torstai 12. syyskuuta 2013

Elä vielä tämä päivä

- Hyvää huomenta, toivottaa radiokuuluttaja Timo Teräsvuori. Tänään on torstai, 12. syyskuuta 2013.
Heräsin sopivasti ennen kuutta aaltojen loiskeeseen ja varpushaukan lauluun. Kuuluttajana Timo Teräsvuori on paras ääni kuulla heti aamusta. Uutisia en kuule enkä edes aamuhartautta. Hengitysharjoituksen taustaksi välikuulutuksineen hujahtaa 06.25 Aamusoitto - 06.56 Päivän mietelause ja jossakin välissä ohjelmatiedoista kuulen "Elä vielä tämä päivä!"

Tälle päivälle olen saanut lääkäriajan tekstiviestillä vahvistettuna. Annan uutisten mennä ohi ja jatkan Teräsvuoren kanssa  Aamusoitto YLE Radio 1 07.15 - 07.45
Liszt: Lemmenunelma nro 3 (Jevgeni Kisin). Tárrega: Arabialainen kapriisi (Sharon Isbin). Popper: Syyskukka (Janos Starker ja Shigeo Neriki). Henselt: Lemmenruno (Esther Budiardjo). Leclair: Dolce huilusonaatista G-duuri (Robert Stallman, Karl Bennion, ja Edwin Swanborn). Gigout: Toccata h-molli (Kalevi Kiviniemi) aamuhartauteen asti (AH Toimittaja Johanna Korhonen, Vantaa).

Etsiessäni aamun musiikkitarjontaa eksyn kettumetsään. Olen keittänyt aamukahvit, ottanut päivän pillerinpuolikkaan. Tutkin vielä kalanmaksaöljypullon tuoteselosteesta D -vitamiinipitoisuuden - 5ml 200%. 
Tämä syystä että puhelinmarkkinoija teki työtänsä pillerikauppiaana nimellisen kyselyn varjolla D -vitaminin käytöstä. Kerroin tietämykseni D -vitamiinistä. Hän kysyi hämmästyneenä.
- Onko kalanmaksaöljyssä D -vitamiiniä? Hänen pillereitään käyttivät sairaanhoitajat ja lääkärit, joten minunkin pitäsi vaihtaa kalanmaksöljy pillereihin edullisella aloituspaketilla. Ei tullut diiliä ja se kuului äänestä kuin Teräsvuoren kuuluttaessa kapinapapin aamuhartautta jaTuomari Nurmion Rahamies -laulua.
Rahamies on aina rahamies ja minäkin olen kuullut rahamiehestä ilman rienausta. Tuomari Nurmio - Rahamies - YouTube

Aamuhartaus to 12.09.2013
Johanna Korhonen, toimittaja, Vantaa

Lupa ajatella itse

Uskon Jumalaan, mutta en sillä tavalla kuin kirkko opettaa. Tämä on usein kuultu lause Suomessa. Suuri enemmistö kansasta kuuluu evankelis-luterilaiseen kirkkoon mutta pitää kysyttäessä tarpeellisena tarkentaa, että heidän uskonsa on silti jotain muuta kuin sitä virallista.

Mitä tästä pitäisi ajatella? Jotkut toki ehdottavat että kirkon pitää lisätä ja koventaa opetustaan, huutaa oikein kovaa, jos nämä kovapäiset vaikka sitten oppisivat. Minä en kuitenkaan usko, että piispojen jyrähtely ja kirkkoherrojen ärähtely mitään auttaisivat. Voisi käydä päinvastoin: omilla aivoillaan ajatteleva kirkon jäsen kauhistuisi moista meininkiä ja miettisi, haluaako ylipäätään olla tuommoisessa köörissä mukana.

Minä tulkitsen tämän "vaikka en sillä tavalla kuin kirkko opettaa"- jutun eräänlaiseksi varaumaksi. Ihminen haluaa pidättää oikeuden omaan ajatteluun. Sehän on kyllä ihan kohtuullinen vaatimus, kun ottaa huomioon että nykyään me kaikki kirkon jäsenet olemme suurimmaksi osaksi ihan lukutaitoista ja ajattelukykyistä väkeä. Ei sellaisille ihmisille voi vain työntää kouraan jotain pakettia, että ota tuo sellaisenaan, tai jos ei kelpaa, niin häivy.

Mutta mikä on se paketti, jota kaikki eivät halua sellaisenaan kelpuuttaa? Mitä se kirkko oikein opettaa?

Aika monella tuntuu olevan koko paketin sisällöstä väärä käsitys. Minullekin on jopa useampi ihminen tullut vuosien mittaan sanomaan, että he eivät ainakaan usko mihinkään pilven reunalla keikkuvaan partaukkoon. Olen vastannut, että en minäkään, en totisesti usko mihinkään tuommoisiin ukkoihin. Mutta eihän kirkko mitään noin hölmöä opetakaan! Jumala ei totisesti ole ukko eikä akka, ei pilven reunalla eikä muussakaan silmin nähtävässä paikassa. Mutta ennen kuin ehdin lopettaa lauseen, moni tämmöinen partaukon kritikoija on jo rientänyt eteenpäin. Ehkä he ovat matkalla suojelemaan omia olkiukkojaan, itse keksittyjä vihollisia, jotta voivat niitä sitten kaikessa rauhassa vastustaa.

Minusta on kerrassaan oikein, että jokainen ihminen ajattelee mahdollisen uskonsa itse, päätyy sitten millaisiin ajatuksiin tahansa. Mutta ajatteluun tarvitaan käsitteitä, tietoa ja kieltä. Monen sinänsä aikuisen ja fiksun ihmisen uskonnollinen käsitteistö ja kieli tuntuvat jääneen lapsuusvaiheeseen. Lapsuuden uskontokielen tilalle ei ole tullut aikuisen kieltä, ja voi olla niin että sillä lapsen kielellä ei tule oikein luontevasti toimeen, sillä ei pysty ajattelemaan kaikkia aikuisen ajatuksia. Lopputuloksena on vähän samea "uskon johonkin mutta en oikein tiedä mihin" - tyyppinen ajatus. Toki niinkin saa ajatella, vaikkei se kovin antoisaa ehkä olekaan. Mutta tämän "uskon johonkin mutten oikein tiedä mihin" -ajatuksen toinen puoli on usein juuri se tarkennus, että "en ainakaan niin kuin kirkko opettaa". Vaikka ei nyt järin hyvin edes tietäisi, mitä se kirkko opettaa.

Kirkko opettakoon vastedeskin. Mutta ehkä aiempaa kuuluvammalla äänellä me kirkon jäsenet voisimme opettaa toisillemme, että kirkon sitoutunut jäsenyys ei todellakaan merkitse omasta ajattelusta luopumista. Päinvastoin: kirkko voi parhaimmillaan olla turvallinen, kannustava ja rohkaiseva yhteisö jokaiselle ihmiselle, joka haluaa pohtia elämän ja uskon suuria kysymyksiä. Yksin ja yhdessä muiden kanssa.

Kirkko pääsee nykyään usein julkisuuteen erimielisyyksiensä takia. Näitä erimielisyyttä tuottavia ongelmakohtia, kuten syrjintää, me kirkon jäsenet pyrimme aktiivisesti ratkaisemaan. Kirkko kokonaisuutena pyrkii tietysti aina parempaan, parannukseen, eroon vanhoista erheistään ja virheistään. Tähän oppimmekin meitä kovasti kannustaa.

Ristiriitojen julkitulo ja ratkaiseminen ovat tärkeitä asioita. Kaikenlaiset rähäkät voivat kuitenkin sumentaa tavallisten jäsenten mielikuvia siitä, mitä se kirkon oppi nyt oikein olikaan. Liittyikö se naispappien kannattamiseen tai vastustamiseen tai näihin homoihin, vai mihin se nyt liittyikään?

Kirkon opetuksen ydin on Kristus. Tästä onneksi vallitsee laaja yksimielisyys. Kirkon ydin on Kristus, kaikki muu on jotain vähemmän tärkeää.

Tätäkin oppia on lupa kirkossa miettiä, arvioida, kyseenalaistaakin. Se on antoisampaa kuin vain todeta että uskoo johonkin mutta ei oikein tiedä mihin mutta ei ainakaan tuohon mitä nuo tuolla opettavat vaikka siitäkään ei oikein tiedä, että mitä se on.

Kirkossa on muitakin, jotka miettivät. Tervetuloa!


Musiikki: Virsi "Herra! Koska surkia huuton!" (Vanha virsikirja, nro 42). Esittäjä: Janne Nietula (trumpetti). Hartaudet: Aamuhartaus 12.9
Kun kuunteluaika loppuu, teksti jää. 

Kaikesta huolimatta elän vielä eurorienausta kuunnellessa. 11.00 Valkoista valoa: Talousmessu

Valkoisessa valossa vietetään ihmisuhrimessua talouspolitiikan, euroalueen ja tiukan talouskurin kunnioittamiseksi. Talousmessun toimittaa Johanna Korhonen. Neuvostoliiton kulttuuriministeriön kuoro laulaa Pjotr Tshaikovksin säveltämän Pyhän Johannes Krysostomoksen liturgian. AH puhujan tilalle on otettu IH ennakkoon kirkon sivuille nettikuunteluun. 

Jotakin ristiriitaista koen toimittajan sanomassa, mikä sotii kirkkoa vastaan julman jumalan puolesta. Talousmessu vertaan kuulemaani Lapinlahden Linnut: Madrigaali | Elävä arkisto | YLE Lapinlahden Lintujen ortodoksimunkkien kuoro huvitti ja närkästytti 1990-luvulla......

Naistoimittaja yksikseen hoitaa aamuhartaudet puolesta ja vastaan. Lapinlahdenlintuja en ole kuullut edes luontoäänenä enkä viikonlintuna heti herättyä. Minut erotettiin kirkosta ei julistuksen tähden, vaan neljännen käskyn noudattamisesta. Taloudesta messuaminen ei ole minulle edes huumoria perusarvoista,  mutta mahtuuhan maailman noita julistajia tänään yhtä huomenna toista.

Olemme oppineet sanomaan ristiksi elämän mukanaan tuomia kärsimyksiä. Arkkimandriitta Andreas Larikka, Ortodoksinen kirkko, Kajaani. Musiikki: Ristin tropari "Pelasta Herra sinun kansasi". Valamon kansanopiston kuoro. Hartaudet: Aamuhartaus 14.9

Lääkärissä käynti oli positiivinen yllätys. Lääkäri vielä soittaa koetuloksista ja sitten hän on jo lähtenyt pois. Nyt on itse tartuttava toimeen elämän rytmin palauttamiseksi. 
- Tietokone on yhtä tyhmä kuin käyttäjänsä, totesin lääkärille, kun hän yritti tulostaa kyselykaavaketta oireiden seurantaa varten. Lääkäri tiesi, mitä etsi, mutta joku toinen oli ohjelmoinut koneen oman ajatuksensa mukaan. Jos tietokone tietäisi vastaukset, eihän lääkäreitä enää tarvittaisi. Tieto voidaan ulkoistaa, taitoa vaativa tuote tarvitsee tekijänsä.






Ei kommentteja:

Lähetä kommentti