisen saatava kuulla sitä omalla kielellään. Tästä syystä virsikirjamme sävelmissä on runsaasti suomalaisia kansantoisintoja, siis alun perin saksalaisista ja ruotsalaisista koraaleista Suomen kansan suussa muokkautuneita sävelmiä, jotka saavat juuri suomalaisen sielun kanteleen soimaan. Tässä hartaudessa kuullaan virsiä siinä muodossa, johon ne ovat taipuneet aikoinaan nimenomaan suomenruotsalaisessa kansanveisuussa. Jumalan suurista teoista on kerrottava niin barokin suurten kirkkomusiikkiteosten, urkukoraalien ja klassisen kuoromusiikin kuin bluesin, rapin, heavy metalin tai vaikkapa Taizé-laulujen muodossa, jotta jokainen kuulisi omalla kielellään. Samalla pidetään mielessä Johann Sebastian Bachin ajatus: musiikkia tulee käyttää Jumalan kunniaksi ja toisten ihmisten iloksi.
Kerron teille nyt salaisuuden: olen sekä pappi että kanttori, mutta en pidä pappeuttani kovin kummoisena juttuna. Syvällä sydämessäni olen ensisijaisesti kanttori ja ylpeä siitä. Sillä miettikääpä – onko teillä olemassa lempisaarnaa tai lempihartautta, jonka muistatte vielä vuosienkin kuluttua? Uskon, että joillakin on ja hyvä niin. Luulenpa silti, että jos kysyisin, mikä on teidän lempivirtenne ja muistatteko tilanteita, joissa virret tai muu musiikki on hoitanut ja puhutellut teitä, saisin paljon runsaammin vastauksia.
Sillä eikö olekin niin, että nimenomaan soivassa sanassa lihaksi tuleva Kristus murtaa aivan erityisellä tavalla sydänjäitä? Virsien, laulujen ja musiikin kautta hän koskettaa, herättää ja parantaa. Kirkkoisä Augustinus totesi aikoinaan: ”Joka laulaa, rukoilee kahdesti.” Ja Luther jatkaa: ”Eivät isät ja profeetat ole turhaan pyrkineet siihen, että meillä on niin paljon lauluja ja psalmeja, joissa sekä sana että laulu liikuttavat samanaikaisesti kuulijan sydäntä.” Sen vuoksi olemme myös vuoden ajan kuulleet tiistaiaamuisin musiikkiin perustuvia radiohartauksia.
Psalmissa 98 sanotaan:
Laulakaa Herralle uusi laulu!
Hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja.
Hänen oikea kätensä, hänen pyhä voimansa on tuonut voiton.
Herra näytti, että hän on meidän pelastajamme,
hän osoitti vanhurskautensa kansojen nähden.
Hän muisti Israelin kansaa, osoitti jälleen laupeutensa ja uskollisuutensa.
Maan ääretkin saivat tietää, että Jumalamme pelasti meidät.
Maa, kohota Herralle riemuhuuto!
Iloitkaa ja riemuitkaa,
laulakaa ja soittakaa!
Ylistäkää Herraa harpun sävelin,
soittakaa ja laulakaa!
Vaskitorvin ja oinaansarvin kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle!
Pauhatkoon meri kaikkineen,
juhlikoon maa, juhlikoot sen asukkaat!
Taputtakoot virrat käsiään,
yhtykööt vuoret niiden iloon Herran edessä,
sillä hän tulee ja tuo maailmaan oikeuden.
Hän hallitsee maanpiiriä vanhurskaasti,
tuomitsee kansoja oikeuden mukaan.
Niin kuin tuossa psalmissa, niin myös tänä päivänä Jumalan seurakunnassa ilo ja riemu puhkeavat nimenomaan lauluksi ja soitoksi. Eikä virren ja musiikin iloittelu ole vain tämänpuoleista, vaan taivaassa sitä vasta lauletaankin! Tässä hiukan esimakua siitä:
Virsi: ”I himmelen, i himmelen” 1.-2. säk
Selviämistarinani elossaoloilmoitus
Kotisivuni ovat Oppimispäiväkirjan sisällysluettelo.
Kriisinhallinta-ajan olen käyttänyt uudelleen oppimiseen, vaikka se ei liity ammattiin, vaan elämäntaitoon.
Koulutus on avain, jolla hallitsen muutosta, toteutan omia tavoitteitani ja huolehdin kansalaisvalmiuksista.
15.1.2006 toteutan
Kiitän kaikkia pelastustyöhön osallistuneita!
Närståendevårdare
KympinLapset ja Isovanhemmat
Deutsche ev.-luth. Gemeinde in Finnland
Aamuhartaus 22.7. Pastori, kanttori, Samuli Korkalainen, Helsinki. Hartauden musiikki: "Upp, själar, upp, låth oss ej såfva", suomenruotsalainen kansantoisinto, sekä "I himmelen, i himmelen", san. Lars Larsson Laurinius, uud. Johan Åström, suomenruotsalainen kansantoisinto. Esittäjänä molemmissa: Katarina Kvanström (laulu) ja kansanmusiikkiyhttye Gnistra (Marianne Maans /viulu.
Aamuhartaus ti 22.07.2014
Samuli Korkalainen, Pastori, kanttori, Helsinki
Virsi: ”Upp, själar, upp, låth oss ej såfva”, 1. säk.
”Me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.” Näin totesivat partilaiset, meedialaiset, elamilaiset ja ketä kaikkia siellä Jerusalemissa olikaan koolla. On helppo ymmärtää, miksi tämä oli merkittävää heille. Syvimmistä tunteista on saatava puhua omalla kielellä. Siksi oma äidinkieli on myös rukouksen, ylistyksen ja siunauksen kieli. Martti Luther ja muut reformaattorit ymmärsivät tämän ja toivat Jumalan sanan, niin Raamatun kirjoitetun sanan kuin jumalanpalveluksessa julistetun sanan, kunkin kansan omalle kielelle.
