On parempi huolehtia luonteesta kuin maineesta,
koska luonne on se mitä ihminen on oikeasti,
kun taas maine kertoo ainoastaan sen
mitä muut hänestä ajattelevat. -John R. Wooden
Tämä päivä ja mennyt viikko
väreissä.
Päivän mietelause
Kari Hotakainen: Palvelija-näytelmä
"Kun kunnia menee, maine kasvaa" sloganilla on haluttu minua tulkita koko elämän ajan. Sanonta kertoo enemmän sanojan luonteesta kuin omasta menetetystä maineesta. Nyt olen kaiken 'luonne - maine' vertailun ulkopuolella uudessa olossa. Jatkan toiminnan päivitystä ilmoittamalla uuden osoitteen. Varon osallistumista joukkotapahtumiin, missä joku nuijan saanut on yllytettynä kysynyt.
- Missä sinä sitten asut?
Kysymyksen kuultuani nousin ylös, keräsin helmat ja poistuin paikalta paikkaamaan russakanturkkia kirkonkammariin. Sielläkin entisen emännän aikaan vanhat miehet kertoivat saunoneensa vuorotta.
Voiko ihanammin päivän enää alkaa. Aurinko paistaa ja ikkunasta näkyy työtätekeviä ihmisiä purkamassa painavia tavaroita avattavaan Siwa-kauppaan. Maidonhakumatka lyhenee suojatien kautta kulkiessa kadun toiselle puolelle. Hymyhammas ja Kelan palvelupiste on jo siellä.
Asuin kaupungin katolla 15 vuotta. Kauppa oli kävelymatkan päässä, samoin kaupunginsairaalan laboratorio. Kirkkoon menin taksilla neljä kertaa vuodessa ja syntymäpäiviä juhlimaan joka viides vuosi junalla Helsinkiin ja ratikalla saksalaiseen kirkkoon. Näin tein asiointimatkoja keskellä kaupunkia.
Työtätekeviä kuvasin parvekkeelta, kun he keikkuivat nosturin nokassa pesemässä ikkunoita tai vaihtamassa niitä uusiin. Ulkoseinien kaakelit tarvitsivat saumausta ja irronneiden kiinnitystä. Lumisina talvina elin kauhunhetkiä, kun lumenpudottaja keikkui köyden varassa katolla räystään reunalla.
Kesän alussa parvekkeita kunnostettiin monta viikkoa ja sinne meneminen oli ehdottamasti kielletty. Kesäkeidas muuttui kuumana kesänä pätsiksi, jonne ei ollut asiaa. Jääkaapin ovessa mittari näytti 30 astetta, vaikka ikkunassa oli pimennysverho.
Yritin seurata vaalituloksen valmistumista. En tehnyt suurta numeroa äänestyksestä, kun taiat eivät tehonneet. Nyt on nuorten ja naisten vuoro tulla valituksi. Sillä ei ole väliä, minkä maineen ovat ehtineet hankkimaan. Tärkeintä on kunhan puhutaan, sillä ei ole väliä, mitä puhutaan, varsinkin jos on perityistä äänistä kyse. Eipä tuohon ole mitään lisäämistä eikä mitään poisotettavaa.
Toista on todellinen perintö, varsinkin kuoltuaan miljonääri-isän perintö. Siitä ovat sijoittajat kiinnostuneita, että kuuluuko 1900 -luvulta lähtien suvun hallussa ollut maa siellä toimeentulonsa hankkineille alkuperäisille asukkaille ja heidän jälkeläisilleen. Tätä pohtii Suomi-neito yli 1300 km pitkän maarajan länsipuolella. Tämä on suurta huolta aiheuttava turvallisuuskysymys. Radioateljeen Juhannus saa uuden roolituksen 2015.
Kylläpä tämä tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti