Toiveajattelua

27.5.20011 takarivin taavikin on saanut istumapaikkansa eduskunnan istuntosalissa. Jollakin on niin suuri ego, että sitä pitää ajeluttaa ilmaisella taksikortilla kämpän ja työpaikan väliä, vaikka työ ei vielä ole alkanutkaan. 
Noudattaa samoja pelisääntöjä Katujätkä -projektin kanssa syrjäytyneiden nuorten työllistäjänä harjoittelemalla yrittäjyyttä kuntoutustuella. Kun kuntoutustuen maksamisesta oli harjoittelija saanut päätöksen, otti ja lähti hän kundikaverinsa kanssa lomalle Lappiin. 

Itse sain tehdä harjoittelijalle varatut työt oppilastyön hinnalla. Hän ei koskaan aloittanutkaan harjoittelua. Todistusta hän kehtasi pyytää tekemättömästä työstä. 
En luvannut antaa, kun ei ollut mitään annettavaa. 

- Jospa otan netistä valmiin mallin ja sinä annat allekirjoituksen.

- En anna kun ei ole mitään annettavaa.

Annoin Kelalle suoraan oman ilmoituksen, miksi harjoittelusta ei tullut mitään.

- Minun tehtävä ei ole toimia lääkärinä, mihinkä ryhmään harjoittelija kuuluu. Minusta hän oli näppärä mielenterveyspotilas, joka yritti käyttää minua hyväkseen projektivastaavan avustuksella. Hallituksettomalla Suomella ja Katujätkä -projektilla on monta yhtäläisyyttä. Presidenttipeli on käynnistynyt. 

Kunnostetaan ensiksi reissussa rähjääntynyt kulta-poju- tai kulta-kundi -pokaali. Jos voitto ylittää sietokyvyn, on madallettava tasoa ja jäätävä oppositioon. Katujätkä -projektikin vietiin loppuun projektirahoituksella, eikä se mitään tavatonta olisi, jos siirryttäisi ilman hallitusta suoraan presidentipeliin neljää vuotta jahkailematta.

Utuinen kuva viuhkamaisesta istuntosalista on kovin ilmava edelliseen verrattuna. Maailman kaunein logo, linturiipus sai samanlaista henkevyyttä uudistuessaan. Minulla on kultainen linturiipus ja medaljonki kuvineen muistuttamassa lapsenlapsista. Heidän on tulevaisuus ja kulutusjuhlavelat. Toivoa heille ei anneta enempää kuin meille sodanaikana syntyneille koko elämän aikana on ollut tarjolla. Sodan vammauttamat vanhemmat sotakorvausten maksajina huolehtivat lapsistaan. Nyt perimme köyhyyden lapsiltamme tai toisten vanhempien liian nuorilta lapsilta. Ollako vai eikö olla isänmaallisia?