Ensimmäisen helluntain kuulemisihmeellä on kuitenkin laajempi merkitys. Siinä, että jokainen kuuli julistettavan Jumalan suuria tekoja omalla kielellään, ei ollut kyse vain puhutuista kielistä, vaan myös tunteiden ja uskon kielestä. Tämä tarkoittaa sitä, että murheelliselle on puhuttava lohdun sanoja, kun taas juhlivan kanssa on iloittava. Välinpitämätöntä täytyy herätellä, sortajille julistaa oikeudenmukaisuutta ja pelokkaille puhua toivon kieltä. Näinhän Raamattu opettaa. Jesajan kirjassa ovat sanat: ”Lohduttakaa, lohduttakaa minun kansaani, sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille.” Ja apostoli Paavali jatkaa Roomalaiskirjeessä: ”Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.”
Musiikki on yksi niistä kielistä, joilla kerrotaan Jumalan suurista teoista. Martti Lutherin mukaan musiikki ei ole vain yksi Jumalan luomislahjoista, vaan kaikkein suurin niistä. Hän piti musiikkia toiseksi tärkeimpänä asiana maailmassa, tärkeämpi oli vain Jumalan sana. Eikä Luther tarkoittanut tällä vain kirkkomusiikkia, vaan kaikki hyvä musiikki oli hänen mukaansa pohjimmiltaan Jumalan luomislahjaa.
Myös silloin kun Jumalan suuria tekoja julistetaan musiikin kautta, on jokaisen saatava kuulla sitä omalla kielellään. Tästä syystä virsikirjamme sävelmissä on runsaasti suomalaisia kansantoisintoja, siis alun perin saksalaisista ja ruotsalaisista koraaleista Suomen kansan suussa muokkautuneita sävelmiä, jotka saavat juuri suomalaisen sielun kanteleen soimaan. Tässä hartaudessa kuullaan virsiä siinä muodossa, johon ne ovat taipuneet aikoinaan nimenomaan suomenruotsalaisessa kansanveisuussa. Jumalan suurista teoista on kerrottava niin barokin suurten kirkkomusiikkiteosten, urkukoraalien ja klassisen kuoromusiikin kuin bluesin, rapin, heavy metalin tai vaikkapa Taizé-laulujen muodossa, jotta jokainen kuulisi omalla kielellään. Samalla pidetään mielessä Johann Sebastian Bachin ajatus: musiikkia tulee käyttää Jumalan kunniaksi ja toisten ihmisten iloksi.
Kerron teille nyt salaisuuden: olen sekä pappi että kanttori, mutta en pidä pappeuttani kovin kummoisena juttuna. Syvällä sydämessäni olen ensisijaisesti kanttori ja ylpeä siitä. Sillä miettikääpä – onko teillä olemassa lempisaarnaa tai lempihartautta, jonka muistatte vielä vuosienkin kuluttua? Uskon, että joillakin on ja hyvä niin. Luulenpa silti, että jos kysyisin, mikä on teidän lempivirtenne ja muistatteko tilanteita, joissa virret tai muu musiikki on hoitanut ja puhutellut teitä, saisin paljon runsaammin vastauksia.
Sillä eikö olekin niin, että nimenomaan soivassa sanassa lihaksi tuleva Kristus murtaa aivan erityisellä tavalla sydänjäitä? Virsien, laulujen ja musiikin kautta hän koskettaa, herättää ja parantaa. Kirkkoisä Augustinus totesi aikoinaan: ”Joka laulaa, rukoilee kahdesti.” Ja Luther jatkaa: ”Eivät isät ja profeetat ole turhaan pyrkineet siihen, että meillä on niin paljon lauluja ja psalmeja, joissa sekä sana että laulu liikuttavat samanaikaisesti kuulijan sydäntä.” Sen vuoksi olemme myös vuoden ajan kuulleet tiistaiaamuisin musiikkiin perustuvia radiohartauksia.
Psalmissa 98 sanotaan:
Laulakaa Herralle uusi laulu!
Hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja.
Hänen oikea kätensä, hänen pyhä voimansa on tuonut voiton.
Herra näytti, että hän on meidän pelastajamme,
hän osoitti vanhurskautensa kansojen nähden.
Hän muisti Israelin kansaa, osoitti jälleen laupeutensa ja uskollisuutensa.
Maan ääretkin saivat tietää, että Jumalamme pelasti meidät.
Maa, kohota Herralle riemuhuuto!
Iloitkaa ja riemuitkaa,
laulakaa ja soittakaa!
Ylistäkää Herraa harpun sävelin,
soittakaa ja laulakaa!
Vaskitorvin ja oinaansarvin kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle!
Pauhatkoon meri kaikkineen,
juhlikoon maa, juhlikoot sen asukkaat!
Taputtakoot virrat käsiään,
yhtykööt vuoret niiden iloon Herran edessä,
sillä hän tulee ja tuo maailmaan oikeuden.
Hän hallitsee maanpiiriä vanhurskaasti,
tuomitsee kansoja oikeuden mukaan.
Niin kuin tuossa psalmissa, niin myös tänä päivänä Jumalan seurakunnassa ilo ja riemu puhkeavat nimenomaan lauluksi ja soitoksi. Eikä virren ja musiikin iloittelu ole vain tämänpuoleista, vaan taivaassa sitä vasta lauletaankin! Tässä hiukan esimakua siitä:
Virsi: ”I himmelen, i himmelen” 1.-2. säk
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti