Itäse ihmise
kui hee ollenka
maailmassa pärjävä?
Hee jättävä syräme avame kynnysmaton al,
niin et tiäl saak näkky.
Ei hee murhetu,
ei hee huoletu,
ei hee pelkkä;
sanova vaa:
Ee kun hyvvee matkoo vuan.
Oot kuun valon kanssa kulun piällä.
Mikä heit vaiva.
Ei me krymppy ottas syntyne oikkein käsitet,
et jolla o ain valop pääl. -Heli Laaksonen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti